Espoon talous
Espoon talous tuli viimein kriisin kautta tietoisuuteen. Asiat on jo vuosia tiedetty puolueissa ja virkamieskunnassa. Olen keskustellut vuosia muidenkin puolueiden edustajien kanssa, mutta asiat on aika hyvin sivuutettu. Tosiasioita ei ole haluttu käsitellä. Ne todennäköisesti eivät ole olleet kivoja juttuja oman puolueen agendassa, eli ottaa tosiasioita huomioon tarinoissa. Erinomainen artikkeli pohjaksi Länsiväylässä, jota en toista täällä.
Todellisuudessa Espoo on ajettu 16 vuodessa Suomen rikkaasta ja onnellisesta kunnasta kriisikunnaksi. Samaan aikaan on toteutettu Espoossa ja Valtiolla fiktiivistä tarinaa, jossa ei ole todellisia lukuja.
Luvut on tilinpäätöksissä ja arviot ja huomautukset Arviointikertomuksissa vuosittain.
Näyttää siltä, että suurin osa puolueista ei halua ajaa käytännössä kuntansa tai Espoon etuja ja halua vähentää taakkaa. Taakkaa tulee valtion ja EU:n päätöksillä ja pääpuolueet jalkauttavat tätä taakkaa kunnille ja asukkaille. Puheet ovat pääosin kuumaa ilmaa. EU:lle annettuja miljardien palautuksia ei voida käyttää vapaasti ja tehokkaasti, vaikkapa peruspalveluihin, joissa on tarve, vaan ne anotaan EU-poliittisiin projekteihin ja kuluihin. Uusia toimintoja ja maksuja tulee lisää vanhojen päälle. Osa puolueista ajaa uusia veroja, tukia ja taakkoja, koska kannattajat eivät juuri maksa niitä tai joku on saamassa etuja enemmän. Yhteiskunnalle puuttuvaa rahaa kerätään sitten laajasti elämisesta; alv, energia-, auto-, kiinteistö-, valmistus-, ym. verot.
Isoja poliittisia hankkeita, joista on mielestäni sekava kirjanpito, tavoitteet, vaikutusten arviointi ja seuranta ovat :
-EU ja sen osien tukeminen ja maksut,
-Joukkoliikenne ja erityisesti raideratkaisut, osana EU-politiikkaa
-Metro osittain. Julkisesti on ok luvut saatavissa. sen vaikutus mm. kaavoitukseen on monimutkainen. Nyt metron varjolla on tullut paljon vuokrataloja kasvulle. Julkista liikennettä voisi suunnitella keterämmäksi ja asiakaslähtöisemmäksi. //
-Humanitaarinen vuokra-asuminen. Nyt jonoissa otetaan poliittisella päätöksellä kunnalle ensin asunnottomia, varattomia ja työttömiä, jotka saavat usein tukia. Työssäkäyvän on vaikeampi saada vuokra-asuntoa päätösten takia. Mahdollinen valtion tuki on 3 vuoden ajan, sitten kunta saa maksa tuet. Osa asunnoista halvempia ja haluttuja.
-Väestömuutos ja maahanmuutto, joka on suurimmaksi osaksi kasvua. Osana EU-politiikkaa. Vieraskielisten osuus on ollut kokoluokassa 70-100% kasvusta viime vuodet. Kasvun takia on palkattu satoja ja ostopalvelut ja kulut ovat lisääntyneet, erityisesti soster- ja koulutuspuolella ja tuissa. Yhdessä tutkimuksessa maahanmuuton menojen ja verotulojen rahoitusvaje on 118 milj v. 2020 [uutinen]. Pääosa puolueista haaveilee ilman faktaa, että kulut maksetaan takaisin joskus veroina.
-Valtionosuusjärjestelmä ei kompensoi tarpeeksi Espoolle politiikalla aiheutettua taakkaa pääasiassa maahanmuutosta. Tasaus on noin 170-200 milj. /vuosi maksua ulos kunnasta. Uutinen Maaseudun tulevaisuus.
-Johtuvat vaikutukset projekteista. Väestön demografia on muuttunut ja keskimäärinen huoltosuhde on huonontunut. Kasvun takia on jouduttu rakentamaan kouluja ja päiväkoteja ja palveluita lisää. Osa on vanhojen tilojen korvaamista käyttöikänsä päässä. Joukkoliikenne vaatii lisää rahaa. //
-MAL
-Hiilineuraalisuus ja kulut
-Ilmastonsuojelu ja kulut
-Yleensä suojelu luonto- tai subjektiivisten kulttuuriarvojen takia ja niistä johtuvat kulut ja viiveet, myös omistajille. Käyttötarpeellisuudentajua lisää.
-Poliittiset näyttämiset. Päätöksiin tungetaan mukaan lisäksi epärealistisia tavoitteita, joilla ohjataan operatiivista toimintaa. Tietä rakennetaan hyvää tarkoittavilla poliittisilla mainoksilla, hyvältä kuulostavilla aikomuksilla. Esim. olla EU:n tai maailman parhaita, myös tarinassa. Ja ne tulevat taakaksi ja kalliiksi. Rahoitus on erikseen tai maksoi mitä maksoi -periaatteella. Nämä periytyvät myös EU-päätöksistä tai EU-tarinoista. Itse jakaisin päätökset pakollisiin asioihin ja toivomuksiin (ja vielä ideoihin). Ne kuvaa tietä, muttei pakota järjettömiin ratkaisuihin. Ei pitäisi tehdä järjettömiä ratkaisuja hurmoksella ja ilman vaikutusten arviointia.
-Ei ole pystytty olemaan täysin ketteriä muutoksissa. esim pitkät ja jäykät sopimukset ja päätökset hankinnoissa. Korona-muutoksessa on ollut pakko toimia. Lisää ketteryyttä.
Muita ongelmakohtia korjattavaksi:
-Uutena ilmiönä on paljon veroja maksavien poismuutto Espoosta. Tähän auttaisi Espoon pitäminen miellyttävänä myös kaavoituksella ja tulkinnoilla ja verotasolla. Espoo ei ole enää idylli. Lasketaan, että Espoon on pakko nostaa kuntaveroa useita prosentteja.
-Turvallisuuden taso on laskenut, viite tilastot. Parannettava.
-Koulutustason mittarit ovat alaspäin. Systeemiä on parannettava.
-Yksi ilmiö on hyvien veronmaksajien eläköityminen ja yritysten lopettaminen. Se vähentää verotuloja. Kannustavien olosuhteiden ja logistiikan luominen auttaisi jatkamaan ja lisäämään yritystoimintaa.
Kuntien huono taloustilanne linkittyy valtion ja puolueiden ajamiin EU-tyyppisiin projekteihin, tehottomaan rahankäyttöön, ja linkittyy edelleen EU:n tukemiseen. Linkki on valtionosuus ja valtion verot. EU ja Euro saavat Suomesta kehitysapua 10 mrd ja sitoumuksia lisää, eli taakkaa Suomen taloudelle. Muut kehitysmaat saa 1 mrd. Osa palautuu EUn määräämiin projekteihin (3,3mrd), eikä niillä luoda peruspalveluita. Valtio lainaa alustavasti 11 mrd. EU suuntaa satoja miljardeja euroja äkkiä, tuntematta vaikutuksia ja hurmoksella Green Dealiin ja sitä kutsutaan elvytykseksi ja toivotaan parempaa.
Omana ajatuksenani on, että tehdään lisää rahaa ja elintasoa. Espoon talous saataisiin entiseen loistoonsa tukemalla yritystoimintaa ja sen tiloja projekteilla, helpottamalla lupia ja vähentämällä yliverosta. Tukina ei annettaisi suoraa rahaa. Terve liiketoiminta menestyy tarpeeksi eikä tueta tukirahoilla puuhastelua. Vientiä, markkinointia ja hyväksyntiä voi auttaa. Valtio saa olla mukana. Nyt moni on pätkätöissä ja juotuu perustamaan mikroyrityksen itselleen, jotta saisi töitä. Näistä kasvaa isompia. Näin kehittyi Espoo high tech ja piilaaksoksi. Espoo on itsekin iso asiakas ja on ICT-tarpeita. Hyvä strategia on erikoistua ja kehittää vaativia asioita, joita ei muualta saa. Pelit, biotokniikkaa, elektroniikka, ohjelmistot, erikoislaitteet, internet-ratkaisut. En usko kiertotalouden olevan taloudellisti kovin kannattavaa ja on jätteiden kanssa pelaamista ja usein tuilla, kuten muuallakin. Entistä nuukuutta, järkeä ja kaatopaikkaa vaan kutsutaan nyt kiertotaloudeksi. Halvasta ei saa rahaa. Kalliin Suomen on myytävä kalliilla eikä voi kilpailla kehitysmaiden tai ison massatuotannon kanssa, ainakaan alussa. Pitää päättää ollaanko kehitysalue vai kehittynyt alue.
Näitä projekteja hallitsemalla, järkeistämällä ja ehkä leikkaamalla saataisiin talous kuntoon. Osassa on tapahtunut jo peruuttamaton päätös. Osa ongelmista johtuu EU:sta ja valtiosta, sen rahapulasta ja sen maksuista ja lahjoituksista ulkovalloille. Sitä köyhtyy kun lahjoittaa rahaa pois. Espoo on köyhtynyt tehottomista projekteista ja poliittisista päätöksistä kansallisella tasolla, esim. puolueiden päätöksistä ja vaateista. Yllä on näitä asioita, joita pitäisi muuttaa.
Näyttää siltä, että suurin osa puolueista ei halua ajaa käytännössä kuntansa tai Espoon etuja ja halua vähentää taakkaa. Taakkaa tulee valtion ja EU:n päätöksillä ja pääpuolueet ajavat tätä taakkaa alas kunnille. Puheet ovat pääosin kuumaa ilmaa. Uusia toimintoja ja maksuja tulee lisää vanhojen päälle. Osa puolueista ajaa uusia veroja, tukia ja taakkoja, koska kannattajat eivät juuri maksa niitä tai joku on saamassa etuja.
-Käsitykseni mukaan ruohonjuuripalveluissa on tehostettu vuosittain ja on vaikea enää tehostaa niitä, varsinkaan laadun kärsimättä. Pääasiassa rajoittava tekijä volyymiin on raha. Rahanmaksupulasta ja sopimisesta johtuu työvoimapulaa. Vaikka lääkäripula. Ei ole paljoakaan eroa onko osto- vai itse tuotettu palvelu. Toimiva ICT voi tehostaa jonkin verran, myös sen saattaminen toimivaksi ja uudet nettipalvelut. Koronan aikana niitä on ajettu sisään ja ne toimivat. Pakko on hyvä motivaattori.
Sote-muutoksen arvellaan lisäävän kuluja n. 3 mrd. Sote avaa uuden maakuntabyrokration puolueille.
Suomikin saataisiin heti hiilineutraaliksi ja EU-kuntoon laskemalla mielestäni oikein hiilitaso tai pitämällä Suomen puolia neuvotteluissa. Luonnonsuojelijat eivät sitä tee. Nyt EU-laskelma on poliittinen eikä Suomen metsiä ja kosteikko ja soita huomioida hiilinieluina. ks. linkki alla. Suomen pinta-alasta 70% on metsää ja suojeltuja paljon, eniten EU:ssa. Virheajatus on, että yhteyttäminen tuottaisi 100% puuta ja hiiltä. Metsiä halutaan suojella keuhkoina ja tehdä Suomesta EU:n sademetsä. Myös EU:n Green Dealilla, energiakäänteillä ja tuilla imetään rahaa.
Aiheesta ehdotuksia ja analyysia blogeissa ja muualla
–Espoon talous, sote ja huomioita
–Espoon talous
–Raideliikenne ja tulevaisuus
–Autojen energiaratkaisuja ja muutoksia
–Suomen hiilitase lasketaan väärin
-Olen näistä huomauttanut monesti arvioidessa asioita. Ettei kirjanpidosta saa ulos helposti jos olleenkaan avain- tai arviointilukuja, joita johto tarvitsisi. On viiteitä, että poliittisista syistä johtuen tietoja ei saa tai ei kerätä tai tilastoida yo. projekteille ja ne menee muihin kustannuspaikkoihin. Asia on ollut valtion hallituskysymyskin, mikä kertoo ongelman laajuutta. Osaa tiedoista ei voi julkistaa, joita jotkut ovat saaneet.
-Julkisuudessa on tietoa metron rahoituksesta. Espoon suuri osa veloista liittyy siihen, joten se on merkittävä. Metro on omituinen investointi. Se lisää kuluja joukkoliikenteen subventointien kautta. Isot puolueet Espoossa aikoinaan ajoivat läpi metron pääasiassa perustelemalla, että se maksaa itsensä kaavoituskorvauksilla. Todellisuudessa tuskin edes 10% katetaan näin. Lisäksi on tehty muita infran investointeja kaavoitukseen metron varjolla, joita ei lasketa metron kuluiksi. En ole löytänyt yleensäkään joukkoliikenteen arviointeja tehokkuudesta, ympäristövaikutuksista ja hiilijalanjäljestä ja break even -analyysiä edellisistä. Niitä tuskin halutaan tutkia. Yhdessä tutkimuksessa auto oli ekologisin ja yli metron ja junan.
-Epäilen seuraavaa: Metro ja sekä raideratkaisut ei maksa itseään kaluston käyttöiän aikana. Eikä se pysty kompensoimaan rakentamisesta johtuvaa energiaa ja päästelyä, ajassa ehkä koskaan tai vuosikymmenissä tai käyttöiän aikana. Metrossa on huomioitava kiinteä kulutus terminaaleihin, lämmitykseen, ilmanvaihtoon, portaisiin, valaistukseen jne. Luultavasti investointi joudutaaan tai on suunniteltu myytäväksi sijoittajille alempaan hintaan. Laukaisuna on kaupungin huono talous. Todisteluna VR ja aiemmin poistetut raiteet.
-Metro on huonontanut liikennettä tehokkuuden ja hankaluuksien suhteen. Ajat ovat pidentyneet ja kävely lisääntynyt. Autoliikenne Hkiin ei ole paljoa vähentynyt. Kuukausiliput lisäävät turhia matkoja ja oleskelua.
-Espoon kaupunginhallitus johtaa kaavoitusta. Sen ja puolueiden pitäisi huomioida kaavoituksessa sen vaikutukset talouteen ja kaupunkiin. Nyt on rakennettu paljon vuokra-asuntoja sijoittajille, josta johtuu ettei verotulot ole kasvaneet väestömäärän kanssa, tuet ja kulut ovat lisääntyneet ja on jouduttu palkkaamaan satoja uusiin tehtäviin pääasiassa maahanmuuton toimintoihin sosteriin ja sivistykseen ja tulkki- ym. ostopalveluihin. Jonoissa tulijat menee ns. kantiksien ohi. Tarinoissa varmaankin oli omistusasuntoja, mutta sijoittajat omistavat vuokratalot. Yleishyödyllisyyskin on tulkinta. Asiaan liittyy MAL-sopimukset. Kaupunkiin asia on aiheuttanut betonilähiöiden muodostumista. Jo nyt Espoo on menettänyt suuria veroja maksavia. Osa on eläkelöitymistä, osa poismuuttoa. Turvallisuustilanne on huonontunut mittareiden mukaan ja tullut uusia ongelmia. Palveluita kuormittaa kasvava määrä ihmisiä. Peruspalveluista on jouduttu siirtämään rahaa muihin tehtäviin. Kasvun takia on joukkoliikennettä kasvatettu.
Espoon tarinassa ollaan taas edelläkävijöitä ja maailmanmestareita jne. vihreydessä ja hiilineutraaliudussa ja suojelussa. Asia juontuu myös EU-tasolta kukkoilevista päästö- ym. tavoitteista, joita Suomi toteuttaa yli muiden. EU toteutumat ovat olleet eri luokkaa. Se maksaa. Ja sälyttää kuntalaisille asioita. Ei löydy oikein tietoa paljonko maksaa. Päätöksiä on tehty ilman todellisia laskelmia ja vaikutusarviointeja. Usein sitten laskut ja vaikutukset yllättävät ja ylittävät karkeat arviot. Ja raha otetaan muualta tai lainataan. Nyt jo tavallisesta koulutuksesta, perustoiminnasta, leikataan, mihin oli varaa köyhemmässä Suomessa.
Alla on yhteinen kakku, josta voi leikata paloja. Kaikki asiat on vastakkain toisen asian kanssa, koska on yksi rahamäärä jaettavana. Jos suosii yksiä, syrjii toisia. Ja aiheuttaa riitoja epätasapuolisuuden vuoksi. Valintoja.
