1. MITÄ PITÄÄ KORJATA?
Mikä pitäisi korjata ja on pielessä? Suomi imee päästönsä ja muidenkin metsissä, muttei sitä huomioida. Ja pitäisi kurittaa arkea, autoilijoita ja elämäntapaa suurimmassa osassa maata. Asia pitäisi laskea oikein ja oikeudenmukaisesti. Nyt tiede on korvattu politiikalla tulkinnoissa ja niiden avulla perustellaan päätöksiä ja politiikkaa.

2. EU:n JA SUOJELIJOIDEN TULKINNOISTA AIHEUTUU SUURTA HAITAA SUOMELLE
Suomen metsien vähäinen huomioinen EUn LULUCF:n mukaan johtuu mm. laskentakaavasta ja tulkinnasta. “Metsistä mahdollisesti saatavaa hyötyä rajoitetaan kuitenkin päästölaskelmissa vuoden 1990 päästöihin sidotulla kattoluvulla, joka on Suomen osalta 2,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisesta hyödystä voidaan käyttää vain osa muiden maankäytöstä aiheutuvien päästöjen kattamiseen.”

Puut sitovat 140 milj tonnia ja metsät puineen 250 milj tonnia. Suomen päästöt on noin 60 milj tonnia CO2-eq. Metsät sitovat 4-kertaisesti Suomen päästöt. Kosteikot ja suot; metsätieteelliset suot lasketaan mukaan kuten aavikot EU:ssa, eikä huomioida. ja niiden osuus on 26 % alasta ja 29%[wiki1] maa-alasta. Metsiä on 73%[yle1,FAO 2015] Suomen maapinta-alasta, ja 0,6% maailman metsistä. Suomi on EU:n metsäisin ja soisin maa ja suhteessa eniten suojeltu. 40% EU:n suojelumetsistä on Suomessa. Tätä merkittävää hiilinielua ei lasketa mukaan todellisuuden mukaan vaan EUn ohjeilla, jotka on poliittisia. Globaaleissa Ilmastosopimuksissa ei puun polttoa huomioida lähteenä, mutta EU ohjeissa se lasketaan. EU vetää tiukempaa linjaa. Suomessa suurin osa poltetusta puusta tulee teollisuuden jätteestä, mikä jää yli, risut ja muu. Sen voi ajatella kiertotaloudeksi, vaikka niiin on tehty aina nuukassa maassa.
Valtioneuvoston linkki:
https://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410837/eu-n-lulucf-asetuksen-mukainen-arvio-suomen-metsien-hiilinielutasosta-2021-2025-on-valmistunut

Aiheesta lisää YLE:ssä, mikä kuvaa moniselitteisiä tulkintoja https://yle.fi/uutiset/3-11532919

Ruka 2014 jjk

3. PÄÄSTÖKAUPPA
Jatkossa päästökauppa perustuu kansalliselle ja kansainväliselle huutokaupalle. Suomessa Energiavirasto hoitaa asiaa. Päästökauppa toisi Suomen valtiolle veroluonteisia tuloja. Päästömaksuja kiristetään kutistamalla päästömäärää keinotekoiseeti. Uusin idea on saavuttaa 55% päästöalennus 2030 mennessä 1990-luvuista. Suomen ongelma on, että silloin oli paikallinen syvä lama, pankkikriisi ja päästöt olivat alhaalla ja eri tavalla laskettuja.
https://energiavirasto.fi/huutokauppa

4. OPTIMAALINEN TOIMINTA VAARANTUU
Minusta Eu haluaa suojella Suomen sateiset metsät ja luonnon ja tunkea taakkaa Suomelle. Ja Suomi itse haluaa tehdä itsestään kehitysmaan, valeilla ja vaaleilla valitusti. Moni pitää itseään luonnon ja ilmastomuutoksen soturina, josta syntyy huonoja neuvottelutuloksia Suomelle. Kansa saa maksaa, kantaa taakat ja ottaa poliittisen vastuun. EU tulkintojen takia kotimaisista bioenergiaa ei kannata käyttää ja kehittää ja parantaa taloutta. Joudutaan tuomaan energiaa, myös fossiilista tilalla. Korkeatuottoinen palmuöljy ja kotimaiset energiakasvit ovat jarrutuksessa, vaikka muut tekee biodieseliä ja polttaa niitä ym. Turvetta jo jarrutetaan, tulkittu päästöksi. Tulkinnat ajavat huonoihin ratkaisuihin ja huonoon talouteen Suomen kannalta. Pystyyn lahoavaa metsää ei saisi nuorentaa, mikä imisi CO2:ta enemmän tai energiapeltoja ei kannata tehdä ja sitoa aurinkoenergiaa. Esim. energiahamppupelto tuottaa 2-kertaa metsän verran ja sadonkorjuu on joka vuosi eikä joka 50:s. Vanhoilliset käsitykset jarruttavat. Voidaan kehittyä. Puusta ja kasveista saa suurimman energian ulos polttamalla sitä. Jatkojalosteissä on vähemmän energiaa, mutta ne voivat olla käytännöllisemmässä muodossa, kuten nesteenä tai sähkönä.

Oma juttunsa on, ettei biodieseliä tai bioaineita käytetä paljoa Suomessa, vaikka se ratkaisi liikenteen hiilineutraaliuden jo huomenna, jos ei valtion verot tekisi bioaineita liian kalliiksi. Valtio imee ahneesti liikaa veroja tuottamattomuuteen. Muutoin voisi viljellä energiakasveja koko maassa.
Eli vallalla on vihreä paradoksi. Ei voida olla ekologisia muun ideologisen toiminnan kalleuden takia. https://kanerva.eu/fi/?p=2206

=> Miljardien puunjalostus ja biotekniikka siirtyy ulkomaille. Suomeen jää suot, kuokat ja Jussi köyhään ja primitiiviseen ympäristöön velkojen kanssa. Ohjaamalla vain energiamaksuilla saadaan toimintaa siirtymään ulos Suomesta ja EU:sta maihin, joissa on alkeellisempi tekniikka ja suuremmat päästöt.
Linkissä aiheesta tietoa ja selitystä:
https://www.verkkouutiset.fi/metsien-hiilinielut-kutistuivat-eu-komission-kasittelyssa/

Esim. Saksassa päästöt nousevat fossiilisen voiman lisäyksen takia, jota tarvitaan tasapainottamaan tuulienergiaa. Takana on teoreettinen ajattelu. Toteutumat eroaa halutuista tavoitteista. Asioita ei ole tehty parhaalla järjellä vaan määräyksillä, tulkinnoilla ja aatteen palolla ja vähäisellä kokonaisuuden ymmärryksellä ja hallinnalla.

5. ARVAUS EI OLE TIEDETTÄ EIKÄ SOVI LASKELMIIN
Laskelmissa on myös sellainen epätieteellinen olettama, että kaikki puun sitoma CO2 muuttuisi puuksi ja vapautuu poltettaessa. Luonnossa mikään ei toimi 100% hyötysuhteella. Pääsääntöisesti luonto tuhlaa energiaa ja hyötysuhteet on matalia. Eli kasvit ja puut imisi CO2:sta enemmän kuin poltettaessa vapautuu. Suomessa on paljon myös vesistöjä. Nekin sisältävät kasveja ja sitovat hiiltä. Turve, jota on runsaasti, kasvaa nopeammin kuin metsä kun lasketaan hiilen sitomista. Turve on pyritty luokittelemaan hitaasti uusiutuvaksi, mutta monet luonnonsuojelujärjestöt ovat eri mieltä tulkinnasta. Turve uusiutuu hitaasti, kuten kasvitkin.

Todellisuus on hiilen kemiaa ja fysiikkaa. Hiilivedyista ja hiiliyhdisteistä syntyy hiilidioksidia ja muuta poltettaessa. Puusta syntyy paljon tuhkaa, kosteus voi olla ongelma palamiselle ja tavaraa tarvitaan paljon. Puu palaa paremmin kun mukana on paremmin palavaa esim. hiiltä nostamassa lämpötilaa, millä saavutetaan parempi hyötysuhde ja vähemmän päästöjä. Hiilen polton radioaktiivinen päästö on suurempi kuin vastaavan ydinvoimalaitoksen, koska määrät on isoja ja mukana on säteilevää. Voimalat tuottavat myös sivutuotteina ja tuhdistuksesta jätevuoret ja liikennettä. Tällaiset huomiot jää pois yleensä päätöksistä ja vaikutusten arvoinnista.

Metsän muita kasveja ei paljoa poltella ja ne sitoo CO2:sta. Pitäisi määrittää tieteellisesti mikä se hiilidioksidin sitominen on ja paljonko puusta vapautuu kun se poltetaan tai lahoaa metsään. Puilla ja kasveilla on juuret, systeeminsä, symbiooseja, hedelmiä ja hiilihydraatit liikkuvat luonnon kierrossa jne. Suomi puhdistaa ilmaa. Eri tulkinnat luvuista eroaa 40-50%, joten tulkinta on mielivaltaista, poliittista eikä ole luotettavaa. Ja ne saattaa ohjata tutkimuksia ja tuloksiakin. Hiilinielunkin määrä on tulkittu ja toleranssi on iso: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilinielu
Tilastoissa hiilinielu on arvioitu hehtaaria kohden 2-kertaiseksi Ruotsissa ja 7-kertaiseksi Kiinassa. Luvut ihmettävät ja aiheuttavat epäluottamusta siihen mitä on tulkittu ja ilmoitettu ja käytetty laskelmissa. Valtion 2 laitoksen luvut eroavat. Tietojen mukaan Suomen menetelmät ovat teroeettisempia ja monimutkaisempia kuin muualla määritetyt luvut (v. 2018 tehty osa ). Mikä antaa tulkinanvaraa yleensä eikä ne ole yhdenvertaisia.

Suorastaan populismia ja propagandaa on vuoden 2021 selittelyt, että päästökaupalla voidaan turvata nyt huoltotakuut ja kaikkea kivaa. Propagandaa oli myös, ettei päästövähennystoimet nosta maksuja merkittävästi. 2021 arvoidaan kaukolämmön kallistuvan n 30% Helsingissä, mikä kallistaa asumista. Käytännössä asiat eivät mene suoraan asiasta toiseen yhden kassatilin kautta julkisella sektorilla. Kun rahalla on aina enemmän ottajia kuin on jaettavaa. EU kärkkyy energiasta itselleen suoria verotuloja, jolla voi ohittaa ikävää parlamentaarista ohjausta.


6. TURPEEN STATUS UUSIUTUVANA, TIEDETTÄ, POLITIIKKAA JA HISTORIAA

EU oli hyväksymässä vuonna 2001 turpeen statuksen hitaasti uusiutuvana energiana, jota ei lasketa tuottona hiilitaseeseen ja maksuna. Lipposen hallitus ja Ympäristöministeri Hassi(vihr) vaikuttivat päätökseen niin, että Suomi vastusti asiaa. Tuolloin vaikutus oli 172 milj. €/vuosi (@ 15€/CO2-tonni @ v.2001) maksua ja 12 milj tonnia CO2 eq. Tätä on nyt turhaa maksettu vuodesta 2001-2021 eli 20 vuotta. Suomi on maksanut yli 3,44 miljardia € turhaa ja siitä on ollut vahinkoa. Nykyarvona ja tulkinnoilla luku vielä huomattavasti suurempi. Lisäksi turpeen energiaverotus on ollut kovempi kuin muilla ja se on eri tasolla kuin EU:n ajatukset.

Ja nyt lopetettiin koko turpeen poltto Marinin hallituksen vihreällä poliittisella päätöksellä. Vaikka turve kasvaa enemmän kuin puut. Puulla yritetään korvata energialähdettä. Nyt puuta tuodaan muualta poltettavaksi. Suomen talous kärsii koko tuontisunmman kun kotimainen energia muutetaan tuontitavaraksi, ja asia on kokoluokassa miljaredeja vuodessa ja työllisti yli 1000. Tässä politiikka muutti tieteellisen faktan päinvastaiseksi.

http://www.maaseutumedia.fi/turpeen-status-uusiutuva-parlamentti-hyvaksyi-suomi-kaatoi-esityksen/

7.Lisää tietoa aiheesta:
Miten vertailutaso tulkitaan:
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/vertailutaso/
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/metsien-hiilinielu-kasvoi-roimasti/

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006346669.html
https://www.luke.fi/
*yle1 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/11/19/suomi-on-euroopan-metsaisin-maa-tutki-milta-hiilinielumme-nayttaa-numeroina

*wiki1 https://fi.wikipedia.org/wiki/Suo

Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Suomen turvevarat ovat lähes kymmenkertaiset maamme puuvarojen energiaan ja 35-kertaiset puuston tilavuuteen verrattuna. Merkitys on suuri. Turve kasvaa nopeammin kuin metsä hiilensitomismielessä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Turve

Vieritä ylös