SOPIMUS
YKn jäsenmaan edustajat tekivät juhlallisen ulostulon vuonna 2015 Kestävästä kehityksestä. Se on osa YK:n 2030 agendaa. Sopimukseen sisältää 17 kohtaa, jotka muodostavat kokonaisuuden. Asia on jaettu myös 169 alatavoitteeseen.
https://kestavakehitys.fi/agenda-2030
TAVOITTEET JA SOPIMUKSEN KOHDAT
Kestävän kehityksen 17 tavoitetta:
- Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
- Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
- Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
- Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
- Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
- Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
- Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
- Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
- Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
- Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
- Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
- Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
- Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
- Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
- Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
- Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
- Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.
Lähteinä valtioneuvosto, YK ja internet.
HUOMIOITA SOPIMUKSESTA JA TULKINNASTA
Kaikki Kestävän kehityksen agendan kohdat ovat osa kokonaisuudesta, johon Suomi on sitoutunut. Mukana on vähemmän huomioidut kohdat:
7. Varmistaa edullinen energia kaikille.
8. Edistää talouskasvua ja työllisyyttä.
9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria.
Kestävää kehitys-termiä on haluttu tulkita eri tavalla ja perustella luonnonsuojelua ja harrastettavaa politiikkaa YK:n ja valtioiden sopimuksella. Ja ratsastaa verbaaliakrobatialla. Sopimuksessa haluttiin huomioida myös esimerkiksi edullinen energia, talouskasvu ja toimiva infrastruktuuri ja innovaatiot. Innovaatioihin liittyy tieteet ja, että ratkaisut ovat myös realistisia ja loogisia.
-Tavoitteissa ei lukenut, että köyhyys voitetaan jakamalla rikkaammista maista rahat köyhempiin.
-Tavoitteissa ei lue, että tasa-arvoisuus saavutetaan tekemällä kaikki yhtä köyhiksi.
-Tavoitteissa ei lue, että sivilisaatiota ja kehitys pitää ajaa alemmalle tasolle.
-Tavoitteissa lukee, että ajetaan kestävää taloutta, infrastruktuuria ja yhteiskuntaa.
-Tavoitteet 7-9 liittyy reaalitalouteen ja elämään. Ne on haluttu sinne, ettei muu julistus tarkoita, että asiat voidaan tehdä millä tahansa hinnalla, haitalla tai mielivaltaisesti. Sopimus on kokonaisuus.
-Huomiona 70% planeetasta on vettä. Rutikuiva Israel puhdistaa valtamerestä enemmän vettä kuin käyttää. Vedensaanti voidaan turvata monella tavalla. Maat voivat itsekin auttaa itseään. Monesti vika ei ole muissa.
-Monessa maassa kulttuuri ja uskonto pitää kansanryhmät, naiset ja tytöt ja väärinajattelijat huonommassa asemassa. YK voisi puuttua asiaan. Myös tuet voidaan tehdä ehdollisiksi, että kehitetään asioita.
-Ulkomaan tuilla ei saisi tukea sellaisia hallituksia, jotka pitää maan kurjassa tilassa ja sortaa osaa kansasta.
KOHTA 7. ENERGIA
Nyt Suomessa ja Euroopassa on vaarannettu kestävä kehitys, edullinen energia ja energian saanti. Sen seurauksena voidaan pahoihin vahinkoihin, varsinkin talvella, jos huippukuormitus ei riitä. Tämä johtuu osaltaan osaamattomuudesta ja on haluttu ajaa omaa asiaa vaaroista huolimatta. Tietoa oli ja asia oli kerrottu etukäteen päättäjille ja asiantuntijoiden lausuntoja on sivuutettu monesti. EU:ssa energiasta on tehty siitä kallista. Tämä ei ole Kestävän kehityksen tavoite numero 7 mukaista. Tästä tulee oma bloginsa.
Suomessa verot ovat tehneet bioenergiasta kalliimpaa kuin fossiilisesta, esimerkiksi biodieselin ja kaasun osalta. Muuten niillä saataisiin päästöjä biopolttoaineilla alaspäin heti. Energiaa voitaisiin kasvattaa lisää maaseudulla. Käytännössä päästökauppa valuu valtioille kuin verot, eikä sillä edes alenneta päästöjä esimerkiksi investoimalla päästöttömämpään vaihtoehtoon. Toteutetun politiikan ja vihreä käänteen takia ei voida olla ekologisia. On synnytetty punavihreä paradoksi. Rahat käytetään mm. valittujen tukemiseen, politiikaan ja muuhun kuin peruspalveluihin suurimmalta osalta eikä voida olla ekologisia.
ENERGIAPULA
Esimerkiksi Espoossa pitää saada kaukolämpö jostain. Kovasti on haluttu sulkea Suomenojan laitos, jonka lämpöteho on 0,6 TW ja sähköteho 0,35 TW. Sielläkin hiili korvataan maakaasulla. Siellä jätevedestä saadaan talteen 0,04TW ja 0,04TW lämpöpumppu on tulossa. 0,1 TW datakeskushanketta puuhaillaan jonnekin tulevaisuuteen. [Fortum-laitos]
Eurooppa alkaa olemaan riippuvainen Venäjän ja Norjan energiatoimituksista. Norjassa ei saatu normaalia määrää sateita. Suomi on korvannut maakaasulla mm. Helsingissä kivihiiltä. Suuri osa EU maista on ajanut viherkäännettä ja leikannut huipputehon tuotantoa, eikä pysty korvaamaan tai tuottamaan sitä. Saksassa on jo kesällä 2021 jouduttu käyttämään ennen kokematon määrä kivihiiltä energiatuotantoon, vaikka tavoite oli juuri päinvastainen. Saksassa ei tuullut tarpeeksi tuulivoimalle.
Talvi 2021 voi olla hankala Suomelle. V.2020 jo tuotiin venäjältä sähköä siirtolinjan enimmäisteholla n. 1,5 TW ja 14 TW kuormalla, mutta suurempia 15-16 TW tarpeita on esiintynyt. Kansalaisten olisi saatava tieto, joudutaanko energiakatkoksiin ja kylmentämään taloja, jotta voidaan varautua etukäteen. Lämpöpumput eikä vesi toimi ilman sähköä. Putket jäätyvät rikki. Muualla on jo jouduttu sulkemaan tehtaita energiapulan tai kalleuden takia. Sähkökulkuneuvot vievät jatkossa enemmän sähköistämiskehityksen vuoksi ja ne kilpailevat lämpöakkujen kanssa. [https://kanerva.eu/fi/3426/]
Blogeja aineesta energia ja päästöt:
https://kanerva.eu/fi/5637/
https://kanerva.eu/fi/4790/
https://kanerva.eu/fi/2477/
https://kanerva.eu/fi/814/
https://kanerva.eu/fi/1115/