Kaupunkisuunnittelu
KAAVOITUS ON PITKÄJÄNTEISTÄ
Kaavoitus pitää tehdä pitkän ajan suunnitelmana 50-100 vuotta eteenpäin. Ja niin, että jätetään mahdollisuus muutoksiin vaatimusten muuttuessa. Kaavoituksessa pitää huomioida kaikki liikenne ja toiminta, eli funktionallisuus. Nyt lukitaan kaavoja korjaamattomiksi ja osin täyteenrakentamalla. Yhteiskuntaa ei voi rakentaa vain äänekkäiden ja vallassa olevien 20-40-vuotiaiden päättäjien mukaan.
MUUTTUVAT VAATIMUKSET
Kaavoituksessa pitää huomoida muutokset esimerkin tekniikan muuttuessa ja jättää tilaa ja mahdollisuus sille. Tällaisia on energia, ajoneuvot, lämmitys, aurinkokennot ja kattorakenteet, seinät lämmönkeräimenä, rakenteet ja aineet, viestintä jne. Sähköpyörät ja lämmönkeräimet on otettu huonosti huomioon. Konservatiivisen kaavoituksen säädellyn puu tai tiiliverhouksen kanssa on ristiriidassa eräät uudet energiatehokkaat rakenteet ja metalliset lämpökeräinseinät. Sininen aurinkokenno sopii muodin takia, mutta päätetty kattokulma ei sovi. Kylmät katetut terassit, lasitukset ja sisäänkäynnit sopivat ilmastoon ja parantavat energiatehokkuutta. Energiakriisissä varaavat takat yleistyvät. Talon 50 vuoden elinkaarella remontoidaan ja muutetaan paljon.
TOIMINNALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS
Väestön tiedetään vanhenevan ja jo noin 10% on liikuntarajoitteisia jotenkin. Esteettömyysvaatimuksien lisäksi toteuttaa toimivia rakenteita eli voisi tehdä lisäksi jyrkempiä ramppeja auttamaan kaikkia, vaikka lastenrattaille ja muutoissa. Nyt ei tehdä vaatimuksen takia ramppeja, vaan hissejä, koska 5% ramppi on hyvin pitkä. Ennen sai rattaat ja pyörät kellariin edes jyrkistä portaiden rampeista suoraan. Vanhoissakin taloissa remontin jälkeen voisi olla suunnitelmissa toimivamman tilat, vaikkei oikea esteettömyys toteudu. 1,3 m pyörähdysalaa tai 90 cm ovea on lähes mahdoton saada vanhoihin tiloihin, eikä uusia, tiukempia ohjeita vaadita. Rollaattori 60×80 cm kooltaan, lastenrattaat ja muuttokärryt ovat yleisiä, jonka mukaan voisi olla kevyemmät vaatimukset, esim. ovi 70-80 cm ja jonkinlaiset rampit pyörille portaissa.
AJONEUVOPAIKAT
Metron tiedetään vaikuttavan noin 600 m etäisyydelle. Muissa asunnoissa tarvitaan varautua karkeasti autopaikka alkavaa 45 m2 kohden + yleiset paikat vieraille ja huollolle, kuten hoitajille. Usein kaavassa on eri vyöhykkeelle lukunsa. Esteelliset ja vanhemmat ihmiset tarvitsevat helpon tavan. Ihmisen ja vanhusten tarve liikkua apuvälineellä, kuten autoilla, ei ole muuttunut 1000 vuodessa, eikä viimeisessä 5 vuodessa. Autot ovat vanhojen rollaattoreita ja lapsiperheiden keino saada tavarat kaupasta. Henkilökohtaiset kulkuneuvot kehittyvät ja muuttuvat, viimeksi sähköautoiksi ja sähköpyöriksi vastaamaan ilmastopolitiikkaa. Arvokkaille sähköpyörille ym. pitää olla katetut ja turvalliset tilat ja miettiä myös lataus ja tulipaloriskit. Esimerkiksi nyt säädetään 0,5 parkkipaikka/asunto tai 1 paikka/110m2 luvuilla, tai autopaikka 300 m päässä, vaikka tiedetään sen aiheuttavan ongelmia ja tehottomuutta. Esim. Matinkylä, Isopelto.
TIIVISTAMINEN JA LIIKENNE
Korkeat talot hämärtävät, varsinkin talvella pitkälle. Ne pitäisi sijoittaa pohjoisosaan keskustaa. Aurinko vain nousee vähän horisontista talvella. Nyt tehdään jo 16-22 kerrosta korkeita, liki 70 m korkeita taloja. Esim. Espoonlahteen. Ympäristöolosuhteet ja psykologia pitää huomioida, ettei liian tiiviissä alueessa ole liian kuuma tai hämärä ja on vapaata viheralue(VL)-tilaa. Hellepäivinä rannat ovat kovassa käytössä.
Tieväylien osana pitää olla riittävät lumitilat. Esimerkkinä kokoojatie, jossa on 2 m lumitilaa ja tekniikalle, tie, kevari ja toisen puolen 2m lumitila ja tekninen tila. Käytännössä 12 m tila on 2+2,5+5,5+2 m. Nyt on uusissa paikoissa jätetty pois lumitiloja ja se on ongelmallista. Aura auraa usein sivuun, eikä vie pois. Vanhoilla alueilla on pihat ja kasvit laajentuneet lumitilaan. Myös lumien läjitys pitää olla mietittynä kaavassa.
Eläminen, logistiikka ja huoltoliikenne taloihin pitää toimia sivistyneessä, teknistyneessä ja tehokkaassa maailmassa. Liikuntarajoitteisia ja tavaraa raahaavia ei voi laittaa raahaamaan tavaroita pitkiä matkoja, eikä kaikkea voi julkisiin viedä mukanaan. Monelle kaikki ei mahdu reppuun. Ihmisen ja vanhusten tarve liikkua omilla kulkuneuvoilla ei ole loppunut vuosisatoihin, mutta laitteet ovat kehittyneet.
Espoosta muuttaa jo pois muutosta pakoon hyvin ansaitsevia asukkaita, mikä on uutta. Ongelmaan voi liittyä koulutkin.
Nyt kaavoja pilataan korjaamattomiksi 0,5 parkkipaikka/asunto tai 1 paikka/110m2 luvuilla, jotka eivät ole realistisia missään, vaan tiedetään sen aiheuttavan ongelmia tehokkuudelle. Keskitetyt parkkihallit 300 m päässä eivät toimi vaan on suunniteltu hankaluus kulkijoille, kuten Keraan kaavaillaan. Vantaan autoton Kivistö on varoittava esimerkki, eikä suinkaan tavoite, koska asukkaat eivät halua sitä. Todellisuudessa kivijalkakaupat ovat historiaa, mutta nyt kaavassa.
LIIKENNERATKAISUT
Joukkoliikenneratkaisut pitää toimia. Ne pitäisi toteuttaa ja tehdä käytön mukaan ja niiden pitää skaalautua kapasiteetiltaan niin, ettei ajeta tyhjää ja turhaa. Sopimuksissa pitää olla se jousto, eikä osteta vain vuoden liikennettä joka päivä samanlaisena, kun se ei ole sitä. Itse miettisin liikenteen seurantaan ja adaptointia kalustossa ja vuoroväleissä ja kapasiteetin ennakointia. Ratkaisuissa pitää olla mukana, miten asunnosta pääsee systeemiin, eli viimeiset sadat metrit. Tutkimuksessa on havaittu metron vaikutuksen alevan 600 m päähän. Sen verran kävellään.
Espoossa on usean keskuksen liikennejärjestelmä väylien varrella ja väleillä liikenne, eikä keskustan kautta. Työpaikat, asutus ja palvelut ovat hajautettuja ja suorat matkat ovat tehokkaita ja lyhyitä ja se sopii uuteen tietotekniikan maailmaan. Autoilla. Espoon kasvihuonepäästöt ovat alemmat kuin ympäryyskaupungeissa. Analogia tietoverkkojen, reitityksen ja oppien kanssa on osuva. Länsiväylä ja metro ja Turunväylä ovat systeemin tehokkaat nopeat väylät. Liikenneratkaisuna pelkkä jana, metro ei riitä, eikä tähtiverkko, jonka keskuspiste on Helsingin keskustassa. Tähtiverkon keskustassa liikenne pakkautuu ja puuroutuu, vaikka harva haluaa sinne. Tässä on ristiriita tarinoissa ja todellisuudessa.
Suhteettoman kokoiset ratkaisut, rinnakkaiset liikenneratkaisut lanaavat tonttimaat ja vanhat viheralueet. Mm. Otaniemi, Laajalahti huononivat. Todellisuudessa tyhjä joukkoliikenne jyrää katuja ruuhkien ulkopuolella ja verovaroin ja päästellen. Ihan kuin rahaa olisi loputtomasti hankkeisiin ja suunnitelmissa olisi 4 x määrä ihmisiä. Espoonlahdessa on illat tyhijen bussien ruuhkat muuten tyhjällä tiellä.
ILMASTO JA YMPÄRISTÖ
Ilmastomuutoksesta pitäisi huomioida sen mahdollisuudet ja tarvittavat uudet laitteet, kuten ilmastointi, maakylmä ja-lämpö jne. YmpM hulevesimääräykset myös aiheuttavat tulvimista alavissa paikoissa, koska vettä ei enää johdeta pois tehokkaasti ja veden pinta maassa on noussut paikoin. Hulevesiratkaisut ovat yhteydessä home ja koskeusongelmiin. Radon on Suomen erikoisongelma, ja liittyy myös perustuksiin ja tiiveyteen. Espoon kohdalla meri on vaihdellut -1,0 m… +1,5 m normaalisti. +1,5 m on jo tulvinut rannoilla ja suurempikin, vaikka +2,5 m pitää huomioida.
MAL
MAL on entistä heikommin neuvoteltu Espoon osalta ja tuki on tippunut 70 %:sta 30 %:iin valtion haluamista hankkeista, joita käytännössä sanellaan. Ne ohittavat normaalin kaavoituksen ja laaturakentamisen. Isot rakentajat ovat saaneet rahaa ja hankkeita. MAL ei ole normaalia kuntademokratiaa. Se määrää tuhansia miljardeja omaisuutta. Siinä vallassa on valtio, HSL ja kunnat, joita kiristetään sopimaan, jotta saisi valtionosuuksia hankkeisiin.
Espoossa on rakennettu vuosia paljon yli MAL-sopimusten kerrostaloja ja pääasiassa vuokra-asuntoja. Espoon kuntayhtiö rakentaa omistajaohjauksen mukaan. Vuokra-asunnoissa liikkuu raha ja tulijoita löytyy helpommin. Suomalaisia ei synny paljoakaan lisää ja sen luomaa kysyntää. Monesti hyvyys riippuu siitä, onko saaja vai maksaja. Espoolle ilmiö tuo yli 200 miljoonan lisälaskun vuosittain entiseen väestöpohjaan nähden 2022.
KASVU
Espoon kasvu on ollut vähän hallittua, aika haastavaa ja osin ongelmallista ja kallista. Suomeen ja Espooseen saapuu uutta väestöä. Suurelta osalta tämä johtuu EU:sta ja valitusta rajavalvonnasta. Tätä varten on kaavoitettu ja rakennettu vuokra-asuntoja, kouluja, päiväkoteja ja palveluita. Yli 95% rakennetuista neliöistä on kerrostaloissa, jotka on pääosin vuokralla. Tähän on kiinnitetty huomiota tarkastuksissa. Osa johtuu itse luodusta vetovoimasta, esim. korkeista tuista, kaavoituksesta ja suuresta määrästä rakennettuja vuokra-asunnoja. Osan niistä rakensi Espoon Asunnot lainarahalla. Espoo kasvoi v.2021 Suomen eniten, yli 90% kasvusta tuli vieraskielisistä ja heidän osuus on kasvanut nopeasti yli 20%:iin väestöstä ja heidän osuus kouluissa on korkeampi, osassa jopa 60%.
TARINAT JA AGENDAT
Eläminen, logistiikka ja huoltoliikenne taloihin pitää toimia sivistyneessä, teknistyneessä ja tehokkaassa maailmassa. Keskitetyt parkkihallit 300 m päässä eivät toimi vaan on suunniteltu hankaluus kulkijoille, kuten Keraan kaavaillaan. Vantaan autoton Kivistö on varoittava esimerkki, eikä suinkaan tavoite, koska asukkaat eivät halua sitä. Todellisuudessa kivijalkakaupat ovat historiaa, mutta nyt kaavassa. Nyt kaavoissa on kysytty osallistumista ja vastineita järjestöiltä, muttei tulevilta asukkailta ja yrityksiltä, joille asia kuuluu. Heillä on eri intressit. Esim. Kera.
POLITIIKKA, AGENDAT JA RAHAT
Esimerkkinä kaupunkirakennetta tiivistävä kaavoitus arvellaan vähentävän hiilipäästöjä 1 % luokkaa, mutta se maksaa ja vaikuttaa paljon ihmisten elämään. Sen vaikutusta ilmastoon ei pysty edes mittaamaan. Suomessa on noin 3 kaupunkikeskustaa, Hki, Tre, Turku ja nekin pieniä. Muut aluekeskukset ovat verkkona. Kerrostaloasuntojen rakentaminen Espoossa on tehnyt Espoon kansainvälisesti houkuttelevammaksi tuetuksi vuokra-asuntoalueeksi. Ja se on nostanut päästöjä ja kuluja. Ja sen kotiuttamiseen haluttaisiin rahaa lisää. Peruspalveluista leikataan.
Yleensä asemanseudut ja tiiviit tornitalot ja hämärä ja betoninen piha ovat olleet rauhattomia ja kartettuja osoitteita. Asemille on kertynyt lieveilmiöitä. Tarinoissa ne ovat parasta seutua. Joudutaan jo kattopuutarhoihin ja -muotiin, kun pihatasanteella on hämärät varjot. Niiden kestävyydestä Suomessa saadaan myöhemmin palautetta. Yleensä katto pidetään yksinkertaisena ja puhtaana ja silti lorahtaa vesi. Espoossa on noin 7 keskusta eikä vain yksi Helsingissä. Kuten ei muuallakaan. Helsingissä ja Espoossa on aluekeskuksia ja topologialtaan liikenneverkot ja kulkuneuvot niiden välillä.
Maahan muuttavat haluavat tuttujen pariin, eikä sekoitusta, mitä päättäjät haluavat. Mm. Leppävaara, Suomen kasvavin kohde, Espoon keskus, Matinkylä. Helsingistä muutetaan Espoon uudempiin ja parempiin vuokrakerrostaloihin ja väljempiin tiloihin.
Ilmastoasiaa ja kestävää kehitystä ajavat lähinnä ne, jotka ovat saamassa rahaa ja sosiaalista hyväksyntää asialla. Espoossa toivotaan saatavan muutama miljoona EU-tukirahaa projekteille, joiden kokoluokka on miljardeja. Tukiraha on motiivi. 20 v ilmastouhrauksien ja miljardien vaikuttavuutta ei voida edes mitata ilmastosta. Yksittäisen hiilipäästön tuijotus on typerää, kun pitää seurata koko järjestelmän arvoja, hiilijalkaa ja tehokkuutta. Asioita ajaa erikoisalojen tuntijat ja intressit, mikä on ongelma eikä käytetä kokonaiskuva. Motiivi voi olla vaikka myyvä vaaliteema.
Mukaan on tuotu agendaa, olemattomia oljenkorsiratkaisuja, kokeiluja ja manipulointia, koska muodissa ei ole muuten järkeä. Koe tai teoria ei ole kaupallinen valmis tuote. Näitä ei pidä ottaa kaavaan vaatimuksina vaan on johdettava tiedolla. Tuotekehityksessä eritellään välttämättömät vaatimukset, toiveet ja mahdolliset muuttuvat osat. Julkiset autot ovat muoti-imiö, joka ei ole toiminut laajasti. Kuitenkin niille halutaan varata jatkuvasti enemmän parkkitilaa kaduilta ja supistaa muilta parkkitilaa. Pakolliset liittymiset alipaineputkisiin jätejärjestelmiin on aiheuttanut rottaongelmia mm. Isopellossa. Monimuotoiset roskat eivät olekaan yhteensopivia järjestelmän kanssa. Pitäisi ottaa oppia tehdyistä ongelmista, tuotekehittää eikä pelkästään kehua omia saavutuksia eri tilaisuuksissa. Esimerkkinä energiatekniikassa akut ja ajatus autojen akkujen käyttämisestä julkiseen infraan. Akut kuluvat. Sähköinen lämpöboileri on vanhaa ja halpaa tekniikkaa ja yösähkökäytössä. Talojen energialuokka ja kerroin riippuu energiasta ja on poliittinen.
Nytkin kerrotaan saavutuksena kestävästä kehityksestä, että saatiin suljettua Espoon 50 % hiilivoimalasta ja siirryttiin kaasuun. Ja puretaan voimala. Motiivina on saada kaavoitettua maa. Vaara se on. Juuri nyt Venäjän kaasu- ja sähkötoimituksien (1,35GW) loputtua sitä tarvittaisiin, jotta saadaan sähköä ja kaukolämpöä Suomenojalta. Kivenlahden ilmalämpöpumput toimivat sähköllä. En tiedä mistä energia 2022-2023 ja järkevään hintaan. Voi olla katkoksia ja sisälämpö pitää alentaa, vaikka 16 asteeseen. Nykyhinnoilla jo niin on tehty. Talvella täytyy jostain keksiä tehoa noin 16 GW Suomeen.
#kaavoitus #Espoo #Kaupunkisuunnittelu #kaavamääräykset