Merkittävät projektit, kirjanpito, vaikuttavuus ja hyvä hallintotapa

Espoossa puutuin ja ehdotin virallisesti kirjanpidon ja hallinnon asiaan Tarkastuslautakunnassa eräällä tavalla. Tämä on oma mielipiteeni, eikä oli 3.osapuolen tai takastuslautakunnan kanta.

Päätöksien tulisi muodostua vaikutusten arvioinnista ja laskelmista ja tavoitteista joita voi seurata. Usein jalutaan mitattavia ominaisuuksia. Julkisesti ajetaan myös isoja monialaisia poliittisia hankkeita. Usein ne on usein nimikkeellä tarina, vaikka Espoon tarina. Niiden päätöksenteko, tavoitteet, budjetointi ja seuranta ja ennakkoon tehty vaikutusten arviointi tuntuu olevan usein epäselvää.

Olen vaatinut, eli ehdottanut myös Espoon kirjanpidossa ja valvonnassa, että isojen poliittisten päätösten kuluja; väestomuutoksen, ilmastomuutoksen, raideliikenteen ja aletaan kirjata ja saada ulos kirjanpidosta hyvän hallintotavan mukaisesti ja johdon käyttöön. Projektikoodilla, tilillä tms.

Juuri nyt julkisssakin papereissa näytetään ajavan Espoolle konsernina, eli tytäryrityksineen 5,3-5,5 miljadin velkaa, 250 +-50 miljoonaa syömävelkaa vuosittain vastaten noin 1% kuntaveron korotusta. Verotulot ovat vähemmän ja kulut enemmän kuin oli ‘ajateltu’, joskin ei se ole sattumaa. Veroja on vähemmän eläkölöitymisen, väestömuutoksen, oletettua vähäisemään yritystoiminnan ja lisääntyvien kulujen takia. Erityisesti soster ja sivistystoimi on kasvanut. Kotiutus on lisääntynyt ja toivottavasti alkaa tuottamaan ajan kanssa. Vahva selviytymisstrategia on kiertalous, eli jätteiden ym kierrätyksen kukoistaminen, ilmastonsuojelu, monikultturisuus ja hyvä mieli ja monialainen edelläkävijyys, esimerkillisyys ja voitollisuus. Aika näyttää valittujen vaikutuksen.

Tarinassa ja suureellisissa päätöksissä usein tunnutaan tekevän fiktiivisistä tarinasta, haaveista, visoista, konkreettisia jokapäiväisiä tavoitteita. Vaikka olla maailman tai Euroopan paras monissa asioissa. Politiikassa saattaa tulla hienolta kuulostavia, suureellisia päätöksiä, joista voi kertoa mediassa. On ihan eri asia ja keinot ja tavat pyrkiä euroopanmestariksi kuin kyetä 10 km lenkille arkena. Johdon pitää antaa realistisia tavoitteita ja käskyjä, jotka on toteutettavissa annetuilla resursseilla. Ylisuuri tavoite tulee kalliiksi ja siitä on haittaa. Tai on tehty päätös maksoi-mitä-maksoi -periaatteella.

Päätökset jalkautetaan alaspäin yksilöille, hierarkisesti. Johdon pitää antaa selviä ja realistisia tavoitteita. Yksiköiden tekemiset olisi oltava johdettavissa ylemmän tason päätöksistä ja budjeteista – ja toisinpäin. Eli yläpuolella pitää olla luvut ja tavoitteet kunnossa, jos vaaditaan niiden seuraamista. Se missä luvut ja tavoitteet ei ole kunnossa, on virheellinen. Pidetäänkö isoistakin projekteista tarpeellista kirjanpitoa ja saako jo niistä tarvittavat tiedot hyvän hallintotavan mukaan? Jo kirjanpidossa pitäisi kiinnittää kustannus joihinkin projekteihin tai avaimiin, jotta tiedon saa ulos ja käyttöön seurantaan ja johdolle. Kyseessä on hyvin merkittävistä, Suomessa miljardiluokan asioista. On viitteitä, että nämä on vienyt talouden epätasapainoon ja rahat on vähissä perustehtävissä. Tällaisessa ei voi piilotella asioita, tai käyttää luovaa, epätavallista kirjanpitoa, josta ei tietoa saisi ulos, vaikka poliittisilla päätöksillä tai tulkinnoilla. Tällainen on tärkeää varsinkin jos talous ei ole tasapainossa ja siihen on kiinnitetty huomiota. Yhteisen kassan takia eri asiat on vastakkain ja sidoksissa. Kun yhdelle kumartaa niin toiselta ottaa pois.

Useita toimintoja ei voi tehostaa, optimoida, kun ne on jo tehostettu vuosien kuluessa. Silloin joutuu leikkamaan toimintaa tai laatua. Tai lisäämään resursseja, käytännössä rahaa, joka tulee ulkopuolelta. Tai hakemaan ihan uutta tapaa toimia. Vaikka vuokrata tai tilata ulkoa jos saa edullisemmin.

Kun talous on ongelmissa voidaan joutumaan tekemään vielä kalliimmalla kun ei saada kirjanpitoa kuntoon. Ei ole rahaa tehdä poistoja, vähennyksiä normaalista kulumisesta omaisuudessa. Tase on liian velkainen. Investointikatto ohjaa hankkimaan kiertoteitse esim vuokraamaan, ostamaan koko asia palveluna. Nolla koron aikana löytyy rahoittajia jos asiassa on heille tuotto. Kuntakin saisi halvalla velkaa. Voidaan joutua myymään oma omaisuus halvalla ja vuokraamaan tai leasaamaan tai ostamaan palveluna se takaisin. Menetetään maan arvonnousu ja rahaa ja valtaa. Asiaan voi liittyä esim. kaupungin talojen suojelu, jota vuokrayritys ei joudu huomioimaan. Asukkaat rakastuvat lapsuuden ajan maisemaan ja rikkinäiset koulut ja hallit jää heitteille. Poliitikot eivät uskalla purkaa tai päättää.

Kristallipallo sanoo, että Espoon on pakko myydä joskus osuuksia ja omaisuutta hoitaaksen velat pois. Isoin erä on metro, sitten on liikelaitoksia ja monopoleja. Monopolikaupassa yleensä aina asukkaat ovat joutuneet maksamaan lisää. Vaikkapa sähkön siirto. Julkiselle liikenteellekään ei ole vaihtoehtoa kun se on säädelty pakolliseksi. Samoin vesi, viemäri jne. Toki voi helposti sanoa, ettie ne, omistaminen ja infra ja kunnan perustoiminta ole kaupungin ydintoimintaa. Vai onko? Ja onko homma omassa johdossa jos joku muu omistaa ja päättää? Usein päätös on sitten kaukana, jossain EUssa. Tuloksia voi siirtää. On kyselty, että onko näin suunniteltukin.

Suomessa isoja poliittisia hankkeita on maahanmuutto, väestönmuutos, ilmaston muutos tai oikeammin ylläpitämisen, joukkoliikenne, raiteet, ihmisten asuttaminen keskustoihin jne. Muita on muodikkaat kulttuuri ja innovaatio ja kiertotaloushankkeet. Päättäjät eivät ole saaneet tietoa asiasta lukuisista pyynnöistä huolimatta. Eli aktiivitoimin ilmastoon vaikuttaminen ja sen vaikutusten arviointi. Myös maahanmuuton vaikutusta ja tarvittavia toimia pitää arvioida hyvän hallintotavan mukaan ihan tavallisena toimintana. Asiaan liittyy väestödemografia. Ja asunnot, tuet, pärjäämisen seuranta ja toimet. Asioihin liittyy edut, haitat, uhkat, mahdollisuudet -analyysi eri porjekteista, joita harvoin näkee.
https://fi.wikipedia.org/wiki/SWOT-analyysi

Suomessa lisäksi on otettu hiilineutraalisuusvaatimus v. 2035 tai peräti 2025 mennessä. EU:ssa on v. 2050 tavoite, josta ollaan lipsumassa ja jo poistamassa esim. Saksan taholta, koska se ei ole realistinen. Suomen hiilinielun laskennassa on ollut epäselvyyksiä, esim luonnonsuojelualueiden ja soidan osalta. Vaikuttaa siltä, että Suomi nielee oman liikenteensä saasteet ja muidenkin osuuksia ja on tehty poliittisia päätöksiä ja sopimuksia eri tavalla. Mutta joutuu maksamaan niistä. Onko asia kunnossa ja asiat hoidettu reilusti ja pitääkö korjata?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.453472

Suomessa on monta poliittista julkista projektia, joita tunnutaan ajettavan pienellä tietämisellä ja seuraamisella. Kuin mystiikkaa, mielikuvia, hurmosta,tekosyitä ja muotia. Tunnistaa usein siitä, että rahalaskelmat ja vaikutusten arviointi puuttuu ja siitä johdetut avainluvut jota seurataan.

Suomessa yritystukiin laitetaan 4 000 miljoonaa. Ei ole tiedossa tukien vaikutukset ja onko niistä hyötyä. Tai siis tiedetään, että ei mene hyvin keskimäärin esim. Sitran tukiprojektit, jotka huokuvat poliittisia valintoja. Monet tuet ovat poliittisesti valittuja. Ja tuntuvat liittyvän ekologisuuteen ja muoti-ilmiöihin. Olisiko saatavissa parempi tuotto aloilla, jotka eivät ole mediaseksikkäitä ja kalastele ääniä? Ja muita kysymyksiä tulee mieleen. Esim voiko kierrätys ja käytetyn halvan tavaran myynti olla hyvä business ja nostaako se teknologian tasoa ja onko strategisesti paras projekti. Moni maa subventoi alaa tai joutuu pakottamaan lailla käyttämään alaa.
https://www.talouselama.fi/uutiset/suomi-maksaa-yritystukia-4-miljardia-euroa-vuodessa-mutta-ei-ole-varmaa-onko-niista-hyotya-tutkijat-ei-ole-luotettavaa-tietoa/3a3f6dda-3149-45ab-a335-974284dec8c7

Suomessa mietitään jo ihmisten liikkumisen vähentämistä. Tällainen on puuttumista ihmisten vapauksiin ja sivilisaation kehtysasteeseenkin ja tekemisiin. Tässä sivujuonne on, että ministeritsolta ajetaan suomen hiilineutrauliutta vuoteen 2035 mennessä. Vaikka EU:ssa tavoite on v. 2050 ja siitä isot maat haluaa eroon, joille se sopii. Asia kuristaa taloutta. Onko tästä vaikutusarvioita ja tukea strategian takiana?

https://www.talouselama.fi/uutiset/uusi-liikenneministeri-sanna-marin-haluaa-edistaa-vauhdilla-tunnin-junaa-paarata-on-koko-suomen-ratahanke/89421aea-3430-43cb-b2ca-b2e372a290a4
Yo. uutisesta lisää. Tampereelle menee jo 1,5 h juna. Junarata on valtava investointi. Turun tunnin juna on oikeasti 1,5-2 h juna. Tunnin juna on mediaseksikkäämpää. Junan suuri hyöty on pääsy keskustaan ja terminaaliajan poistuminen lentämiseen nähden. Tätä vielä pohditaan. Meneekö kääntyvät etupyörät ja robottiautot ja bussit ja virtuaaliraiteet rautaraiteden ohi kehityksessä, joustavuudessa ja alemmalla hinnalla.
https://kanerva.eu/fi/?p=2152

Missä on perustason tutkimukset joukkoliikenteen, raiteiden ja infran vaikutuksista vähemmistä päästöistä? Mitkä on luvut koko esim. hiilijalanjäljelle. Mikä vaikutus ihmisten arkeen ja tuottavuuteen? Julkinen liikenne on valtava miljardien hanke. Siinä on nyt muotia raiteet. Mitä sanoo vaikutustutkimukset ja missä ne ovat? Onko järkevää? Kuka hyötyy ja kuka ajaa hankkeita? Ilman muotia ja hypeä ei tehtäisi tällä tavalla päätöksiä.

Suunnittella olevat lähiseudun hyvin suuret ratahankkeet.
Hki-Espoo-Turku, Länsimetro Espoossa, kaupunkirata jne.
https://vayla.fi/ratahankkeet/rata_suunnitteilla
https://www.lansimetro.fi/