Raiteettomat ratikat korvaavat raiteita. Ne antavat bussin ja ratikan edut, mutta ovat joustavia ja jopa 90 % edullisempia rakentaa ja rakeminen häiritsee vähemmän ja on paljon nopeampaa kuin raiteelliset ratkaisut. Raiteelliset ratkaisut alkoivat noin 1800-luvulla. Raiteet ovat uudessa systeemissä virtuaalisia, paikannuksen avulla ajoradassa olevia ajolinjoja. Tielinja voi olla myös täysin omansa ja aidattu ja siihen voi liittyä liikenteenhallintaa, kuten junissa.
Tekniikan kehittyessä voidaan paikantaa ja ohjata millimetritarkkuudella tietokoneohjattuja ajoneuvoja, tiessä voi olla merkintöjä tai johtimia eri tekniikoissa. Uusi tekniikka mahdollistaa myös pienemmät modulit ja tarkemman adaptoitumisen tarvittavaan siirtokapasiteettivaateeseen, eli ruuhkiin ja hiljaiseen aikaan. Reittejä voidaan muuttaa ja lisätä helpommin, koska raiteet ei rajoita. Systeemillä voitaisiin paremmin päästä lähemmäs asuntoja ja lyhentää viimeisen kilometrin ongelmaa. Periaatteessa resurssivarauksella ja älykkäällä reitityksellä voisi varata itselleen kuljetuksen ja kuljetuskapasiteetin töihin tai kouluun vaikka kotioven läheltä tai pysäkiltä.
Systeemi sopisi hajanaiseen ja kehittyvään alueeseen, kuten Espooseen. Liikenneratkaisu olla osa maan ja kaavan taloudellista kehitystä ja tuovat liikennepalvelun laajemmalle janostavat maan hintaa palvuiden takia. Sijoittajat ovat satoja vuosia rakentaneet liikenneratkaisuja ja kaavoittaneet maailmalla asuinalueita, jolloin kunta ei joudu maksamaan tai rakentamaan systeemin koko infraa.
Energian käyttöä ja päästöjen lähteitä voidaan valita. Biokaasulla ja biodieselillä voidaan vapautua litiumakkujen ongelmista ja ympäritöhaitoista. Lämpöenergia voidaan käyttää vekottimen lämmitykseen ja nostaa hyötysuhdetta. Systeemia voidaan myös ladata pysäkeillä ja pääteasemilla akkuihin. Biopolttoaineita voisi kasvattaa Suomen pakettipelloillakin ja mahdollistaa eläminen maalla, kuten öljykasvit, jotka sitovat auringonvaloa kemialliseksi energiaksi ja ovat hiilineutraaleja ja kotimaisia energialähteitä.
Kumipyörien, raiteettoman ratikan etuna on :
+ nopeus ja kapasiteetti
+mukavuus tasaisen kulun takia
+ Systeemin osa voi olla osa maankäyttöä ja projekteja
+ edullisempi, jopa 90 % halvempi
+ paljon vähemmän haittaa rakennusaikana ihmisille ja yrityksille
+ voivat kulkea myös tavallisella kadun osalla, esim asuinkatu tai siirtymät
ja ohitukset vikatilanteissa.
+ nopeampi rakentaa ja ottaa käyttöön
+ uusi tekniikka mahdollistaa skaalauksen. Voidaan käyttää pienempiä moduleita ei-ruuhka-aikana
+ Voidaan lisätä kapasiteettia tai reittejä heti tai tehdä koereittejä
+ Sopii itse ajavien kulkuneuvojen ajatukseen ja reiteille
+ voidaan varustaa myös kuljettajilla, varsinkin isommat vekottimet
+ sopii automatisoitavaksi ja tietoverkon ja käyttäjien tarpeisiin
+ Voidaan käyttää resurssivarausta, ennakkotilauksia ja itseoppivia systeeemeitä kapasiteetin käyttöön
+adaptoituu vaikkapa äkillisiin kuormiin , konsertit, tapahtumat, lakot
+voidaan tasata kuormaa halvemmilla hinnoilla ei-ruuhka-aikaan
+säästää luontoa jos ei ajeta isoja moduleita tyhjänä, kuten 50 hgen busseja 4-8 hgen hyötykapasiteetilla noin 50 l/100km kulutuksella.
Katso alla linkki ja kuvat. Erinomainen englanninkielinen artikkeli aiheesta. Ja toteutuksesta:
https://phys.org/news/2018-09-trackless-trams-ready-rail.html
https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_trams
2019-11-26 update
Vantaalla on selvitetty yksi ratkaisu. Raitellinen ratikka 393 miljoonaa. Sähkö-superbussi 155 miljoonaa. Bussin infraan menisi vain 3 miljoonaa. Raiteeton vaihtoehto maksaa alle puolet. Bussille voi varata myös oman väylän tai etuoikeuden, jolloin se on nopempi. Taide-ratikan huippunopeus on 25 km. Raiteettoman korkeampi.
https://yle.fi/uutiset/3-11086496
2019-12-20 update
Robottibussi, raiteeton ratikka, on jo ollut pilottikäytössä Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä. Julkinen liikenne alkaa 2020 tammikuussa.
https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/826148-kuskiton-bussi-ottaa-pian-kyytiin-kivistossa
