Toimintani Tarkastuslautakuntassa

HEI,
Tarkastuslautakunta tarkistaa ja seuraa muiden lautakuntien ja kaikkien toimialojen toimintaa ja tekee vuosittain arviointikertomuksen. Missä on tiivistetyssä muodossa organisaatio ja kommentit ja huomiot. Tarkastuslautakunnan tehtävät on kuntalain 121 §:n mukaiset.

Rajoitan tässä tiedot julkisiin tietoihin ja nämä ovat minun käsityksiäni, eikä 3. osapuolen kuten Tarkastuslautakunnan mielipiteitä tai kannanottoja.

Tuonne olen saanut laitettua omia ja PSn mukaisia huomioita ja pyrkinyt totuudellisuuteen ja asianmukaisuuteen ja vaikuttanut, ettei mukaan tulisi perustelemattomia poliittisia kannaottoja. Esim. väestömuutoksen ja ilmastosuojelun lisävelvoitteita, mitkä on usein mielipiteitä. Politikoille ei ole vierasta työntää mukaan omia agendojaan ja itselle tärkeitä asioita ja ajaa asioita toistakin kautta. Tarkastuslautakunnassa pääsee myös keskusteluun muiden puolueiden kanssa ja haarukoimaan ratkaisuja ja istuttamaan ratkaisun siemenen. Myöhemmin muut voi ’keksiä itse’ asian ja asia voi mennä läpi päätöksenä.. Sellainen massan hitauden laki. Lautakunta minusta pääasiassa tarkistaa oikeellisuuden ja toiminnan, eikä ota kantaa päätöksien sisältöön, eikä politikoi. Itse miellän sen toiminnan tarkastukseksi.
Viime vuoden 2018 Tarkastuskertomus on erinomainen kuvaus Espoosta ja toiminnasta, kiteytetty tuotos, on linkkisivulla pdf:nä. https://www.espoo.fi/download/noname/%7BF324167B-6890-4DDB-83A3-8DDAB42665B1%7D/113971

Esimerkiksi Yleiskuvana minusta kaikesta: Kaupunki on sitoutunut taloudellisesti kestävään kehitykseen. Tehostamistavoitteita on tehty. Budjetti ei ole vahvasti tasapainossa ( julkiset luvut ym.) ja velkaa otetaan, rahan kohteet tunnetaan, korjaukset on aina 2 vaalikauden päässä, muut tekee, ja vasta sitten tilanne paranee vielä määrittelemättömällä tavalla. Tasapainoon liittyy tulot mm. kuntaverot, jotka voi nousta. Jo tehostetun tehostaminen on hankalaa, vaikka on ylhäältä päätetty. Rahaa on mennyt joukkoliikenteeseen ja sen infraan, erityisesti raiteisiin, väestömuutokseen, kasvuun ja senkin laajempiin palveluihin, tiloihin ja tukiin ja lisätoimintoihin melkoisesti. Ja laajentuneen systeemiin lisääntyneisiin kuluihin. Espoo on kasvavin kaupunki ja velkaisin. On raskasta olla paras ja kivoin. Asioita johdetaan epäselvillä ja tulkittavilla tarinoilla. Väestö eläköityy ja se näkyy verotuloissa heiltä. Budjetin kautta asiat ovat vastakkain. Valtionosuuden pitäisi paremmin huomioida heikompi tilanne. Ja että on kannettu kulut valtion ( ja EUn) tekemisistä. Rahaa menee nyt ulos. Asiasta löytyy tilinpäätös ja muuta julkista, jossa luvut. Tässä on kehykset, josta asioita voi tarkastella.

Kaupunginjohtajan huolia ja lukuja, joita en ole voinut sanoa tarkasti.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/814724-suomen-velkaisin-kaupunki-velkaantuu-lisaa-liki-05-miljardia-vaesto-kasvaa-mutta
Kuntatalouksista ja alamäestä 2019 https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-paljastuivat-karmeat-talousluvut-suomesta-julkisissa-kuluissa-hurja-kasvuvauhti/4a96014c-144d-4de2-87d2-ab83b2c7b9d4
Kuntarahoituksen tiedote kuntien huonosta tilanteesta 2019 https://www.kuntarahoitus.fi/ajankohtaista/kuntarahoituksen-suhdannekatsaus-maailmantaloudessa-vakautumisen-merkkeja-kotimaassa-kuntatalous-heikkenee-yleista-taloustilannetta-rajummin/
Espoon tilinpäätös 2018 https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Talous/Espoon_kaupungin_tilinpaatos_2018(155787)
Suomen julkisen talouden kannalta :
EU ja IMF on huomattanut Suomen julkisesta velkaantumisestä
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomea-uhkaa-tarkkailuluokalle-joutuminen-imf-ja-eu-komissio-puuttuneet-valtion-velkaantumiseen/833696/
Luottoluokittaja on kritisoinut Suomen velkaantumista ja väestön vanhenemistä ja aktiiviväestön osuutta.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/nyt-tuli-kylma-suihku-suomelle-luottoluokittaja-laski-nakymia-ja-varoittaa-kahdesta-asiasta/d171ccff-3020-4199-ab83-dc53c7fe5e81
Sijoittajan yleistä analyysiä :
https://www.talouselama.fi/uutiset/konkarisijoittajalta-karu-arvio-suomen-yhteiskunta-on-menossa-kohti-katastrofia-kukaan-ei-investoi-suomeen/9e952dd2-efa2-458f-9be6-57efba2f7958

TARINOITA KOKOUKSESSA
Olin eilen Espoon tarkastuslautakunnan kokouksessa taas kerran, Se kokoontuu lähes viikoittain. Kuuntelin ensin hämmentyneenä geneerisellä ja abstraktitasolla kaupungin kehityksen esitystä, taas kerran, ilmentymänä Espoon tarinasta. Tarinassa olemme monialaisesti esimerkillisiä ja parhaita ja kaikki on hyvin. Todellisuudessa ollaan velkaisia ja rahat on vähissä. Avasi mieltä ja mielikuvitusta. Kuulemma Espoo on saanut innovaatioilla ja tarinoilla palkintoja ja on edelläkävijä. Muut taas on saaneet enemmän rahaa konkreettisiin projekteihin, valtiolta ja EUsta.

Minulle selviää miten näitä Tarinan moni toimialaisia poliittisia projekteja ja kehityskokeiluja ajetaan. Tarina on strategia, pitkän ajan tavoite. Sen toimia pitäisi voida johdon arvioida. Johdon tarinaan perustuvan päätöksen, käskyn pitäisi sisältää määrittely, budjetti ja tavoitteet, kun jalkautetaan tavoitteita alaspäin, jotta voisi vaatia tavoitteissa pysymistä. Loogisesti (toimialalta) alhaalta pitäisi voida laskea ylöspäin päätöksen kulut ja puitteet, esim. kirjanpidosta. Päätös syö muista asioista rahat budjetin kautta, koska ne on vastakkain siinä. Päätös vähentää muita palveluita ja laatua. Jos päätös on tyyliä maksoi mitä maksoi ilman määrittelyä. Tässä on epäselvä kohta usein käskyssä. Kyselin taas, että missä on budjetti ja seuranta. Erityisesti ilmastonsuojelulle, väestömuutosprojektiin, joukkoliikenteeseen ja muihin isoihin Espoon tarinan projekteihin, tai visoihin. Vaikka ne on tulkittu velvoittaviksi. Valtuusto on ne päättänyt periaatteellisella tasolla. Tuo on minusta erikoista. Tarinan perusteluna olen kuullut, että se on helpompi ymmärtää laajemmin. Ainakin on helpompi politikoida epäselvän päätöksen puitteissa ja työntää omia tavoitteita ilman laskelmia. Vaarana on mainospuheet, esitystalous ja proosa osana tarinaa. Ilmeisesti viestintämenetelmä.

Näistä tarinoista on tehty, jalkautettu julkaisuja ja oppaita organisaatiolle. Näihin monimutkaismpiin tarinoihin ja jalkautettuihin sub-tarinoihin pääsee käsiksi samalla abstraktitasolla kun tuntee pilvitekniikkaa ja ajattelua ja objektientoitua ajattelua esim. ohjelmoinnissa, esim metodeja=funktioita ja olioita. Minulla meni vuoden verran sisäistää objektiorientoitunut ohjelmointi ja ajattelu ja abstraktion taso. Varmaan innovatiivisia lähestymisessä. Voi olla vaikeita osalle, kuten olen kuullut.
Liittyy monet projektit jne.
Linkkejä kehitysprojekteihin:
https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Kehittyva__Espoo
https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Kehittyva__Espoo/Meneillaan_olevaa_kehittamista

KONSERNI-KOPPI
PSn konsernissa toimivat, koppi. Odotan vieläkin vastausta ja selvitystä mistä lukuja saa. Kuka niitä isoja projekteja ajaa ja millä budjetilla ja seurannalla. Kuulemma jotain seurantaa on. Väestönmuutokselle, kotoutukselle eikä ilmastonsuojelulle ole kuitenkaan pystytty laskemaan summaa, ja on muitakin projekteja. Vaikka niitä on haluttu seurata. Jo hyvän hallintotavan mukaan. Välillä se on ollut maan hallituksenkin tehtävälistalla, joten ihan epätavallisesta asiasta ei ole kyse. Ja eduskunnassa on arvuuteltu lukuja usein.

PÄÄTÖKSEN ERI TASOT JA JULKILAUSUMAT
Päätöksissä pitäisi olla vähintään tavoitteet ja rajat, käytännössä laskelma ja budjetti. Ja vaikutuksen arviointi etukäteen. Jotta ne sopisi organisaatioon. Valmistelemattomista ja äkkiä tehdyistä ne voi puuttua. Josta tulee seurattavat tavoittet, seuranta ja budjetti ja muu. Poliittiset ympäripyöreät ulostulot ovat hankalia päätöksiä. Motiivina saattaa olla esittäminen ja ääntenkalastelu. Tavoitteena paras tai ensimmäinen on raskas ja kallis. Esim. Vaikea on muuttaa ensimmäisenä Espoota aurinkosähkölle, jos ei ole tekniikkaa ja rahaa, mutta kuulostaa hyvältä ja että sillä saa ääniä. Tuosta kun tekee päätöksen niin ongelmissa ollaan. Usein tuotekehityksessä ja projekteissa on eritelty päätöksen eri tasot, välttämättömät asiat ja toiveet ja visiot ja brain storm erikseen. Suosittelisin kaikille päättäjille Sopimusoikeuden perusteet- kurssia tai kirjaa. Ja että sopimuksissa on välttämättömiä osia, mitä sovitaan ja ehdot, kuten päätöksissäkin pitäisi olla. Joskus (yleisesti) politiikassa päätöksiin jätetään tarkoituksella tulkinnan varaa ja voidaan ajaa omia asioita tai hoitaa erikoistapauksia harkinnan mukaan, tai voidaan viitata jopa ulkoisiin määräyksiin tai tavoitteisiin, jotka voi muuttua. Liittyvä syventävä artikkeli: Merkittävät projektit, kirjanpito, vaikuttavuus ja hyvä hallintotapa https://kanerva.eu/fi/?p=2155

VIESTINTÄÄ
Vanha sääntö sanoo, että käsky (tai sanoma) on annettava niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin. Epäselviä tarinoita voidaan tulkita monella tavalla ja motiivilla,eikä se ole hyvä päätöksissä. Fantasiat löytyy tyypillisesti kirjastosta omalta osastoltaan, mainostekstistä ja poliittisista julkilausumista, eikä niiden täydy olla heti teknisesti tai kaupallisesti toteutuskelpoisia ja tavoitteet voi olla epäselviä. Nykyään selkeää sanomista voi rajoittaa muodissa oleva herkkänahkaisuus, loukkaantuminen, juonittelu ja pelko, ettei voi sanoa asiaa tarkasti. Toisaalta Espoossa on Tarinan ympärille kehittynyt ihan oma sanastonsa ja käsitteistö, esitystapa ja filosia. Jotka aukeavat hankalasti ulkopuolisille ja koulutetuille ammattilaisille, kuten timantti jne. Monet sanat viittaa ylemmän tason abstrakteihin.

Viestinnässä sanoma pitäisi olla tehty kohderyhmän mukaan, jotta se menee perille vaikuttavammin. Usein sanomaa tuotteistetaan; yksinkertaistetaan, painotetaan pääasioita jne. Epäselvä ja vaikea sanoma ei mene hyvin läpi. Ks. markkinointiviestintä, viestintä.

Uskoin, että pitäisi tehdä yksinkertaisemman tason ja lyhyt yhteenvedo -johdolle Selvitys mitä projektit on. Sen tavoitteet ja ominaisuudet, ehkä tunnettu SWOT-analyysi* (Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat). Pitäisi tuotteistaa. Jotta päättäjät voivat helposti päättää ja asettaa ne tavoittet, miksi päätetään.
[ https://fi.wikipedia.org/wiki/SWOT-analyysi ]


VIESTINTÄÄ JA TUKIRAHAA
Uskoisin, että projekteihin voitaisiin saada enemmän rahaa ja tukea ulkoa, varsinkin kun asian esittää laajasti ymmärrettävästi. Kuten pienemmät kaupungit saa. Espoo on heikko hakemaan tukia. Espoossa taho, joka osaa hakea EU:n ja valtion tukea, saa kerättyä kulunsa moninkertaisesti. Oma erikoisalansa. Joskus tätä ostetaan palveluna, konsulteilta. Kustannustavoitteet paranisi.

TEKOJA, RAHAA JA TYÖLLISYYTTÄ
Espoo maksaa miljoonien sakkoja eikä käytä kaikkia työllisyystukirahoja. Minusta Espoo tarvitsee oman yrityspositiivisen HR-konsultin töihin rekrytoimaan ihmisiä jonnekin. Kysyntä lisääntyisi ja tarjonta kohtaisi. Rahaa on ja säästäisi yli kulut. Ammatilaisen ja projekteja. Erikoisuutena on korkeasti koulutetut työttömät ja taas huonokuntoiset erikseen, joita on vaikea edes saada ilmoittautumaan. Järkevää tekemistä voisi tarjota ja organisoida. On monia syitä ottaa huomioon ja saada työkuntoon.

ABSTRAKTIA SUUNNITTELUA
Näen, että Espoo tarvitsee johdossaan tällaistakin teoreettista ja geneeristä lähestymistapaa kehittää organisaatiotaan ja uusia parempia tapoja. Hajautus ja nettipalvelut ja ohjelmistot ja uudet tavat toimia liittyy moneen asiaan. Ja viestintää innovaatiokilpailuihin, joissa on totuttu korkealentoisiin teksteihin. Ja saada positiivista imagea ja virettä. Viesti menee perille paremmin kun teksti tehdään kohderyhmälle. Esim. toimialan tasolle ja päättäjille. Itse pyysin aikoinaan kouluttajaa korjaamaan vaikeaselkoisia (insinööri-) tekstejä, koska hän tunsi kohderyhmän ja esitystavan.

PERJANTAINA SOSTERIA
Perjantaina 29.11. istuin taas seuraavassa tapahtumassa Helsingin valtuustosalissa seminaarissa kuulemassa miten muilla ajankohtaiset asiat etenevät. Yhteistyö, vertailu muihin ja koulutus on osa tarkastuslautakunnassa olemista. Asiana oli mitä ja miten ohjelmistoja ja asukkaiden palveluja on otettu käyttöön eri kunnissa. Näin ei tarvitse itse olla edelläkävijä ja tuotekehittäjä ja maksaja, ja voi oppia ja voidaan säästää rahaa ja tehdä heti oikeita ratkaisuja. Ja kuullaan käytännön kokemuksia ja havaintoja. Yhteistyö auttaa kaikkia. Sosterin alan jutut on nyt julkisesti tapetilla. Vantaa otti käyttöön oman osan Apotin rinnalle ja on muitakin. Näissäkin on isot rahat, jopa miljardit, kyseessä ja palvelun laatu ja toimivuus.

KAUPUNKI JA KOULU PALVELUNA
Esimerkkinä:
Nyt muodissa on tarjota kaupunki palveluna, minkä abstraktitason ymmärtäminen ja uusi ajatus voi mennä kuuulijakunnan ymmärryksen yli äkkiseltään. Mutta voi saada innovaatiopalkintoja korkealentoisuudesta. On ehkä lähempänä akateemista työtä. Mutta kun tuon tuotteistaa niin voi yksinkertaisesti esittää mistä on kyse laajammalle lukijakunnalle. Tässä yritän selittää.
Ohjelmistopuolella on vastaava, ohjelma ajallisella käyttöoikeudella ja maksulla esim. Office, turvaohjelmat.
Yksi osa-alue on kovasti esillä:
– Koulu palveluna (SaaS), mikä on monelle epäselvä.

Kaupunki palveluna:
-Ei olla paikkaan tai taloon sidoksissa.
-Tarjotaan kuntalaisille asiakaspalvelu jossain ja/tai netin kautta tai muualla tavalla.
-Palvelu voidaan tarjota muualla kuin yksiköissä esim. palvelutorilla Isossa Omenassa, netissä, kännykässä. Kunnan yksikön yhteisiä toimia voidaan yhdistää, tuottaa keskitetysti tai ostaa muualta. Asiakaspalvelu voidaan vetää ulos yksiköstä.
– Lääkäri tai muut voi toimia missä tahansa huoneessa tai tilassa.
(analogia pilvipalveluun, ohjelmointiin, virtualisointiin, objekteihin, metodeihin=funktio, abstraktioihin, palvelut on netissä)
-Lähestymistapa voisi ohjata konsernin sisäisiin keskitettyihin palveluihin, jottei kaikilla ole moneen kertaan samoja. Vaikka kirjanpito ja valvonta (back office), henkilöstöpalvelut, hankinnat, tukihakemukset, logisiikka jne. Nytkin toimitilat menee noin ja sisäisiä palveluita. Kuin yrityksissä.

-koska investointikatto tulee vastaan,
-palvelu, kuten koulu, voidaan ostaa pitkäkestoisella sopimukselta sijoittajalta koulu ja ylläpito , mutta se voi tulla kalliimmaksi. Ei ole taseessa.
-Espoolla on talous niin huono, että poistojen tekeminenkin on hankalaa, eli kulumisen kulun poistaminen omaisuudesta,
-Kuntalaiset suojelevat kaupungin rakennuksia eikä saa tehtyä kustannustehokkaasti tai korjattua kouluja tai uimahalleja tms.
-perustellaan, ettei koulujen omistaminen ole kunnan perustoimintoja. Vai onko?
ks. Tietoa: Kaupunki palveluna kohtaa https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Kehittyva__Espoo/Meneillaan_olevaa_kehittamista

Metropooli