Merkittävät projektit, kirjanpito, vaikuttavuus ja hyvä hallintotapa

Espoossa puutuin virallisesti kirjanpidon ja hallinnon asiaan. Olen siis tarkastuslautakunnassa, mutta tämä on oma mielipiteeni.

Päätöksien tulisi muodostua vaikutusten arvioinnista ja laskelmista ja tavoitteista joita voi seurata. Julkisesti ajetaan isoja poliittisia hankkeita. Usein ne on usein nimikkeellä tarina, vaikka Espoon tarina. Niiden päätöksenteko, budjetointi ja seuranta ja ennakkoon tehty vaikutusten arviointi saattaa olla epäselvää. Niissä usein tunnutaan tekevän fiktiivisistä haaveista, visoista, konkreettisia jokapäiväisiä tavoitteita. Vaikka olla maailman tai Euroopan paras monissa asioissa. Politiikassa saattaa tulla hienolta kuulostavia päätöksiä. On ihan eri asia ja keinot pyrkiä euroopanmestariksi kuin 10 km lenkille arkena. Johdon pitää antaa realistisia tavoitteita ja käskyjä, jotka on toteutettavissa annetuilla resursseilla. Ylisuuri tavoite tulee kalliiksi. Tai on tehty päätös maksoi-mitä-maksoi -periaatteella.

Sellainen on tietysti raskasta jos oikeasti toteutetaan ylisuurta ja vaaditaan alaisten tekevän. Johdon pitää antaa selviä ja realistisia tavoitteita. Yksiköiden tekemiset olisi oltava johdettavissa ylemmän tason päätöksistä ja budjeteista – ja toisinpäin. Se missä luvut ja tavoitteet ei ole kunnossa, on virheellinen. Pidetäänkö niistä tarpeellista kirjanpitoa ja saako jo niistä tarvittavat tiedot hyvän hallintotavan mukaan? Jo kirjanpidossa pitäisi kiinnittää kustannus joihinkin projekteihin tai avaimiin, jotta tiedon saa ulos ja käyttöön seurantaan ja johdolle. Kyseessä on hyvin merkittävistä, Suomessa miljardiluokan asioista. Tällaisessa ei voi piilotella asioita, tai käyttää luovaa, epätavallista kirjanpitoa, josta ei tietoa saisi ulos. Tällainen on tärkeää varsinkin jos talous ei ole tasapainossa ja siihen on kiinnitetty huomiota. Yhteisen kassan takia eri asiat on vastakkain ja sidoksissa. Kun yhdelle kumartaa niin toiselta ottaa pois.

Useita toimintoja ei voi tehostaa kun ne on jo tehostettu. Silloin joutuu leikkamaan toimintaa tai laatua. Tai lisäämään resursseja, käytännössä rahaa, joka tulee ulkopuolelta. Tai hakemaan ihan uutta tapaa toimia. Vaikka vuokrata tai tilata ulkoa jos saa edullisemmin.

Suomessa isoja poliittisia hankkeita on maahanmuutto, väestönmuutos, ilmaston muutos tai oikeammin ylläpitämisen, joukkoliikenne, raiteet, ihmisten asuttaminen keskustoihin jne. Muita on muodikkaat kulttuuri ja innovaatio ja kiertotaloushankkeet. Päättäjät eivät ole saaneet tietoa asiasta lukuisista pyynnöistä huolimatta. Eli aktiivitoimin ilmastoon vaikuttaminen ja sen vaikutusten arviointi. Myös maahanmuuton vaikutusta ja tarvittavia toimia pitää arvioida hyvän hallintotavan mukaan ihan tavallisena toimintana.

Asiaan liittyy edut, haitat, uhkat, mahdollisuudet -analyysi, väestödemografia. Ja asunnot, tuet, pärjäämisen seuranta ja toimet. Suomessa lisäksi on otettu hiilineutraalisuusvaatimus v. 2035 tai peräti 2025 mennessä. EU:ssa on v. 2050 tavoite, josta ollaan lipsumassa ja jo poistamassa esim. Saksan taholta, koska se ei ole realistinen. Suomen hiilinielun laskennassa on ollut epäselvyyksiä, esim luonnonsuojelualueiden ja soidan osalta. Vaikuttaa siltä, että Suomi nielee oman liikenteensä saasteet ja muidenkin osuuksia ja on tehty poliittisia päätöksiä ja sopimuksia eri tavalla. Mutta joutuu maksamaan niistä. Onko asia kunnossa ja asiat hoidettu reilusti ja pitääkö korjata?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.453472

Suomessa on monta poliittista julkista projektia, joita tunnutaan ajettavan pienellä tietämisellä ja seuraamisella. Kuin mystiikkaa, mielikuvia, hurmosta,tekosyitä ja muotia. Tunnistaa usein siitä, että rahalaskelmat ja vaikutusten arviointi puuttuu ja siitä johdetut avainluvut jota seurataan.

Suomessa yritystukiin laitetaan 4 000 miljoonaa. Ei ole tiedossa tukien vaikutukset ja onko niistä hyötyä. Tai siis tiedetään, että ei mene hyvin keskimäärin esim. Sitran tukiprojektit, jotka huokuvat poliittisia valintoja. Monet tuet ovat poliittisesti valittuja. Ja tuntuvat liittyvän ekologisuuteen ja muoti-ilmiöihin. Olisiko saatavissa parempi tuotto aloilla, jotka eivät ole mediaseksikkäitä ja kalastele ääniä? Ja muita kysymyksiä tulee mieleen. Esim voiko kierrätys ja käytetyn halvan tavaran myynti olla hyvä business ja nostaako se teknologian tasoa ja onko strategisesti paras projekti. Moni maa subventoi alaa tai joutuu pakottamaan lailla käyttämään alaa.
https://www.talouselama.fi/uutiset/suomi-maksaa-yritystukia-4-miljardia-euroa-vuodessa-mutta-ei-ole-varmaa-onko-niista-hyotya-tutkijat-ei-ole-luotettavaa-tietoa/3a3f6dda-3149-45ab-a335-974284dec8c7

Suomessa mietitään jo ihmisten liikkumisen vähentämistä. Tällainen on puuttumista ihmisten vapauksiin ja sivilisaation kehtysasteeseenkin ja tekemisiin. Tässä sivujuonne on, että ministeritsolta ajetaan suomen hiilineutrauliutta vuoteen 2035 mennessä. Vaikka EU:ssa tavoite on v. 2050 ja siitä isot maat haluaa eroon, joille se sopii. Asia kuristaa taloutta. Onko tästä vaikutusarvioita ja tukea strategian takiana?
https://www.talouselama.fi/uutiset/uusi-liikenneministeri-sanna-marin-haluaa-edistaa-vauhdilla-tunnin-junaa-paarata-on-koko-suomen-ratahanke/89421aea-3430-43cb-b2ca-b2e372a290a4

Yo. uutisesta lisää. Tampereelle menee jo 1,5 h juna. Paljonko maksaa siltarumpu-politiikka? Turun tunnin juna on oikeasti 1,5-2 h juna. Tunnin juna on mediaseksikkäämpää. Junan suuri hyöty on pääsy keskustaan ja terminaaliajan poistuminen lentämiseen nähden.

Missä on tutkimukset joukkoliikenteen ja infran vaikutuksista vähemmistä päästöistä? Mitkä on luvut koko esim. hiilijalanjäljelle. Mikä vaikutus ihmisten arkeen ja tuottavuuteen? Julkinen liikenne on valtava miljardien hanke. Siinä on nyt muotia raiteet. Mitä sanoo vaikutustutkimukset ja missä ne ovat? Onko järkevää? Kuka hyötyy ja kuka ajaa hankkeita?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *