Merkittävät projektit, kirjanpito, vaikuttavuus ja hyvä hallintotapa

Espoossa puutuin virallisesti kirjanpidon ja hallinnon asiaan. Olen siis tarkastuslautakunnassa, mutta tämä on oma mielipiteeni. Julkisesti ajetaan isoja poliittisia hankkeita. Usein ne on nimikkeellä Espoo tarina, ja päätöksenteko, budjetointi ja seuranta on omituista tai vaikea selvittää tai hieman epäselvää. Joskus mietin kenen epäillään tehneen tarkan päätöksen, jota seurataan. Niissä tunnutaan tekevän fiktiivisistä haaveista, visoista, konkreettisia jokapäiväisiä tavoitteita. Vaikka olla maailman tai Euroopan paras monissa asioissa. Vaikka alkaa lenkkeily ja sälyttää muille olla tavoitteena euroopanmestareita.

Sellainen on tietysti raskasta jos oikeasti toteutetaan ja vaaditaan virkamisten tekevän. Onko johdon oikein antaa epärealistisia tavoitteita? Pidetäänkö niistä tarpeellista kirjanpitoa ja saaako jo niistä tarvittavat tiedot hyvän hallintotavan mukaan? Kyseessä on hyvin merkittävistä, Suomessa miljardiluokan asioista. Tällaisessa ei voi piilotella asioita, tai käyttää luovaa, epätavallista kirjanpitoa.

Suomessa isoja hankkeita on maahanmuutto, väestönmuutos, ilmaston muutos tai oikeammin ylläpitämisen, joukkoliikenne, ihmisten asuttaminen keskustoihin jne. Muita on muodikkaat kulttuuri ja innovaatio ja kiertotaloushankkeet. Päättäjät eivät ole saaneet tietoa asiasta lukuisista pyynnöistä huolimatta. Eli aktiivitoimin ilmastoon vaikuttaminen ja sen vaikutusten arviointi. Myös maahanmuuton vaikutusta ja tarvittavia toimia pitää arvioida hyvän hallintotavan mukaan.

Asiaan liittyy edut, haitat, uhkat, mahdollisuudet -analyysi, väestödemografia, asunnot, tuet, pärjäämisen seuranta ja toimet. Suomessa lisäksi on otettu hiilineutraalisuusvaatimus v. 2035 tai peräti 2025 mennessä. EU:ssa on v. 2050 tavoitte, josta ollaan lipsumassa ja jo poistamassa esim. Saksan taholta, koska se ei ole realistinen. Suomen hiilinielun laskennassa on ollut epäselvyyksiä, esim luonnonsuojelualueiden ja soidan osalta. Vaikuttaa siltä, että Suomi nielee oman liikenteensä saasteet ja muidenkin osuuksia ja on tehty poliittisia päätöksiä ja sopimuksia eri tavalla. Mutta joutuu maksamaan niistä. Onko asia kunnossa ja asiat hoidettu reilusti ja pitääkö korjata?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.453472

Suomessa on monta poliittista julkista projektia, joita tunnutaan ajettavan pienellä tietämisellä ja seuraamisella. Kuin mystiikkaa, mielikuvia, hurmosta,tekosyitä ja muotia. Kenen projekteja ne on ja kuka hyötyy?

Suomessa yritystukiin laitetaan 4 000 miljoonaa. Ei ole tiedossa tukien vaikutukset ja onko niistä hyötyä. Tai siis tiedetään, että ei mene hyvin keskimäärin esim. Sitran tukiprojektit, jotka huokuvat poliittisia valintoja. Monet tuet ovat poliittisesti valittuja. Ja tuntuvat liittyvän ekologisuuteen ja muoti-ilmiöihin. Olisiko saatavissa parempi tuotto aloilla, jotka eivät ole mediaseksikkäitä ja kalastele ääniä? Ja muita kysymyksiä tulee mieleen. Esim voiko kierrätys ja käytetyn halvan tavaran myynti olla hyvä business ja nostaako se teknologian tasoa ja onko strategisesti paras projekti. Moni maa subventoi alaa tai joutuu pakottamaan lailla käyttämään alaa.
https://www.talouselama.fi/uutiset/suomi-maksaa-yritystukia-4-miljardia-euroa-vuodessa-mutta-ei-ole-varmaa-onko-niista-hyotya-tutkijat-ei-ole-luotettavaa-tietoa/3a3f6dda-3149-45ab-a335-974284dec8c7

Suomessa mietitään jo ihmisten liikkumisen vähentämistä. Tällainen on puuttumista ihmisten vapauksiin ja sivilisaation kehtysasteeseenkin ja tekemisiin. Tässä sivujuonne on, että ministeritsolta ajetaan suomen hiilineutrauliutta vuoteen 2035 mennessä. Vaikka EU:ssa tavoite on v. 2050 ja siitä isot maat haluaa eroon, joille se sopii. Asia kuristaa taloutta. Onko tästä vaikutusarvioita ja tukea strategian takiana?
https://www.talouselama.fi/uutiset/uusi-liikenneministeri-sanna-marin-haluaa-edistaa-vauhdilla-tunnin-junaa-paarata-on-koko-suomen-ratahanke/89421aea-3430-43cb-b2ca-b2e372a290a4

Yo. uutisesta lisää. Tampereelle menee jo 1,5 h juna. Paljonko maksaa siltarumpu-politiikka? Turun tunnin juna on oikeasti 1,5-2 h juna. Tunnin juna on mediaseksikkäämpää. Junan suuri hyöty on pääsy keskustaan ja terminaaliajan poistuminen lentämiseen nähden.

Missä on tutkimukset joukkoliikenteen ja infran vaikutuksista vähemmistä päästöistä? Mitkä on luvut koko esim. hiilijalanjäljelle. Mikä vaikutus ihmisten arkeen ja tuottavuuteen? Julkinen liikenne on valtava miljardien hanke. Siinä on nyt muotia raiteet. Mitä sanoo vaikutustutkimukset ja missä ne ovat? Onko järkevää? Kuka hyötyy ja kuka ajaa hankkeita?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *