Espoo yleiskaava 2060

Alla on linkkeinä tämä laaja materiaali:

Espoo 2060 yleiskaava aineisto

Kaupunkisuunnitelulautakunnan matriaalia 28.02.2024

Keskustelua Espoon yleiskaavasta 2060 (22.03.2024)

MEDIA:

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/6580623

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010244022.html

OMIA HUOMIOITA LYHYESTI

+Yleiskaava 2060 Espoo

+ Alueisiin liittyy usein lisänä kaavamääräyksiä, joilla ajetaan jotain ja ne pitää tarkistaa. Määräykset

+ Yleiskaavassa A=Asuntoalue, AP= Pientalovaltainen asuntoalue, AK= Kerrostalovaltainen asuntoalue ( YmpM s.26)
Merkinnät muuttuilevät eri kaavatasoilla vrt. Asemakaava. Merkinnät

+Uutta suunnitelmissa joukkoliikenneyhteydet. Kaksi uutta metrolinjaa, Jorvi-Espoon keskus-Matinkylä
+Raideverkkoa laajennetaan, Espoon keskus-Matinkylä ja EspK-Tapiola pikaraitiotiet
+Länsirata, Matinlylä-Meppävaara, Kivenlahti-Kauklahti, Leppävaara-Viiskorpi

+Uutta tiheää asumista 600 ja 1000 m (raskas) sisään joukkoliikenneväylien viereen. Joukkoliikenne ohjaa kaavaa ja AK alueita.

+Esityksessä kerrostalovaltaisia keskustoja 25 %, ’monipuolisen asuminen alueita 30%, pientaloalueita 45%

+Espoon keskukseen on kiinnitetty paljon huomiota. Sitä nostetaan edelleen alueelliseksi keskukseksi.

+Täydennysrakentamista eli tiivistämistä nykyaluiden vapaisiin tai väljästi rakennettuihin kohtiin.
Viheraluekin on väljää. Rakennetaan uusia alueita. Osin ollaan keskuspuistossa ja viheralueilla uusissa kohteissa.

+Uutena Myntinmäki, asemanseutu 10 000 asukkaalle. POKEn omaisesti väljempänä. Tukeutuu bussiliikenteeseen.

+Keha2 jatketta ei ole huomioitu jatkettavaksi. Se on poissa myös Vantaan ja pks maakuntakaavasta. Nyt esitetään pois Espoon yleiskaavasta.

+ Karhusuolta Nuuksioon on haluttu suojella tai määrittää ’Jälleenrakennuskauden’ alueeksi.
Tätä on luonnehdittu: ”Jälleenrakennuskauden alueet ovat puutarhakaupunkiaatteen suomalaisia esikaupunki-ilmentymiä…”.
Esim vanhahtavaa puurakentamista. Ei merkitä kuitenkaan museoitavaksi. POKE yleiskaava toi alueelle yleiskaavan.

+Viheralueisiin on kiinnitetty paljon huomiota monin eri tavoin. Lähiviheralueita, suojelualueita, viheryhteyksiä

Yleiskaava:

Liikenne:

Lähde ja copyright Espoo , Julkiset tiedot. Kuvaa klikkaamalla saa alkuperäisen.

Update 20240429
JULKISESTA LIIKENTEESTÄ
Ehdotus:
Espoo tarvitsee pohjois-etelä-liikennettä, kuin kehätietä.
– Kivenlahti-Kauklahti. Suora liikenne. (Ei raidemääräystä.)
– Espoon keskus-Matinkylä. Suora liikenne. (Ei raidetta.)
– Matinkylä-Leppävaara. Yhteys Tapiolasta. (Ei raidetta.)
– Leppävaaran ja Viiskorpi. Yhteys. (Ei raidetta.)
– Espoon keskus ja Tapiola. Yhteys Leppävaarasta. (Ei raidetta.)
– Suurpelto-Espoon keskus. Yhteys Pohjoisella väylällä. (Ei raidetta.)
-Ei määritellä raidetta tai tekniikkaa määräyksenä ja ratkaisuna yleiskaavassa. Päätetään kun hankitaan.

Perustelut:
Espoossa on huonot yhteydet pohjois-etelä-suuntiin ja oikeastaan aluekeskuksien väleillä, johon on suurin käyttö. Nyt väylät kulkee historiasta johtuen Helsinki-keskeisesti ja idästä länteen. Ihmiset kulkevat vähemmän Helsinkiin ja tietoliikenne korvaa liikkumista. Länsiväylä on maan liikennöidyin ja Turunväylällä on ruuhkaa, joka kulkee Espoon läpi. Tiestöä kuormittaa myös läpikulkeva Helsingin liikenne, joka kiertää hidasta Helsinkiä ja muualta tuleva työmatkaliikenne.

Minusta Espoon pitää rakentaa liikenneväyliä pohjois-eteläsuuntään, joka liittää aluekeskukset ja väylät toisiinsa. On suunniteltu tällaisia kehä-tienomaisia, kehä-2, Matinkylän ja Espoon keskuksen väliin ja Espoonlhti-Saunalahti-Espoon keskus-Pohjois-Espoo. Pohjois-Espoo sai kaavan ja kasvaa, kuten liikenne. Topologialtaan tämä pysyisi Helsinki-tähtimäisenä ja verkkomainen Espoon sisällä, joka mahdollistaa lyhyimmät reitit. Yleiskaavaehdotuksessa on huomioitu näitä reittejä ihan oikein. Ne on kuitenkin määritelty raideliikenteelle, jonka merkitys arvellaan vähenevät tekniikan kehityessä uudempiin ratkaisuihin. Raiteisiin liittyy myös ideologia ja ollaan sulkeutuneita muille. Rautakiskot eivät jousta, ovat äänekkäät, ovat vikaherkkiä ja tarkkoja eikä säästä oleellisesti energiaa. Jatko näyttää kehittyvän vaimentavien kumipyörien ja kääntyvien etupyörien päälle, jotka adaptoituvat. Ne voisivat kulkea bussikaistoilla ja väylillä. Jättäisin tilavarauksen kaavaan näille reiteille ja väylille.

Kaavaa tehdään ainakin 50 vuodeksi ja on jätettävä mukautuvaisuus, eikä saa sulloa kaikkea täyteen ja valmiiksi. Sama koskee Finnoon satamaa, joka voidaan pitää nykyisessä käytössä. Itse pitäisin täyttösaaren karikolla, josta saa rahaa. Espoo laajenee merelle ja saariin tehdään yhteyksiä.

UUTINEN
Espoon yleiskaavasta
Olen Espoon valtuustoryhmässä ja käymme kaavaa läpi. Tähän tuli merkittäviä muutoksia kaavamääräyksiin. Ne ohjaavat pientalorakentamiseen, missä sitä on ja ettei kerrostaloja tule sinne. Kerrostalot tulisi AK kerrostaloaluille eikä A tai AP aluille. Espooseen on rakennettu paljon kerrostaloja, viimeaikoina 97% kerrosalasta ja nimenomaan metron varjolla. Ne näkyvät Espoon kuluina ja budjetin huonontumisena entisestään. Valtaosa on mennyt sijoittajille vuokrataloiksi ja alueen luonne ja väestö on muuttunut. Lisäksi uusille tulokkaille on rakennettu uusia palveluita, tarhoja ja kouluja ja muuta. Muuten espoolaiset vanhenevat ja tarvisevat varttuneemmille tiloja, esteettömyyttä ja helppokulkuisuutta. Selvityksessä jo 10 % on jokin este liikkumisessa. Uusia alueita on rakennettu siirtämällä autot isoihin parkkitaloihin vaikkapa 300 m päähän asunnoista, mihin ei ole esteetöntä tai helppoa kulkua vaikkapa talvella. Oma auto on monelle ikääntyneelle arjessa kulkuväline ja pärjäämisen keino.

Aikaisempia blogeja kaavoituksesta:

Suomenojan satamasta virkistysalue (2021). Se on osa rantaraittia. Sinne sopisi konsertit ja yhteydetkin löytyy. Veneille ei ole enää muuta paikkaa rannalta. Veneitä ei pysty siirtämään talveksi pois, koska se on liian valtava operaatio 2 x vuodessa.
https://kanerva.eu/fi/5230/
Finnoon satama, eli Suomenojan satama on vedetty omaksi kaava-alueeksi. Sen suunnittelu on edelleen käynnissä.
Sitä ympäröivä alue on pidemmällä kaavoituksessa. Alueen suojelukohteet on rajattu (S-alueet).
Edessä oleva meren poukamaon merkitty A, asuinalueeksi, mikä tarkoittaisi täyttöä. Ja on vedetty tie siihen.
Materiaali Finnoonsataman osayleiskaava | Espoon kaupunki

Kaavoituksesta (2021) https://kanerva.eu/fi/4877/

Raideliikenteestä, raiteeton ratikka, kumipyöristä ja kehityksestä (2023) https://kanerva.eu/fi/8721/

Raiteeton ratikka, robottibussit. 90% halvempaa. https://kanerva.eu/fi/2152/