Helsinki-Turku tunnin juna v.2023, 2024

Vuonna 2023:
Tunnin juna, eli 1 h 18min, hanketta jatketaan. Toimeenpano edellyttää vielä useita lisäselvityksiä ja -suunnitelmia. Hallitus aikoo ohjelmansa mukaan käyttää 460 miljoonaa euroa Turun Tunnin juna -yhtiön pääomittamiseen. Hanke on arvioitu 3,4 mrd:ksi. Eli noin Länsimetron luokkaa. Usein alustavat arviot on saanut kertoa 3:lla epätarkoissa hankkeissa, joten voisi arvioida 3,4-9 miljardin projektiksi. Usein muutokset ja ympäristönsuojelukysymykset ja maaperä aiheuttavat lisäkuluja. Yksi liito-oravakin voi tuoda mutkan matkaan.

Asiantuntijat arvioivat, ettei se ole kovin kannattava liiketaloudellisesti, mutta tuo 6 mrd hyötyinä 10-15 vuodessa. Hanke nostaa lisäksi maan arvoja ja rakentamista radan lähellä. Luvut jää nähtäväksi.

Tunnin juna hankkeessa rakennetaan rataa Hki-Espoo- (Veikkola)- Vihti- Salo -Turku -välille rataa, joka palvelee myös paikallisliikennettä. Espoo ja sen liikenneverkko laajenee Pohjois-Espoon kaavassa lounaaseen, Kirkkonummeen ja Vihtiin ja siis Turkuun päin. Junarata parantaa Länsi-Uudenmaan, mikä on hyvinvointialue, yhteyksiä.

Päivitys 2024:
Vuonna 2024 heinäkuussa EU päätti, ettei hanke saa hakemaansa 0,176 miljardin rahaa. Eu arvioi hankkeen kannattamattomaksi ja rahoituksen epäselväksi. Liikenneministeri Lulu Ranne (ps) kertoi MTV:n (2024/7) haastattelussa, että hanke on Kokoomuksen eikä Liikenneja viestintäministeriön kannattama hanke.

Valtio ei ole innostunut maksamaan eikä kunnat. Toistaiseksi on peitettu miljooonien suunnittelu- ja tutkimuskuluja. Hankkeelle ei ole vuodelle 2024 paljoakaan rahoitusta, joten se tuskin etenee paljoa. 2024 hanke on hallitusohjelmassa, mutta varsinkin RKP haluaisi ottaa sen uudelleen arvioitavaksi. Kirkkonummella Rkp haluaisi mieluummin rakentaa alueellansa olevaa rantarataa, joka menee ruotsinkielisten alueiden läpi rannikolla. Rantarata on vanha, mutkainen, täynnä nopeusrajoituksia ja jää hitaaksi. Alla kartta.

Hanke on suunnittelussa edellä vuosia muista hankkeista. Suunnittelussa etsitään keinoja tehdä hanke edullisemmin ja optimoidusti.

Turku-Helsinki matka on 165 km autolla ja vie alle 2 h ajaa ja hitain osuus on Helsinki. Espoosta aika on jo n 1,5h kohdeosoitteeseen. Joten auto on hieman nopeampi kuin juna tai samaa luokkaa. Moottoritien suoralla linjauksella ei ole nyt junarataa. Tunnin yhteys vaatisi 165 km/h kokoluokkaa olevia jatkuvia nopeuksia ilman pysähdyksiä.

Itse tarkastelisin vielä realistisia käyttäjämääriä ja mitä he haluavat. Hki-Tku välillä kulkee ammatti-ihmisiä tarvikkeineen ja työkaluineen. Ja paikkaa väliaikaisesti muuttavia ihmisiä, joilla on paljon tavaroita, kuten opiskelijoita. Ja Turun laivaan menijöitä, jotka jatkavat Marianhaminaan ja ulkomaille. Autolla on kulkenut kaikki, eikä juna palvele heitä. Välillä kulkee paljon tavaraliikennettä suoraan terminaaleihin ja kauppoihin, mitä ei juna palvele.

Nyt nopein tapa Hki-Tku on maata pitkin auto ja bussi. Bussilinjan perustaminen on paljon halvempaa kuin junan ja liikenne adaptoituu käyttöön ja tekniikkaan. Raiteet ovat jäykät ja maksavat miljardeja. Yksisuuntainen moottorite on yksi turvallisimmista ja varmatoimisimmista väylistä.

Tulevaisuudessa voisi olla luotijunia, jotka ovat nopeita ja vaativat erilaisen radan ja tekniikan joilla pääsisi tunnin aikoihin. Rahalla saa enemmän. Toistaiseksi fantasioissa on ollut tyhjiöputkissa kulkevat junat, jotka korvaisi lentämisen, ja raiteetkin muuttuvat. Näitä on mietitty Ruotsiin asti Suomesta.

Samaan aikaan Espoossa rakennetaan kovaa vauhtia Kaupunkirataa Kauklahteen asti. Espoossa tarvitaan julkinen liikenne pohjois-Espoon kasvavaa kaavaa varten. Itse asvioin joustavimmaksi yhteydeksi muuttuvalla alueella bussilinjat. Aluetta rakennetaan vuosikymmeniä. Espoon väestö lisääntyy lähinnä alunperin ulkomailta tulleen väestön kasvusta. Pohjois-Espoota on kaavoitettu pientalovaltaiseksi.

Kaupunkirata https://www.espoo.fi/fi/liikenne-ja-kadut/joukkoliikenne/espoon-kaupunkirata
.

Kaupunkirata https://vayla.fi/espoonkaupunkirata
.