Yllykkeen sain kun lukiolaiset lakkoilee. Syynä hallituksen leikkaus. Ja järjestötoiminta. Vaaleista lähtien on oppositio halunnut mielenosoituksia ja kaataa vaalitulosta.
Suomen talouskurimus on luotu 2008-2023 aikana. Ex-Nokia maa jatkoi tuhlaamista. Nyt oikeistohallitus yrittää järkiperäistää. Ennen on eletty velaksi ja tuhlattu surutta ja ylpeästi. Lukiolaisilla ei ole mitään hätää. Siellä on rahaa tai rahat palanut erityisopetukseen, kuten muuallakin, ja se on poliittisen valinnan seuraus. Nyt rahan niukkuus näkyy monessa paikassa kun yhteistä rahaa ei ole enää paljoa.
Varhaiskasvatus on yksi sivistystoimen rahareikä, jossa 3-4 kpl 0-6 vuotiaita täytyy leikittää akateemisesti koulutettu ’opettaja’ vähän alle tonni kuussa lasta kohden. 0,3 hoitajamitoitus. Kyllikki-täti ei riitä enää päivähoitoon. Yllätyin asiasta. Olisi hyvä business. Sinne rahaa menee. Vuonna 2018 on tehty uusi varhaiskasvatuslaki asiassa. Siinä viitataan lakiin opetuksesta, missä tietysti on korkeammat vaatimukset. Minusta eduskunnassa ja lain säätämisessä, eli laissa on vika tai tulkinnassa. Vaikea on derivointia 6-vuotiaalle opettaa ja saisi vielä leikkiä eikä oppia. ’Opetussuunnitelmiin’ on tulkittu kuuluvaksi kestävä kehitys ja monikulttuuri yms arvoja. Eli ajattelua ohjataan tiettyyn suuntaan. Vasta murrosikäinen alkaa ymmärtää immateriaalisia käsitteitä ja sitä ennen on aivopesua, indoktrinaatiota. Ei ihme, että ahdistaa maailman ja ilmaston murheet ja on häiriökäyttäytymistä. Nyt on valtava pula (akateemisista) työntekijöistä leikkimään lasten kanssa, sattuneesta syystä ja varsinkin ei-suomenkielisille. Tilastoissa kun noin puolet on koulutettuja Suomessa. Miten tähän on menty eduskunnan kautta? Onko oman asian ajaminen mennyt overiksi? Toki lasten hoito ja varhaiskasvatus on tärkeää, mutta nyt on suhteellisuuden ja taodellisuudentajuu kateissa.
Olen ehdottanut myös itseopiskelua ja läksyjen tekemistä ja itsenäisiä kielikursseja ja digitalisaation kursseja. Ja kesäopiskelua ja luokalle jäämistä tai kertaamista, jos ei perusteet riitä jatkamiseen. Itse olen joutunut itse opiskelemaan ja käyttämään kielikurssimediaa ja kirjoja. Jos perusta ei ole kunnossa, on turhauttavaa opiskella liian vaikeaa asiaa, ja se johtaa häiriökäyttäytymiseen. Vaikea on seurata, jos ei ymmärrä käsitteitä ja termejä. Oppimisalustoja ja kursseja on tehty vuosia ja itsekin kokeilin Moodlea ym mielenkiinnosta. Nettisivuille saa lisäosilla kysymyksia ja monivalintoja aika helposti. Näihin on käytetty paljon rahaa ja jonkun pitäisi se kerätä Suomessa yleisesti käytettäviksi ja hyödynnettäväviksi kursseiksi. Keinoina on pdf, videot ja äänitteet. Itse ihmettelen, miksi jatkuvasti uusitaan kirjoja ja säädellään mitä niissä saa olla. Voisihan tehdä Public Domain-kirjat pdf:nä ja vaikka maksaa tekijöille jotain. Opetushallitus on se taho, jonka pitää vastata sivistyksestä ja toiminnasta.
Koulut ovat oppilaiden työpaikkoja. Opiskelijoiden oikeus on saada opiskella tehokkaasti. Oppilaiden ei täydy olla toisten opettajia, mitä heitetään välillä ilmaan ratkaisuksi toisten tukiopetuksesta. Oppilaalla on omatkin työt ja läjksyt ja oppimiset. Kuulemani mukaan palkatuilla avustajilla menee aika opettaa ihan peruskäsitteitä ja termejä. Oppimisessa pitää olla pohjatiedot ja perusta hallinnassa, jotta voi oppia helposti lisää asiasta. Täytyy vaikka kerrata asiaa kunnes perusta on kunnossa, jolle rakentaa lisää tietoa. Olen kuullut myös opiskeltavan kovalla työllä ulkoa asioita, mutta ei pystytä kokeessa ratkaisemaan, kun luvut tai kysymys eroaa vähänkin kirjan esimerkistä. Silloin ei perusta ole kunnossa.
.
