Vuonna 2023:
Lnsirata, Turun tunnin juna, eli 1 h 18min, hanketta jatketaan. Toimeenpano edellyttää vielä useita lisäselvityksiä ja -suunnitelmia. Hallitus aikoo ohjelmansa mukaan käyttää 460 miljoonaa euroa Turun Tunnin juna -yhtiön pääomittamiseen. Hanke on arvioitu 3,4 mrd:ksi. Eli noin Länsimetron luokkaa. Usein alustavat arviot on saanut kertoa 3:lla epätarkoissa hankkeissa, joten voisi arvioida 3,4-9 miljardin projektiksi. Usein muutokset ja ympäristönsuojelukysymykset ja maaperä aiheuttavat lisäkuluja. Yksi liito-oravakin voi tuoda mutkan matkaan.
Asiantuntijat arvioivat, ettei se ole kovin kannattava liiketaloudellisesti, mutta tuo 6 mrd hyötyinä 10-15 vuodessa. Hanke nostaa lisäksi maan arvoja ja rakentamista radan lähellä. Luvut jää nähtäväksi.
Tunnin juna hankkeessa rakennetaan rataa Hki-Espoo- (Veikkola)- Vihti- Salo -Turku -välille rataa, joka palvelee myös paikallisliikennettä. Espoo ja sen liikenneverkko laajenee Pohjois-Espoon kaavassa lounaaseen, Kirkkonummeen ja Vihtiin ja siis Turkuun päin. Junarata parantaa Länsi-Uudenmaan, mikä on hyvinvointialue, yhteyksiä.
Päivitys 2024.07.31
Helsingin Sanomien Pääministeri Orpon haastattelu ja artikkeli:
– Me toteutamme tämänkin hankkeen osalta hallitusohjelmaa sovitusti. Seuraavista vaiheista neuvotellaan kaupunkien kanssa, Orpo sanoi HS:n mukaan yksiselitteisesti.
-Turun Tunnin juna -yhtiön (nyt Länsirata Oy) pääomittamiseen aiotaan käyttää 460 miljoonaa euroa valtion rahaa. Summa on tarkoitus rahoittaa rahoittaa valtion omaisuutta myymällä.
-Hanke on nimellä Länsirata nykyään. Hankeyhtiö Länsirata Oy:n hallitus nimesi niin.
Päivitys 2024/07:
Länsiradassa on mutkia matkassa, taloudessa ja rahoituksessa on epäselvyyttä
Vuonna 2024 heinäkuussa EU päätti, ettei hanke saa hakemaansa 0,176 miljardin rahaa. Eu arvioi hankkeen kannattamattomaksi ja rahoituksen epäselväksi. Liikenneministeri Lulu Ranne (ps) kertoi MTV:n (2024/7) haastattelussa, että hanke on Kokoomuksen eikä Liikenneja viestintäministeriön kannattama hanke.
Valtio ei ole innostunut maksamaan eikä kunnat. Toistaiseksi on peitettu miljooonien suunnittelu- ja tutkimuskuluja. Hankkeelle ei ole vuodelle 2024 paljoakaan rahoitusta, joten se tuskin etenee paljoa. 2024 hanke on hallitusohjelmassa, mutta varsinkin RKP haluaisi ottaa sen uudelleen arvioitavaksi. Kirkkonummella Rkp haluaisi mieluummin rakentaa alueellansa olevaa rantarataa, joka menee ruotsinkielisten alueiden läpi rannikolla. Rantarata on vanha, mutkainen, täynnä nopeusrajoituksia ja jää hitaaksi. Alla kartta.
Hanke on suunnittelussa edellä vuosia muista hankkeista. Suunnittelussa etsitään keinoja tehdä hanke edullisemmin ja optimoidusti.
Kuluvalla hallituskaudella on ollut tarkoitus laatia koko yhteysvälin rakentamissuunnitelma ja aloittaa yhteysvälien Espoo-Kirkkonummi ja Salo-Hajala rakentaminen. Lohja on panostanut kaavoituksessa uuteen 10000-15000 asukkaan taajamaan aseman varaan. Salo on kiinnostunut hankkeesta. Moni toivoo yhteyden piristävän talouttaan ja elinkelpoisuuttaan.
Suomi ja Espoo jo laajenee luonnollisesti radan suuntaan ja kohti Kirkkonummea ja Veikkolaa, joka on nyt pohjois-Kirkkonummen tihentymä. Vihdin Nummela on isompi ja kasvava keskittymä matkan lähellä, mutta suunnitelmissa on ollut Turun väylän luona oleva Huhmarin seisakki aika kaukana. Bussi liikennöi Nummelasta Veikkolan kautta Espooon keskukseen ja Helsinkiin. Suomen väestön kasvu on hidasta, mutta ulkomailta on tullut lisää väestöä pääosin kaupunkeihin lähiöihin, vuokrataloihin ja pks-alueelle. Näillä uusilla alueilla ei ole nyt paljoa vuokrakerrostaloja, mutta hankkeen edetessä pitää rakentaa lisää.
Samaan aikaan Espoossa rakennetaan kovaa vauhtia Kaupunkirataa Kauklahteen asti. Espoossa tarvitaan julkinen liikenne pohjois-Espoon kasvavaa kaavaa varten. Itse arvioin joustavimmaksi yhteydeksi muuttuvalla alueella bussilinjat. Aluetta rakennetaan vuosikymmeniä. Espoon väestö lisääntyy lähinnä alunperin ulkomailta tulleen väestön kasvusta. Pohjois-Espoota on kaavoitettu pientalovaltaiseksi. Muualla alkaa olla aika täyttä ja rakennetaan korkeaa täydennysrakentamista vanhoille alueille purettaviin kohteisiin tai viheraluemuutoksilla.
Turku-Helsinki matka on 165 km autolla ja vie alle 2 h ajaa ja hitain osuus on Helsinki. Espoosta aika on jo n 1,5h kohdeosoitteeseen. Joten auto on hieman nopeampi kuin juna tai samaa luokkaa. Moottoritien suoralla linjauksella ei ole nyt junarataa. Tunnin yhteys vaatisi 165 km/h kokoluokkaa olevia jatkuvia nopeuksia ilman pysähdyksiä.
Itse tarkastelisin vielä realistisia käyttäjämääriä ja mitä he haluavat. Hki-Tku välillä kulkee ammatti-ihmisiä tarvikkeineen ja työkaluineen. Ja paikkaa väliaikaisesti muuttavia ihmisiä, joilla on paljon tavaroita, kuten opiskelijoita. Ja Turun laivaan menijöitä, jotka jatkavat Marianhaminaan ja ulkomaille. Autolla on kulkenut kaikki, eikä juna palvele heitä. Välillä kulkee paljon tavaraliikennettä suoraan terminaaleihin ja kauppoihin, mitä ei juna palvele.
Nyt nopein tapa Hki-Tku on maata pitkin auto ja bussi. Bussilinjan perustaminen on paljon halvempaa kuin junan ja liikenne adaptoituu käyttöön ja tekniikkaan. Raiteet ovat jäykät ja maksavat miljardeja. Yksisuuntainen moottorite on yksi turvallisimmista ja varmatoimisimmista väylistä.
Tulevaisuudessa voisi olla luotijunia, jotka ovat nopeita ja vaativat erilaisen radan ja tekniikan joilla pääsisi tunnin aikoihin. Rahalla saa enemmän. Toistaiseksi fantasioissa on ollut tyhjiöputkissa kulkevat junat, jotka korvaisi lentämisen, ja raiteetkin muuttuvat. Näitä on mietitty Ruotsiin asti Suomesta.
Kaupunkirata https://www.espoo.fi/fi/liikenne-ja-kadut/joukkoliikenne/espoon-kaupunkirata
.
Kaupunkirata https://vayla.fi/espoonkaupunkirata
.
.
Espoon Kaupunkirata Koivuhovi-Kauklahti. Osa rataa Turkuun.
Tunnin juna https://www.tunninjuna.fi/
.
IS uutinen aineesta https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2bf728ed-ca46-4ecd-9903-e7dcd4407df4
.
Pohjois-Espoon kaava https://www.espoo.fi/fi/hankkeet/espoon-pohjois-ja-keskiosien-yleiskaava
.