Energiaratkaisuja

Vihreän sähkön laskelmiin ei saada riittävästi energiaa ja tehoa. Siinä ei ole riittävästi perusenergiatuotantoa.

(Tämä artikkeli on hieman kesken ja vedetty yhteen eri  kirjoituksia. Parannetaan myöhemmin.)

Tuulivoiman huipputeho on kaukana keskimääräisestä tehosta.  Samaa sarjaa on negawatit, eli ajetaan väkisin säästöjä, ostetaan muilla uusia vekottimia ja heitetään vanhat toimivat vekottimet kaatopaikalle. Myös laitteiden valmistus vie resursseja, mikä unohtui laskelmista. Esim. Autosta on laskettu valmistuskustannukseksi 2 l/ 100 km. Uusiin taloihin kunnon eristeet on hyvä ja pitkäaikainen investointi. Teknisenä vaikeutena on rakennysfysiikka ja saada talot pysymään kuivina ja ehjänä.

Verkko pitää tehdä huipputehon mukaan. Muuten joudutaan rajoituksiin ja ongelmiin. Kenen asunto ja PC jätetään kylmäksi ? Huipputeho on noin 4 kk talvella. [1]

Aurinkoenergia ei ole todellakaan halpaa eikä sen takaisinmaksuaika ole vähäinen, usein ei koskaan käyttöikänä. Suomessa on vähän aurinkoa talvella. Usein se ei ole kaupallisesti kannattavaa mutta sopii erikoistapaksiin kuten mökille. Siellä akut kestävät jonkun vuoden. Pintasipaisuna kennojen hyötysuhde paranee ainakin 100 % kun ne suunnataan ja pidetään puhtaana. Pilvisellä säällä tehoa on vähän siroamisen takia jne.

Hiilineutraalit biopolttoaineet kävisi jo nyt ratkaisuna ajoneuvoihin, kuten biodiesel ja alkoholit. Ellei verot nostaisi niiden hintaa niin korkealle, ettei niiitä voi käyttää.  Yhteiskunta käyttää verorahat muualle, ilmastonsuojeluun ja maailman pelastamiseen. Kyseessä on vihreä paradoksi.  Jo autojen vähentynyt kulutus on ollut ongelmallista valtiontaloudelle.

Päästömaksuja saataisiin alennettua huomioimalla Suomen todellinen tilanne, jonka mukaan Suomi imee jo nyt 4 kertaa CO2 päästönsä metsissä ja muiden pitäisi maksaa Suomelle. Päästömaksuja voitaisiin käyttää myös investointeihin Suomessa parempaan tekniikkaan energiankäytössä.

Bioenergiaa on monenlaista. Suomessa kannattaa polttaa halpaa  jätepuuta ja muuta materiaalia. Myös jätteitä poltetaan, joilloin vältetään mätämisen metaani. Monesti täytyy tehdä laskelmat ja tutkia onko tapauskohtaisesti kannattavaa.  Talojen lämmitys kiinteillä biopolttoaineeilla vaatii usein paljon tilaa ja omaa toimeliaisuutta. Tuhkaa tulee melkoisesti ja systeemit tarvitsevat huoltoa ja sen osaamista. Omakotitalon viereen voidaan tarvita 6 kk tai 12 kk suuri siilo tai säilytystila  polttoaineelle, jota ei kaava-alueella helposti tehtyä. Haja-asutusalueella käytetään paljon puuta, varsinkin jos sitä saadaan omasta metsästä ja omalla työllä, jolloin verot jää pois. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet kysynnän mukana. Polttoaineena on esim. puu, briketti, pelletti, hake, turve, lanta, peltobiomassat, biokaasu. Aiheesti lisää [7]. Metsien kasvusta ja potentiaalista voisi kerätä talteen 30-50 % enemmän. Nyt hakkuut ovat noin 60 milj. m3 ja kasvu noin 100 milj. m3. Risut ja muut jäävät luonnon kiertoon ja niiden hyötykäyttö on tehottomampaa. [10]

Nyt biokaasua kerätään joissain kaatopaikoilta eikä enää polteta lämmitykseen. Siitä yritetään tehdä subventoitua sähköä, josta saa tuplahinnan. Tilalla poltetaan maakaasua lämmitykseen. Asiaa tehdään subventioiden takia. Kaatopaikkojen biokaasun keräys on ollut hankalaa ja kallista. On kokeiltu anairobista ja airobista menetelmää. Mädätyksestä tuli metaanipäästöongelma. On ongelmia vielä.  Aihe on laaja. [6]

Keskusteluissa  tulee mukaan ratkaisuna vetyjuttuja. Sen tuotannon hyötysuhde on noin 30 %. Se on tapa siirtää kemiallista energiaa. Sähköautokin saa energiansa pistorasian kautta energian lähteestä, jossa on se moottori ja huonompi hyötysuhde. Akku vain varastoi kemiallista energiaa.

Kannattaisi käyttää lukion fysiikkaa ja kemiaakin ja matematiikkaa poliittisiin päätöksiin.  Muutama laboratoriotesti ei ole valmis kaupallinen ratkaisu, jota pitää ajaa joka paikkaan. Suuri osa ideoista ei menesty tuotekehityksessä ja kilpailussa. Mni asia on tehty aika hurmoksella.

Sanotaan että Fukushimassa tapahtui pahin ydinvoimaonnettomuus. Ehkä yksi uhri. Samaan aikaan hiilen louhinnassa ja voimalaoissa kuoli kymmeniä samasta energiasta. Vaarallisinta on jättää uusimatta vanhat, yliaikaiset ydinvoimalaitokset. Fukusima oli sellainen. Tsernobylin onnettomuus oli taas itse aiheutettu ohittamalla kaikki suojat. Senkin uhrien määrä oli vähäinen. Todennäköisesti suurin uhrimäärä, myös Suomessa, tuli ydinpommien testien laskeumista kylmän sodan aikana 1945-1990. [2] Niitä ei ole laskettu.

Hiilivoimalan uraanipäästöt ympäristöön on 4-12 -kertaiset määrään, mitä fissio-ydinvoimala käyttää uraania.  Hiilessa on vähän uraania, mutta hiilimäärä on valtava, laivakuormia.

Kovasti kehitellään myös muita ydinvoimatehiikoita, esim. thorium-voimaloita, jotka ovat turvallisempia. [3][4]  Kaupallinen fuusio on yhä lähempänä. Uraanivoimala käyttää vuodessa rekkalastin tavaraa, joka tankataan kerralla. Siksi se on osa huoltovarmuuttakin. Noin 90 % polttoaineesta on kierrätettyä vanhaa uraania edelliseltä kierrokselta voimalassa. Fuusioaikana hybridivoimalat voivat neutraloida fissiojätteet. Hyötöreaktorit olisivat myös osa ratkaisua.

Luonnollinen energian evoluutio on polttaa puita, öljyä ja siitä ydinvoimaan. Tuuli ja aurinko ovat marginaalisia. Tuulivoiman tuotto Suomessa on vähemmän kuin verkon häviöt. Tuulivoiman takia verkkoa pitää vahvistaa, jotta sähkö saadaan johonkin. Oikullinen tuuli- ja aurinko kannattaisi käyttää sekundäärisiin kohteisiin, mieluiten lähellä, pumppuihin, lämmitykseen ja muihin ja jättää pääverkko rauhaan ja tietokoneille ja muulle tasalaatuiselle sähkölle.

Energian laaja varastointi on ongelma edelleen.

(kirjoitan tarkemmin vielä aiheesta )
Lisäystä. Toivon ydinenergiasta löytyvän ratkaisun puhtaaseen energiaan ja yltäkylläisyyteen.

1.YDINENERGIA
Ydinenergia kehittyy

1.1 Fuusioenergiasta
-Väittävät olevansa 5 vuoden päässä http://aviationweek.com/technology/skunk-works-reveals-compact-fusion-reactor-details

-Fuusio, miten se tehdään ja miten voi ostaa kaupasta  ja linkkejä  http://en.wikipedia.org/wiki/Fusor
-Polywell, yksi kehitteillä oleva http://en.wikipedia.org/wiki/Polywell
1.2 Vielä tuntemattomia tekniikoita

2. TUULIVOIMA

Tuulivoimaa pidetään puhtaana ja edullisena, mutta silläkin on haittansa ja sitä joudutaan tukemaan voimakkaasti.  Tuulivoimaa voidaan tehdä kaupallisin perustein. Projektille pitää jyvittää sen vaatima ala ja pilaama ympäristö. Metsää voidaan joutaa kaatamaan ja kymmenien hehtaarien alueita käyttää suojavyöhykkeenä ja äänipäästöalueena. Voimalan suojaetäisyydeksi on vakiintumassa 10 x napakorkeus, mikä vie melkoisesti alaa.

Tuulivoimalat häiritsevät jopa kuuroja voimakkaalla matalataajuisella  äänisaasteella ja värähtelyllä. http://ronjaant.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178726-tuulivoimala   Ilmiö tunnetaan. Ilmiö pitää ottaa huomioon. Ilmiö sivuutetaan esim. mittauksissa A-painotuksella.

Infraäänessä ilma heiluu edes takaisin ja heiluttaa ihmisiä ja rakennuksia. Ja siis siirtää värähtelyä ja energiaa ja vaikuttaa/koskettaa ihmisiin. Ilma painaa noin 1,225 kg/m³. Ääni/värähtely on saaste. Värähtely vaikuttaa ihmiseen ja osan kuulee. Nuori ihminen kuulee n 20 Hz asti matalia bassoja ja tuntee vaikka vatsassa jytinän ravintolassa.

Englanniksi tietoa tuulivoimalan äänestä.  Hyvin pitkä lapa toimii äänen suuntaajana. Psykoloogisesti vaihteleva ääni on pahin, mitä esiintyy lavan viuhuessa.  Mm. Matalataajuiset infraäänet vaimenee 3 db ja ääni 6 dm etäisyyden tuplaantuessa. Voimalan suurin ääniteho on matalissa infraäänissä.  www.altenergysiting.com/wp-content/uploads/2013/06/13-03-23-Wind-Turbine-Acoustics-101-Scituate.pdf

Useimmat äänimittarit eivät mittaa infraääniä, koska taajuusvaste loppuu n. 20 Hz:ssa vaan tarvitaan infraäänille tehty laite.

Voimalan ympärille on jätettävä riittävä suojaetäisyys ja huomioitava se hankinnoissa ja laskelmissa. Nykyään alkaa olla vaatimus 10 x napakorkeus. Mittarit kertovat riittääkö se ja mittaus pitä tehdä painottamatta etäältä. Tämä on myös vaara-alue onnettomuudessa. On varattava turvaalue esim. halkaisijaltaan 2 km  alue = 3,1 km2 = 310 hehtaaria =  3 239 984 m2 = 3000 kpl 800 m2 ok-talon tonttia teineen. Tämä vie melkoisesti tilaa ja on voimalan käytössä. Merelle rakentaminen on maksanut kaksinkertaisen määrän.

Ilmiöön liittyy erikoinen äänidipoli. Ääni ei ole välttämättä voimakas voimalan lähellä, edes alla. Ääni kuuluu kauas suuresta lavasta kohtisuoraan ja ääni suuntautuu maan tason suuntaan. Värähtely tulee lavoista ja turbulenssista. Asiaan liittyy interferenssit ja aalto lähtee suunnattuna pitkälle eikä vaimene kuten pistelähde.  Lavan pituus on pidempi kuin allonpituus. vrt. radioantenniteoria.

Euroopassa aurinkosähköä saadaan yölläkin.  Dieselgeneraattoreista. Englannissa maksetaan tuulivoimaloille, ettei niitä käytetä eräinä aikoina. Koulujen tuulimyllyjä on sammutettu lintoraatongelman takia. Samoin kotkien ja harvinaisten lintujen takia on jouduttu pysäyttämään myllyjä. [5]

2.2 TUULIVOIMA JA TEHON KULUTUS
-Suuren osan ajasta tuulivoimalat kuluttavat energiaa. Tämä ohitetaan usein laskuissa tarkoituksella. Sähköä voidaan ottaa ilman subventiota sähköverkosta. Tässä etsitään objektiivista tietoa. Kun se otetaan huomioon, se näkyy tilastoissa negatiivisena tuottona. Joskus tuulta ei ole tarpeeksi tai sitä on liikaa. Energiaa kuuluu pyöritykseen, jotta koneisto ei rikkoudu. Lähinnä laakeripinnat, akselit ja varmistetaan voitelu. Lämmitykseen ja valoihin menee energiaa. Raportti ja lukuja aiheesta https://windfarmrealities.org u-minn-and-vestas-reality-check/
https://www.researchgate.net/publication/340257033_The_Effects_of_Tribology_on_Wind_Turbines

Lisää aiheesta. ks. kommentit http://jarmokanerva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176993-lisaa-halpaa-energiaa

2.3 TUULIVOIMALAN MELUPÄÄSTÖT JA MITTAAMINEN
Tuulivoimalan häiriöääni on epätavallinen. Suurin energia on infraäänissä ja viuhuvat lavat aiheuttaa huippuja ja vaihtelua ääneen.

Infraääniä mitataan sille soveltuvalla mittarilla. Infraäänille on lineaarinen mittaus tai G-painotus (ISO 7196:1995). Tavanomainen äänenpaineenmittari ei käy  juuri koskaan alle 20 Hz äänille. Infraäänimittareisssa voi olla äänitysmahdollisuus ja tuloksen analysointi spektrinä ja tuloksen painotus myös tavanomaisena A-painotuksena äänelle. Usein taajuusvaste alkaa lähes nollasta tai 1Hz:tä. Ilmanpaineen vaihtelun takia sensori ei yleensä mene nollaan.
[  https://www.iso.org/obp/ui/#iso:std:iso:7196:ed-1:v1:en ]

Koettu infraääni on tutkimusten alla. Infraäänien ongelma ei ole korvalla kuultavassa vaan värähtely energiassa ruumiiseen. Infraäänistä pitäisi olla ihan oma määräyksensä ja siihen sopiva mittari. Tuulivoimalan melusaasteen suurin energia on infraäänissä. [8]

Tavanomainen äänenvoimakkuusmittari ja sen  A-painotus ei mittaa matalaa 0-20 Hz infraääntä ja matalat taajuudet huomioidaan vähemmän tuloksessa, mutta mittää muut äänet. Mittausta voidaan painottaa ja suodattaa taajuuksia pois usein A tai C-standardin mukaan. Standardin A-painotus leikkaa alle 20Hz, eli infraäänet pois. 20 Hz:lläkin se painottaa -50 dB, eli mittaa 1/10000-osan energiasta, Y= mittaus x(10^(X/10)).  ks. käyrä weightning_filter. Oikeastaan sillä mitattuna, ei saada mitään järkevää arvoa infraäänistä. Lisäksi tavanomaiset äänimittarit eivät mittaa alle 20 Hz:n mm. elektroniikan ja mikrofonikapselin takia. Ne eivät ole tehty infraäänien mittaamiseen. Painotusta käytetään korvan taajuudesta riipuvan kuulo-ominaisuuden takia. A on vanhin ja vuodelta 1933. http://en.wikipedia.org/wiki/Weighting_filter

Useissa mittareissa on myös vakiintunut kansainvälinen C-painotus,joka voisi antaa parempia arvoja, ehkä -43 dB korjattuna. Standardi ulottuu 10 Hz:iin. Tietysti mittarin pitää pystyä taajuusvasteeltaan 10-20 Hz alueelle. Lentokoneille on käytetty D-painotusta, mutta se on jäänyt pois. Myös kehittyneempi ITU-R-468 on olemassa,  1960-luvulta, jota esim. BBC-käyttää jakeluverkon häiriöille yli 10 Hz:n häiriöille. [9] 10 HZ:llä  C-painottaa -13 dB ja 486 -38 dB ja A ei näytä mitään ja ainakin alle -50 dB joka on jo 20 HZ:llä.

3. ENERGIALLA JA SIIRTOHINNOILLA RAHASTUKSESTA

Kirjanpidolinen ’kustannusvastaavuus’ on juuri sitä mitä halutaan näyttää. Siirtohinta on noussut jatkuvasti ja silllä tehdään sijoitustoimintaa ja myydään firmoja ja tuloutetaan rahaa sijoittajille kuluina. Lisäksi mukaan ängetaan vihreän energiapolitiikan vaatimia investointeja. Etälukumittarit maksoivat yli miljardin. Epäilen, ettei kustannusvastaavuus kestäisi analyysiä, koska siirtohinta voi olla suurempi kuin energian hinta. Ja verrattuna energiahintahistoriaan.

4. HAJAUTETTU PIENTUOTANTO

Hajautettu pientuotanto on oljenkorsi-tekniikka selittää, miten vihreän idealogisen tekniikan energiapula paikattaisiin. Siis kun ei ole ratkaisua ja jotain pitää keksiä ja peittää ongelmat.  Valtavirtaan tarvitaan massatuotantoa ja laadun ylläpitoa.

Ongelmana on energian laatu ja huoltovarmius. Tavikset, amatöörit eivät ole energiainsinöörejä ja pysty huolehtimaan laadusta ja 24/7 tuotannosta. Kokeellista ja teoreettista ratkaisua yritetään pakottaa laajoihin ihmiskokeiluihin. Toki aurinkopaneleilla voidaan tuottaa osa energiasta kuten tuulellakin. Nykyinen tuotanto Suomessa on alle verkon sähköhäviöiden ja sekin arvioitu yläkanttiin.
http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx

Energia tuotetaan amattimaisesti massatuotannossa. Kuten kaikkea massatavaraa. Eli voimalaitoksissa. Se on perusenergiaa. se 80-90 % vähintään. Kyläpadoista mentiin oikeaan tekemiseen 100 v sitten.

Insinöörit osaavat  laskea läpi eri energivaihtoehdot ja ne on monta kertaa laskettu. Kyse on kaupallisesta ratkaisusta, ellei markkinoita säädellä ei-markkinataloudella. Aina löytyy sitten poliittisia ja ideologisia laskelmia ja toimittajia ja muita jotka lyö pöytään utopioita. Tai halutaan toteuttaa muiden maksamia projekteja ja tutkimuksia tai halutaan irtopisteitä. Yleensä nämä talouslaskelmat on vedetty hatusta ja arvioitu ja ratkaisut kesken. Tekstissä vilisee usein spekulointi, arviot ja ehtomuoto,  sana olisi ja saattaa_olla. Usein lähteet ovat heikot.

Uusi tekniikka tulee käytöön kun se on kaupallisesti valmista, eli tuotteistettu ja valmistus on kunnossa jne. Ei tuotteita kukaan piilottele, jotta saataisiin lisää poltettua hiilta jne.

5. AURINKOENERGIA

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkoenergia

Aurinkosähkö ei ole kaupallisesti kilpalukykyista töpselisähkön kanssa tavallisesssa paikassa. Se sopii kun sähköjohtoa on vaikea rakentaa ja sähkö saa maksaa enemmän. Esim mökeille, veneisiin jne. Paneleiden hinnat ovat pudonneet. ’Tutkimukset’, jotka ennustavat paneleiden hintojen tippuvan murto-osaan taas perustuvat arvauksiin eikä tietoon. Kun tekniikka aika on kaupallisesti ja teknisti valmis, paneleita tulee. Tavaran hinta on se, mitä myyjä saa markkinoilta, vaikka tuottaisikin halvemmalla.
-Yksi case: Aurinkokenno kesäisenä päivänä. Tuotto. http://kanerva.eu/fi/?p=1115
-Suomessa on vähän aurinkoenergiaa, koska ollaan pohjoisessa napapiirin molemmin puolin. Lisää Motivan ja Ilmatieteenlaitoksen sivuilta. Sunteknon sivulla on hyvä yhteenveto. Sijainti tosin tekee päivistä pidempia, mutta se vaatisi suuntaavia kennoja.
Energian kulutushuippuna lokakuusta maaliskuuhun sitä on tosi vähän, karkeasti alle 10 % kesään verrattuna. Näistä on käyriä. Pilvisyys ym vaikuttaa paljon keräämiseen. Pilviä on usein. Silloin valo siroaa ja tulee monesta suunnasta, eikä sitä ole helppo kerätä.
-Suuntaus ja säteily. Näistä  on tutkimuksia. Aurinko nousee talvella n 5 astetta ja kesällä n 60 astetta horisontista. Talvella säteily on alle 10 % kesän tasosta.
-Suomessa tarvitaan hyvin suuret kennot, jotka vievät tilaa.  Suunnattavia kennoja on vaikea laittaa esim. katoille. Kennoa pitäisi kiertää esim. 180 astetta ja nostaa 0-60 astetta horisonttitasosta. Hyvä suuntaus olisi vaikka 180 astetta (etelä) ja +45 astetta horisontista. Jos minimienergia on talvella, tärkeä voidaan joutua vaikka +5 asteen kulmaan.
-Helpoin olisi kerätä keräimellä aurinkolämpöä, jota on eniten, eikä energiaa pidä muuntaa. Siihen liittyy T^4 riippuva mustan kappaleensäteily. Eli mitä enemmän kerääjä lämpenee ympäristöönsä nähden, sitä enemmän se säteilee ulos ja hyötysuhde vähenee. Vettä on vaikea saada kovin kuumaksi  ja pakkasella se on vaikeaa, usein ei onnistu ollenkaan. Talveksi systeemit tyhjätään tai pidetään vesiglygoliseos sisällä, mikä vaatii erilliskierron. Systeemin kuolletusaika on 10+ vuotta.

-Usein vettä vähän esilämmitetään  aurinkolla ja loppu hoidetaan sähköboilerilla tms. yli +55 C legionalaisbakteerivaaran takia.

-Aurinkokennojen suuntaus nostaa tuottoa paljon. Ammattimaisessa systeemissä niin tehdään. Talojen katoilla ja amatöörisysteemeissä sitä ei massana tehdä,koska se on vaikeaa ja kallista jne.

-Aurinko on  Suomessa kesällä etelässä klo 13 ja talviaikaan klo 12.

6. HYVIÄ RATKAISUJA
-Melkein parhaita energiaratkaisuja olisi talojen lämpöboilerit, jotka varautuvat kun on halpaa energiaaa sähköverkossa. Esimerkiksi olisi halpaa tuulienergiaa ja aurinkoa. Toistaiseksi ne on olleet kalliita. Tuntipörssisähkö voisi auttaa. Yösähköetu on aika vähäinen nykyään ja hinta vaihtelee vuorokauden sisällä vähän, n. 1 c/kWh. Ratkaisu varastointiin.

-Sähköboileritalon energiakerroin on poliittisista syistä huono. Eikä sitä ajeta.

-Passiivitalot toimivat vähällä energialla. Monessa niissä on suora sähkölämmitys ja vaikka ilmalämpöpumppu.

-Paikallisella tuotolla päästään korkeista siirtomaksuista ja veroista.

-Maalämpö on erinomainen energiamuoto ’hajautetuksi’ energiaksi. Maalämpöä on vähän ja kaivojen väli pitää olla aika iso. Suomessa on paksu peruskallio. Maailmalla tunnetaan vaakatasoon kaivettuja lämpökaivoja suunnitelmatasolla isoihin voimalaitoksiin. Tekniikka on kalliimpaa.

-Aurinkosähkö sopii mökeille, veneisiin, valvontalaitteisiin, mobiileihin ratkaisuihin joita käytetään pääasiassa kesällä jne.

7. ENERGIASÄÄSTÖ JA ÄLYKÄS JAKSOTTAMINEN

Asutojen energiakulutusta voidaan alentaa teknisillä ratkaisuilla, kuten eristämällä ja jäkipeäistämällä ilmanvaihtoa. Vanhat asunnot vievät usein enemmän energiaa. Ranennusten suojelu ei ole usein energiataloudellisesti järkevää. Asuminen vie Suomessa paljon energiaa. Tuotantokapasiteettia voidaan optimoida vähentämään piikejä esim halvemmalla yösähköllä kun kulutuspiikkii on päivisin. Lämmitys ja pesukoneet voivat toimia öisin ja iltaisin. Enimmäiskulutusta voidaan alentaa teknisesti esim kytkemällä lämmitysboileri ( 12-20 kW) , hella (11kW) tai kiuas ( 6-8kW) eri aikaan.  [10] Asia liittyy sähköverkon älyverkkoihin, joiden idea on vähentää tehopiikkejä ja ostaa sähköä halvemman ajan sisällä.

[10] http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2016/03/04/hurjia-eroja-nain-talon-ika-vaikuttaa-lammityskuluihin/20162539/310

Peukuta ja jaa jos pidit.

[1] http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/default.aspx?beginDate=20131001&endDate=20140930&showChart=1&showTable=0

[2] http://jarmokanerva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170286-montako-ydinlaskeumaa-olemme-nauttineet

[3] http://en.wikipedia.org/wiki/Liquid_fluoride_thorium_reactor

[4] http://en.wikipedia.org/wiki/Thorium-based_nuclear_power

[5] http://en.wikipedia.org/wiki/Environmental_impact_of_wind_power

[6] http://fi.wikipedia.org/wiki/Biokaasu

[7] http://www.bioenergianeuvoja.fi/