Oma henkilökohtainen päättelyketjuni Pohjois-Espoon kaavassa.
ELY:n Kaavavalituksessa vedotaan olemattomaan, kuvitteelliseen päätökseen ja sen toimeenpanoon asiassa, jossa ei voi olla toimivaltaa. Vedotaan siis spekulatiiviseen ja fiktiiviseen asiaan ja omiin mielipiteisiin. Asiassa on jo tehty varauksia raiteillekin kaavassa. Asia ei menestyisi oikeudessa.
ELY:llä ei ole toimivaltaa päättää rakentaa raideliikennettä Pohjois-Espooseen ja sen kaavan mukaan. Muutkaan eivät ole sellaista merkittävää ja taloudellisesti valtavaa päätöstä tehnyt. Asiaa ei voi siis vaatia tai valvoa. Rahassa asia on ainakin 4000 miljoonan suuruinen. Asia ylittää siis ELY:n mandaatin. Sellaiseen ei ole allokoitu rahaa, eikä rahaa ole. Sellaista asiaa on suunniteltu ja jutusteltu vuosikymmeniä, mutta päätöstä ei ole tehty. On muita vaihtoehtoja. Vedotaan siis spekulatiiviseen ja fiktiiviseen asiaan ja omiin mielipiteisiin. ELY ei voi valvoa yo. asian toimeenpanoa ja valittaa, ettei sitä tehtäisi. ELY ei ole asiassa osapuoli siis. ELY voi valittaa Suomen kannalta merkittävästä kaavasta olevasta virheestä, mutta valituksessa pitää olla todellisuuspohjaa tarpeeksi. ELY ei voi politikoida asialla itse.
Suunnittelussa on myös bussiverkosto joukkoliikenneratkaisuksi. Se on nyt realistisempi vaihtoehto ja palvelee paremmin ja nimenomaan viimeisen kilometrin matkaa. Sitä tarvittaisiin osana junaratkaisussakin. Sitä ei ole tarvinnut edes suunnitella kymmenillä miljoonilla, koska se on olemassa olevaa tekniikkaa.
Junaratkaisun ongelmana on aloituksessa vuosia tarvittava käyttäjien määrä seisakilla, joka taas vaikuttaa asukkaiden muuttamiseen seisakin alueelle. Espoossa on nytkin merkittävi seisakkeja, joilla juna länteen ei pysähdy määrän takia, eikä teoreettinen päätös riitä käytännössä. Markkinoilla käyttäjät valitsevat muun keinon liikkua.
Turun juna on hanke, jossa suunnitellaan suurinopeuksista junayhteyttä Helsingin ja Turun välille. Nopea juna tarvitsee teknisesti melko suorat raiteet ja vähän ylös-alas nousuja, jottei junasysteemiin ja matkustajiin kohdistu suuria voimia käännöksissä. Nopea yhteys tarkoittaa, ettei juna pysähtele useassakaan paikassa, koska se hidastaa matkaa. Espoossa pysähdys voi olla Espoon keskustan paikkeilla ja seuraava jossain ei-Pohjois-Espoossa, luultavasti Huhmarissa. Edes yksi junaseisakki Pohjois-Espoossa ei ole joukkoliikenneratkaisu, eikä ole varmuutta voidaanko sitä toteuttaa joskus tulevaisuuden päätöksissä. Samoja raiteita varten tarvittaisiin hitaita pysähteleviä junia varten ohituspaikkoja tai eri raiteet. Luontoarvot jarruttavat toteutusta vuosien ajan. Äkkinäiset kohteiden kaartelut ovat vaikeita ja siirtää raidetta pitkältä matkalta, vaikka liito-oravapuun takia, joita on 200 km matkalla. Eikä niitäkään ole ratkaistu tai edes tutkittu ja löydetty. Junan kanssa kilpailee 165 km matkalla bussit ja autot, joiden huippunopeutta nostamalla saisi lähelle tuntia matka-ajan. Aika harva kulkee väliä verrattuna paikallisliikenteeseen.
Nykyinen rantaraide ei käy mutkaisuuden ja kunnon takia. Jopa nykyisten junien nopeuksia pitää alentaa rantaradalla kaartelun ja radan kunnon takia. Kiskoilla voi kulkea yleisesti pysähteleviä ja hitaampia junia, mutta niiden ohittaminen ja liikenteenohjaus pitää olla ratkaistavissa.
