pic

Aluevaalit pidetään 23.1.2022. Ennakkoäänestys on 12-18.1.2022.
Hyvinvointialueen valtuusto alkaa toimimaan 1.3.2022 ja alue alkaa hoitamaan lakisääteisiä tehtäviä 1.1.2023.
Vaaleissa valitaan mm. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutetut ja varavaltuutetut alueen valtuustoon. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin kunnista.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
pic
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 120x 80 km © MML (cc by 4.0) , Jarmo Kanerva, ks. Tietoja

Kuvaa klikkaamalla pääsee Maamittauslaitoksen karttapalveluun.
Alue on kooltaan 120 x 80 km. Tieyhteys Hanko-Otaniemi on 120km.

Työn alla on kolme isoa kokonaisuutta, joita kehitetään yhdessä asukkaiden ja henkilöstön kanssa:

-Tulevaisuuden sote-keskuksen toimintakonsepti: Tulevaisuuden sote-keskus tarjoaa kaikki perustason terveydenhuollon palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, sosiaalipalvelut ja ikäihmisten palvelut helposti ja sujuvasti. Sote-keskus on palvelujen kokonaisuus, johon kuuluu sähköisiä palveluja, kasvokkain tarjottavia palveluja ja liikkuvia palveluja. Ajatuksena se on siis paljon laajempi kuin yksittäinen rakennus tai toimipiste. Palveluja kehitetään siten, että ne ovat helposti saatavilla ja joustavasti yhteensovitettavissa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. 

-Uusia digi- ja ict-ratkaisuja sote-palvelujen järjestämiseen: Kuntien erillisiä asiakas- ja potilastietojärjestelmiä yhdistetään, tavoitteena on päästä 36 järjestelmästä 22 järjestelmään vuonna 2022. Askeleita otetaan myös kuntien tietoteknisen infrastruktuurin yhtenäistämiseen. Yhteinen tietoallas luo pohjaa yhteistyön kehittämiselle ja mahdollistaa sujuvamman asiakaspalvelun. Tarjolle tulee uusia digipalveluja, kuten digiklinikan etävastaanotto- ja chat-palvelut, jotka helpottavat ja nopeuttavat asiointia.

-Yhteinen organisaatio ja yhteiset toimintamallit.

Aluevaaliesite 2022
Aluevaaliesite s.2

(Kuva © MML( cc by 4.0) , Jarmo Kanerva)

MITÄ OSAAN TEHDÄ?

-Itse olen ollut tekemässä sote-alueille informaatiojärjestelmiä usean kunnan alueelle. Niitä on toimitettu Itäsuomeen ja Pohjanmaalle. Erilaisia yritys- ja etäsysteemeitä on olen toteuttanut 1990-luvusta alkaen, 25 vuotta. Kehittelin jo puhelinpalvelujärjestelmiä ja niiden IT-systeemeitä.

-Olen ollut Espoon tarkastuslautakunnassa vuodesta 2017. Se valvoo ja seuraa Espoon kaikkia yksiköitä, toimintaa ja taloutta ja antaa huomioita ja puuttuu mahdollisiin epäkohtiin. Sote-alueen yksiköt ovat tuttuja ja niiden ominaisuudet ja ongelmat.

-Olen Hyvinvoiva Espoo kehitysohjelmassa, ryhmässä mukana. Se kehittää sote-tyylisiä palveluita ja hyvinvointiasioita.

-Espoon valtuustoryhmässä, johon kuulun, käsitellään sote-asioita

-Olen perehtynyt kaavoituksessa ja talojen suunnittelussa esteettömyyteen ja määräyksiin
-Olen ollut suunnittelemassa sairaanhoidon ja vanhustenhoidon apulaitteita erityisesti internet-pohjalta.

-Yritysten kirjanpito- ja tilinpäätösasioita olen hoitanut 20 vuotta ja istunut hallituksissa hoitamassa asioita 30 vuotta. Aloitin ohjelmoijana rakentamalla ja kehittämällä taloushallinnon ohjelmistoja aivan ruohonjuuritasolla.

TIETOJA MAAKUNTAUUDISTUKSESTA

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen [valmistelun sivu.]

[Esitelmä] 12.1.2022 Kohti hyvinvointialuetta on hyvä yhteenveto nykytilasta.
Luottamukselliseen käyttöön on tarkempiakin suunnitelmia, joita ei voi vielä jakaa julkisuuteen.

Asiantuntijat arvioivat soten ja maakuntauudistuksen nostavan kuluja noin 3500 miljoonaa Suomessa. Maakuntaorganisaation demokratia on nyt aluevaalien takana ja on ristiriidat rahasta ja vallasta kuntien kanssa samoilla alueilla. Kuntalaiset äänestävät kuntavaaleissa ja aluevaaleissa, mutta niillä organisaatioilla on eri tavoitteet.

Uudistuksen organisaation ja IT-systeemin kehitys on edelleen auki. Sellaisia on tehty yli 10 v ja nyt pitäisi tehdä 9 kk:ssa. Mitään IT-projektia tai organisaatiomuutosta ei pitäisi tehdä näin. Ja ilman pientä kokeilua. Kuntien taloudesta viedään 1/2 tuloista pois ja vähemmän kuluja.

Valmistelen omaa esitystä, miten pitäisi edetä. Täällä blogeissa on hieman ajatuksia. Jos minut valitaan. Sitten täytyy alkaa piirtämään hienoja dokumentteja esityksiksi ja päätöksen tekoa varten. Melkoisen isoja ja vielä päätöksien osalta epäselvä muutos on hoidettavana. Onneksi minulla on kokemusta muutoksisia ja niiden IT-systeemeistä, hermoverkosta. Odotettavissa on, että johto palkitaan ja asiantuntijat ja tekijät nolataan.

Länsi-Uusimaa on 120 x 80 km. Alueella on 32 eri IT-systeemiä. Normaalisti nyt rakennettaisiin yksi alueelle tai koko Suomeen samalla. Systemit kun skaalautuvat kun ne ovat olemassa. Samat tarpeet on eri kunnissa. 20 v ei ole onnistuttu ja on laitettu miljardeja.

Nyt Länsi-Uudellamaalla pitäisi optimoida systeemit vanhoista kunnan systeemeistä aluksi ja kehittää myöhemmin parempi ratkaisu aikatalun takia. Sopimusten ja kilpailutuksen takia asia on hidas ja hankala, varsinkin kun ei ole tarpeeksi rahaa ostaa uutta. Kuntien taloushallintoa ei voida käyttää, vaan se on napattava muualta. Ja siihen on ideoita ainakin aluksi. Potilastietojärjestelmät ovat toinen iso osa. HUS:lla on suuri merkitys sairaaloiden kautta. Samoin Kuntayhtymä Karviaisella. Merkitystä on kuntien ja yksityisten palveluilla, kuten vanhustenhoito.

Oma arvioni on olla sairaala tai vastaava 40 km välein. Ja erikoistuneita. Synnytyksiä on vähemmän ja nyt Lohjalla ja Espoossa. Koti olisi hyvä olla sen 40 km sisällä. Pohjoinen alue, Nummela-Karkkila on ongelmallinen. Vantaa HUS on lähempänä. Terveyskeskus-tyyppiset palvelut voidaan vetää etäyksikköinä, kuten nytkin. Ja pienempiä voidaan pitää auki vuoropäivin. Vapaaehtoinen etätapa olisi rinnalla. Sillä on saatu leikattua turhaa käymistä ja jonoja esim. Sotkamossa ruuhkista tyhjiin odotustiloihin asti. Vanhuksien hoidossa liikkuvat lääkäripalvelut saivat hyvää palautetta, samoin kuvapuhelin hoitajan ja asiakkaan välillä. Hinnat ovat tulleet alas tabletin hintaisiksi.

Mielenterveyspalveluita on ainakin Espoossa ja Raaseporissa. Mt-ongelmat ovat kasvamassa.

Veikkola on mielenkiintoisessa paikassa maantieteellisesti maakuntauudistuksessa. Jos Veikkola jää pieneksi 40 km solun reuna-alueeksi päättäjien mielestä, on hankalampi saada parempia palveluita.  Länsi-Uusimaa on 120 x 80 km.

HUS:in sairaala on Espoossa ja Lohjalla. Pohjois-Uusimaa tukeutui Vantaan HUSiin ja terveyskeskuksiin ja ‘etäpisteisiin’, jotka olivat määräpäivinä auki. Ja Kirkkonummen keskustan palveluihin. Nummelassa on Karviaisen noin 16 vuodepaikkaa. Jatkossa voimakkaasti kaavoissa kasvavat Nummela, Huhmari ja pohjoisosa LU:sta Vihtiä ja Karkkilaa myöden on samaa sote-aluetta tai 40km solua. HUS Espoo on melko lähellä, mutta liikkuminen ilman autoa on ongelmallista eikä taksin saanti ole aina helppoa. Alueella on tämän tyyppisiä asioita ratkaistavana. Alueella on urbaanista hajaseutuun asti, mikä on ratkaistavissa joustavilla palveluilla ja sopeutuvalla tekniikalla paikkakohtaisesti kartan mukaan. Etäyksiköitä, vuoropäivinä, jopa liikkuvat palvelut ja etäpalvelut. Niin saadaan toimivat lähipalvelut ja erikoispalvelut asiallisen etäisyyden päähän kaikille.

PELASTUSPALVELUT
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelut toimivat hyvin ja kehittyvät jo nyt. Siihen kuuluu mm. palokunta, kriisitehtävät.Jatkossa nämä ovat hyvinvointialueen alaisuudessa. Alalla on työvoimapulaa ja yhteistyötä Vapaapalokuntien, VPK:n kanssa.

PS oli uudistusta vastaan. Vaarana on päätösvallan siirtyminen läheltä asukkaita ylös ja pois. Muut puolueet päättivät ajaa uudistuksen läpi ja on pakko toimia. Jatkossa maakunnan valtapyrkimykset kasvavat ja halu saada lisää rahaa. Kaikki verot menevät valtiolle, joka jakaa eduskunnan päätöksillä valtionosuudet. Maakuntavero on vain nimitys uudelle verotustavalle lisää. Rahat menevät valtion ja puolueiden projekteilla, viherkäänteeseen, maailman ja EU:n kehitysohjelmiin ja maksuihin, joista ylijäämä tulee valtionosuuksina. Nyt on jo lainattu 187 mrd, koska ne verorahat eivät riittäneet tuhlailevaan politiikkaan.

KILPAILEVAT MULTIPERSOONAT
Uudistuksessa on laillamäärittelemätön alue, jossa on intressiristiriitoja ja lojaliteettiongelmia. Kuntapäättäjät ja kansanedustajat, joita valittiin valtaosa aluevaaleissa, ovat kaksois- tai kolmoisroolissa kilpailevissa organisaatioissa päättäjinä ja hakijoina kilpailussa valtionosuuksista. Kuntapoliitikkona voi vaatia rahaa kriisissä olevaan vanhustenhoitoon tai IT-hankkeeseen, mutta alueen edustajana ei ole rahaa, koska Kansanedustajan ei ole annettu valtioosuutta tarpeeksi sille alueelle. Tähän ei ole mietitty etukäteen menetelmää ja säädöksiä.

Perussuomalaisten Aluevaaliohjelma 2021 on alla (uudelleenlataa sivu jos ei näy)

Lisää tietoa linkeissä:

Kuntalehdessä 16.1.2021 mm. uudistuksen IT-järjestelmien rahoituksesta.

Sote-uudistus https://soteuudistus.fi

Hyvinvointialueet https://soteuudistus.fi/hyvinvointialuekartta

Mietintö 2021-7 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/StVM_16+2021.aspx

Hoivakodit https://hoivakodit.lu-palvelut.fi/fi-FI/

Länsi-Uudenmaan Sote-hanke https://www.espoo.fi/fi/lansi-uudenmaan-hyvinvointialue

Vanhat sivustot 2021/9 asti: https://www.lu-palvelut.fi/sote

Aluevaalit 2021 https://vaalit.fi/aluevaalit

Digiklinikka 2021-7 https://www.lu-palvelut.fi/fi-FI/LansiUudenmaan_sote_hanke/Digiklinikka_sujuvoittaa_terveysasemalla(192013)


Varsinais-Suomessa on mielenkiintoinen perhelinja hanke netissä. https://vslj.fi/perhelinja/palvelut/

Sotkamon mallissa etäpalveluilla saatiin ruuhka purettua ja voitettiin etäisyydet. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008435094.html

Vieritä ylös