ROBOTTIPOLITIIKKAA SUOMEEN?

Ylen uutisissa tutkijat visioi robottipolitiikkaa ja toimittaja koosti mielipiteen niistä:
https://yle.fi/uutiset/3-6889907

Eiköhän tähänkin politiikkaan keksitä ratkaisuksi robottivero. On konsensus, että muut saa maksaa ja voidaan jakaa rahaa tai ohjata tuottamattomaan toimintaan, joka ei 0 % korolla toimi. Sinänsä teknologia voisi nostaa elintasoa ja helpottaa elämää, kun koneet tekee tehokkaammin ja halvemmalla, eivätkä lakkoile ja vaadi sosiaalista työpanosta, ja voitaisiin luoda toisenlainen utopiaa. Ehkä verotetaan miljardeja ja annetaan EU:lle. Robottiasian ympärille keksitään jokin poliittisesti menestyvä tarina ja sivuutetaan tosiasioita.

KEHITTYNEET TEOLLISUUSMAAT
Japanissa robotit jo viihdyttävät ja hoitavat vanhuksia ja ollaan muutenkin pitkällä ja Saksassa ja Koreassa robotit tekevät autot ja nostavat elintasoa ja kilpailukykyä. Korealla on mielestäni Suomen kanssa samantyyppinen taloushistoria, jossa nousu alkoi 1900-luvun alusta maaseutuyhteiskunnasta ja johti high tech-osaajaksi ja elektroniikkateollisuuteen. Suomi vain hukkasi itse valttikorttinsa. Takana on kunniakas menneisyys. Lähinnä syy oli verotus ja ettei suomalaiset voineet omistaa edes omia osakkeitaan ja haluttiin myydä ne arkikulutukseen.


SUOMESTAKO MATALAN ELINTASON VÄHÄPÄÄSTÖINEN EDELLÄKÄVIJÄ?
Suomessa on taas kerätty matalapalkkatöihin reserviä ympäri maailmaa ja on ohjattu pois high tech -aloilta toimintaa tulevaisuuden visioihin, jotka ei tuota kasvihuonepäästöjä tai vie energiaa. Esim. Tansanian päästöt ovat matalat, kulutus matalaa, BKT 3500 USD ja hyvä esikuva Suomelle. Elintasolla, yhteiskunnan kehittyneisyydellä ja energian kulutuksella on korrelaatio. Entiset vahvat alat, elektroniikka, vaativat ohjelmistot, sulautetut systeemit, robotiikan komponentit, eivät menesty entiseen tapaan. Entiset kännykkäalan osaajat eivät työllistyneet kovin hyvin. Osasta tuli kalastajia, puuseppiä ja muita. Muutama harrastaja Suomessa kokeilee Raspberry-alustaa ja servoja. Sinänsä robotiikkaa, Saksan, Japanin ym. automaatiota osataan ostaa joka paikassa, myös Suomessa, eikä se vaadi erityisosaamista. Erilainen tulevaisuuden tarina, strategia ja toiminta. 3D-tulostusta voi kokeilla kirjastossa ja ostaa netistä ja kirjoittaa vaikka nimensä. Yhdenlaista robotiikkaa. Visioita ei voi syödä.

KUINKAS SITEN KÄVIKÄÄN
Suomessa moni tuettu high tech-projekti kaatuu tuotteistukseen, mikä on noin 50 % kehityksestä. Protosta ei saada aikaan massatuotetta tai ole voitu suojata tuotetta. Kompastuskivenä on myös vaativat tuotetestit ja dokumentaatio, jotka ovat kalliita, eikä vaatimus vaihtele määrän mukaan. Piensarjoja ei kannata pikkufirmoissa alkaa tekemään ja kilpailemaan. Esimerkkinä Suomessa kehitetty covid-19 rokote on saanut 0 euroa tukea valtiolta toistaiseksi, ja luultavasti ei ole paljoa rahaa edes suojata. Tuotetta tarvittaisiin heti Suomeen ja potentiaali on miljardeja. Massatuotetta ei ole saatu aikaan Suomeen. Suomalaisilla on vähän omaisuutta verojen takia ja usein ulkolaiset poimivat tuotekehityksen, startup-yritykset ja tuotteistavat ja vievät muualle. Usein rahalla voidaan korvata työtä ja ostaa tehokkaammat tuotekehitysvälineet. Siihen ei ole varaa. Joitain isoja yrityksiä on saatu aikaan valtion omistuksessa ja monopolissa tai erikoisehdoissa, mutta niitä on myyty jo suuri osa kroonisen rahantuhlaamisen takia. Tässä näkyy kansakunnan poliittisen johdon äly, jonka äänestäjät ovat valinneet toteuttamaan asioita.

Vieritä ylös