Perussuomalaisten Espoon valtuustoryhmä hyväksyi Espoon talousarvio 2025:n neuvottelutuloksen – koulut kuntoon ja kasvu hallintaan.
Linkki https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/talous/talousarvio
Kaupunginjohtaja Mäkelän saate ehdotuksestaan lyhennelmänä:
Espoo kaupunki investoi 354 mijoonaan. Pääosin uusiin kouluihin ja päiväkoteihin. Konserni investoi 533 milj. . Palveluihin lisätään 80 miljoonaa, 1 605 milj. euroon. Vuonna 2025 vuosikate tulee olemaan n. 276 milj. euroa ja tilikauden tulos 64 milj. euroa.
Vuonna 2022 Espoosta saadut tuloverot olivat 1,7 mrd. euroa eli 11,4 prosenttia valtion saamasta ansiotulo- ja yhteisöverosta.
”Sinä aikana, kun olen ollut kaupunginjohtajana, olemme tehneet isoja investointeja kestävään tulevaisuuteen: 1700 infrahanketta, joista keskeisimmät länsimetro ja pikaraitiotie. Olemme rakentaneet tai peruskorjanneet 24 päiväkotia ja 29 koulua. Samaan aikaan Espoon ilmastopäästöt ovat laskeneet ja tavoitteemme olla hiilineutraali vuonna 2030 on varsin realistinen”, kaupunginjohtaja Mäkelä sanoo.
Kommenttini:
-Talouden tulos on vähäinen koonsa nähden ja riskialtis, eikä ole varaa törsätä. Alkaa olemaan jo ongelma kattaa pakolliset poistot, eli kaluston kuluminen. Vaalien takia on vaikea tehdä leikkausia. Lopulliseen ratkaisuun otettiin lainaa, mikä on pakko hoitaa muutamassa vuodessa, koska muuten joudutaan valtion erikoismenettelyyn, koska niiin on säädetty. Lainalla ei saa elää. Verotulos ovat vain ennuste. Espoon toimintaan vaikuttaa eniten valtionosuus, raha, joka saadaan alueelta kerätyistä veroista. Niitä jaetaan muualle ja siksi Espoo on köyhä ja velkainen. Rahaa ei ole tarpeellisiin työvoiman palkkauksiin, palveluihin ja investointeihin. Ja siksi tapellaan rahasta ei hakkeille, kuten uimahalleille, kouluille jne. Avainkysymys on valtion rahankäyttö. Talouden suurin kysymys on tehokkuus ja leikata turhaa ja kallista säätelyä ja kieltoja ja itse luotoja taakkoja. Moni ei voi tehdä töitä, jos ei ole hankittu tutkintoa, vaikka osaisi. Tehdyt päätökset ovat karkoittaneet yritystoimintaa ja rahaa Suomesta mm. kallis energia, kiellot, ei ole saatu lupia jne.
-Työttömyys on ylittänyt 10 % ja samaan aikaan yhtä mahdollista vapaata työpaikkaa kohden on 20 työtöntä. Espoossa on Suomen parhaiten koulutetut työttömät, eikä koulutus juuri auta. Talous on ongelmissa. Suuryritykset eivät palkkaa. Työpaikkoja saadaan lisää innovoimalla ja mahdollistamalla pienille yrityksille toiminta. Rahaa voi saada EU:lta, valtiolta tai myymällä tai maan käytöllä. Te-keskustoiminta ja kuluja siirtyy kunnille. Työttömyyskulut nousevat arviolta 40 miljoonaa pitkäaikaistyöttömistä, joita on n. 6000. Ne tarvisisivat kuntoutusta Luvn:lta ja mahdollisesti siivousta työttömyysluvuista.
Espoon Perussuomalaisten valtuustoryhmän uutinen:
”Espoon valtuustoryhmien väliset neuvottelut ensi vuoden talousarviosta päättyivät yhteiseen ratkaisuun, jolla vahvistetaan nopeasti kasvavan kaupungin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseja. Samalla päätettiin myös ryhtyä selvittämään käytännön toimenpiteitä, joilla tasapainotetaan väestönkasvun tuottamaa kehitystä sekä turvataan työllisyyden ja verotulojen kasvu.
Pitkien neuvottelujen jälkeen Espoon poliittiset ryhmät Kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta saavuttivat sovun vuoden 2025 budjetin linjauksista. Myös Perussuomalaisten Espoon valtuustoryhmä on mukana neuvottelutuloksessa.
Eniten lisärahaa kohdistetaan ensi vuonna Kasvun ja oppimisen toimialalle, yhteensä 8,7 miljoonaa euroa. Tällä varmistetaan muun muassa päiväkotien työvoiman riittävyys sekä perusopetuksen jakotuntien jatkuminen, mikä mahdollistaa oppimisen myös pienemmissä ryhmissä.
Uusien koulujen ja päiväkotien rakentamiseen vuosina 2025 – 2027 päätettiin investoida yhteensä 40 miljoonaa euroa lisää.
Pienempiä mutta kaupunkilaisten arjessa ja vapaa-ajassa hyvin näkyviä budjettilisäyksiä ensi vuodelle ovat eläkeläisten +68 sporttirannekkeen säilyminen maksuttomana, puistoruokailupilotin aloittaminen ja Pohjois-Espoon nuorille tarkoitetun mopopajan toiminnan käynnistäminen.
Vanhuksia ja vammaisia huomioitiin aloittamalla erityisesti heidän tarpeitaan palvelevan ulkokuntosalin suunnittelu. Lisäksi päätettiin etsiä ensi vuoden aikana eteläisestä Espoosta paikka uudelle Sortti-asemalle.
”Ylivelkaisen Espoon talousnäkymät ovat edelleen haastavat. Väestönkasvu ei ole kunnolla hallinnassa ja verotulot sakkaavat. Nyt huolehdittiin peruspalveluiden jatkuvuudesta ja korjattiin joitakin epäkohtia kaupungin palveluissa, mutta edelleen tärkeintä on parantaa kasvun laatua ja taittaa velkakäyrä laskuun.”, sanoo Perussuomalaisia neuvotteluissa edustanut valtuustoryhmän puheenjohtaja Hannu Järvinen.
Budjettineuvotteluissa sovittiinkin, että vuonna 2026 Espoon valtuusto saa hyväksyttäväkseen Kestävän kasvun ja palvelujen turvaamisen tiekartan ajalle 2026 – 2035. Tiekartta sisältää käytännön toimenpiteet, joilla Espoon väestönkasvu tuottaa merkittävästi
nykyistä tasapainoisempaa kehitystä sekä palvelut turvaavaa työllisyyttä ja verotulojen kasvua asukasta kohden.
”On korkea aika ottaa väestönkasvun ongelmat Espoossa vakavasti, ja kestävän kasvun tiekartta on iso askel tällä järkiintymisen tiellä. Käytännössä kokonaan maahanmuutosta syntyvä kasvu maksaa kohtuuttomasti eikä tuota juhlapuheissa maalailtua työtä ja toimeentuloa kaupunkiimme. Tätä ongelmaa ei millään ilmastotoimilla korjata.”, Järvinen toteaa.
Budjettineuvottelujen tulos on ryhmien yhteinen kompromissi, joka ei koskaan synny hetkessä. Yhtä ryhmää lukuun ottamatta sopu kuitenkin lopulta saavutettiin. Perussuomalaisten valtuustoryhmä osoitti tälläkin kertaa olevansa rakentava ja yhteistyökykyinen ryhmä, jonka kädenjälki näkyy ja jonka järjen ääni kuuluu kaikessa Espoon päätöksenteossa.”
Teksti : Jarmo Kanerva