Kiehtova maapallo, kysymykset 501-550

pic

Laitoin yhden tietovisailun sisältöä, josta on tehty kirjoja. Siinä on 1000 kysymysta Aineen ja elämän ihmeistä.
Kysymykset ovat osittain aika vanhoja ja kuvastavat kirjoitushetken maailmankuvaa ja kieltä.
Klikkaamalla plussaa avautuu vastausteksti.

.

q 501. Outokummun syvän reiän pohjalla vallitsee n.+ 40° C lämpötila.

q 502.Kiviaines koostuu hyvin raskaista ja tiheistä aineista Suomen maankamaran pohjalla.

q 503. Heijastamalla hyvin voimakkaita tärinäaaltoja alaspäin ja rekisteröimällä heijastuneita aaltoja geofoneilla.(FIRE-hanke).

q 504. Magneettisten mineraalien jakautuminen kallioperässä. On voitu laatia geologisia karttoja malminetsintään.

q 505. N. 2 – 3 miljardia vuotta sitten. Sen jälkeen syntyi magmapurkauksia, repeämiä ja siirroksia.

q 506. Timantteja.

q 507. Toisaalla se voi olla jyrkkä ja näkyä heijastusaalloissa selvästi (esim. Lapissa). Toisaalla se voi olla epämääräinen (Esim. Keski-Suomessa).

q 508. Ne levittävät tappavaa virusta. Virus voi tarttua saastuneista puroistakin. Maastossa on juomavesi pidettävä mukana.

q 509. Lämmönhukka jää sitä vähäisemmäksi, mitä pienempi eläimen ulkopinta-ala on sen tilavuuteen verrattuna ja peuroissa on runsas rasvakerros.
.

q 510. Yläilmakehässä maahan saapuva auringon säteily ja yläilmakehän sääolot.

q 511. Ne ovat herkullisia aromeja, jotka antavat marjoille maun. Luonnon mesimarjassa on 200 furaania, jotkaluovat sen hyvän maun. Furaaneja syntyy myös paistettaessa ja paahdettaessa.

q 512. Kelon väri on peräisin sinistäjäsienistä. Ne ovat kotelosieniä, joiden rihmat ovat väriltään mustia tai siniharmaita. Ne käyttävät ravinnokseen puiden hiilihydraatteja eivätkä lahota puuta. Keloon on kertynyt runsaasti pihkaa, mikä estää lahottajasienten toimintaa.

q 513. Ympäristötekijät ovat vaikuttaneet eri geenien aktivoitumiseen.

q 514. Tokio sijaitsee Euraasian laatan ja Filippiinien laatansaumakohdan päällä. Siirroslinja on n. 2q 5 km syvyydellä.

q 515. Ne ovat sillä etäisyydellä keskustähdestä, että vesi pysyy juoksevana.

q 516. Naiset ja tytöt, koska ne säästävät heidän aikaansa polttopuiden haussa. He pääsevät kouluun ja tienaamaan rahaa.

q 517. Karjanlannasta ja käymäläjätteestä.

q 518. Viljely vaati väkilannoitteita, jotka kulkeutuivat vesistöihin, ja hyönteismyrkkyjä, jotka saastuttivat ympäristöä.

q 519. Oulu sai oikeuden käydä ulkomaankauppaa.

q 520. Tukholman tervakomppania kääri valtaosan tervakaupan voitosta.

q 521. Kulta ei reagoi ilman hapen kanssa.

q 522. Mahdollisesti tulevaisuudessa kultaryppäät voivat puhdistaa ilmaa haitallisista kaasuista.

q 523. World wide web.

q 524. Silicon Valley ́ssä, Piilaaksossa Kaliforniassa.

q 525. Maine menee vasta, jos epäonnistumisen jälkeen ei uskalla yrittää uudelleen.

q 526. Nimetön sormi on pitkä ja yli keskisormen kynnen keskiosan. Suhde viittaa myös agressiivisuuteen.

q 527. Soluissa ja niiden mitokondrioissa. Aerobisissa oloissa, siis hapen läsnäollessa solut saavat energiaa soluhengitykseksi kutsutussa aineenvaihdunta-reaktiossa, joka tuottaa energiaa adenosiinitrifosfaattina eli ATP:nä (solujenakku). Energia-aineenvaihdunta tapahtuu entsyymireaktioiden avulla solujen sisällä.

q 528. Kolme lyhyttä – kolme pitkää – kolme lyhyttä signaalia jne.

q 529. Kuulon kipuraja on 128 dB. 180 dB:ssä tärykalvo rikkoutuu.

q 530. Valaisiin kuuluva kaskelotti. Ääni voi olla 170 dB. Siis lähellä ihmiskorvan vaurioitumista.

q 531. Ei tiedetä.

q 532. Ei tiedetä.

q 533. Ei tiedetä.

q 534. Ei tiedetä.

q 535. Ne ottavat energiaa ja rakennusaineita (ravintoa) itsensä ulkopuolelta ja käyttävät niitä itsensä ylläpitoon ja kasvamiseen. Ne pystyvät lisääntymään siirtäen kopion perimästään seuraavalle sukupolvelle. Ne pystyvät kehittymään, koska niillä on muuntautumiskykyistä perimää.

q 536. Eivät voi. Niillä ei ole omaa aineenvaihduntaa ja ne käyttävät hyväkseen isäntäsoluja.

q 537. Prionit eivät pysty itsenäisesti lisääntymään. Ne aiheuttavat naudoissa ns.hullunlehmäntaudin.

q 538. Hiiltä. Hiilellä on atomirakenteensa ansiosta kyky muodostaa isoja monimutkaisia molekyylejä omien hiiliatomien lisäksi muiden aineiden kanssa .

q 540. Kasvisoluissa on viherhiukkasia, jotka toteuttavat yhteyttämisen.

q 541. Kullekin aikakaudelle tyypillisten fossiilien perusteella.

q 542. Seuraavalla silurikaudella kylmyys tappoi suurimman osan lajeista.

q 543. Ilmaston kylmenemistä ja jäätiköitymistä, meteoriitti-iskuja, jotka pimensivät auringon ja tulivuorenpurkauksia, jolloin pöly ja tuhka pimensivät auringon.

q 544. Isolla Pangea-mantereella ja merissä syntyi suuri lajien joukkotuho. Meteoriitti-iskut ja tulivuorenpurkaukset sytyttivät metsät, jotka olivat syntyneet permikaudella ja hapettaneet ilmakehää. Auringon valon pääsy estyi. Ilmakehänhappi väheni merkittävästi. Vanhasta paleotsoisesta aikakaudesta siirryttiin uuteen mesotsoiseen aikakauteen uusine lajeineen.

q 545. Alkoi nisäkkäiden valtakausi.

q 546. Tulee uusia lajeja. Joukkotuhoista siirrytään uuden lajiston syntyyn.

q 547. Kantasolut ovat alkion varhaisvaiheen soluja, jotka pystyvät muuttumaan indusoinnissa miksi tahansa elimistön erikoistuneeksi soluksi. Niin kauan kuin kantasolut eivät erikoistu, ne pystyvät jakautumaan rajattomasti.

q 548. Ne voisivat erikoistua aivosoluiksi ja parantaa Parkinsonin ja Alzheimerin taudista sekä aivoinfarktista. Ne voisivat erikoistua hermosoluiksi ja auttaa selkäydinvaurioissa. Ne voisivat erikoistua insuliinia tuottaviksi haimasoluiksi ja parantaa sokeritaudista. Ne voisivat erikoistua luuytimen soluiksi ja auttaa leukemiassa. Ne voisivat erikoistua punasoluiksi auttaen verensiirrossa.

q 549. Kyllä on. Niitä on monissa kudoksissa ja elimissä. Ne ovat monikykyisiä multipotentteja soluja, jotka pystyvät erikois tumaan, jakaantumaan ja uudistamaan kudosta. Niitä on luuytimessä, nenän limakalvolla, veressä, rasvakudoksessa, lihaksissa, verisuonissa ja jopa aivoissa.

q 550. Merisienet. Ne ovat täynnä kantasolumaisia arkeosyyttejä, jotka voivat muuttua muiksi soluiksi. Merisienen voi puristaa siivilän läpi ja soluista kasvaa uusia merisieniä.

.
.
.
.
.
..
.
:
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
:
.
.
.
.
.

.

Jaa linkki / share link
Scroll to Top