Jarmo Kanerva:n tiedote 25.4.2024:
Kuulun Espoon tarkastuslautakuntaan.
Se julkaisi odotetun Vuoden 2023 Espoon Arviointikertomuksen 25.4.2024.
Sen latauslinkki ja edelliset vuodet ovat seuraavassa kommentissa alla:
https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/ulkoinen-tarkastus#section-7671
Omia huomioita:
Espoon tulos on ollut satoja miljoonia positiivinen, v. 2023 261,6 milj. €. Se johtuu kertaluonteisista tulosta, kuten sairaalan myynnistä ja odotettua suuremmasta verokertymästä. Ei ole syytä tuhlata. Tilintarkastaja huomioi asian lausunnossaan. Muu Suomi, enemmistö, ei ole innoissaan nostamaan Espoon valtionosuutta tarvittavaa määrää. Espoon kasvu ja rakentaminen on kallista.
Espoon kaupungin tulos riippuu määräävästi valtionosuudesta. Se on osa kerätyistä veroista. Espoon alueen maksamat verot on paljon isommat kuin valtionosuus. Eduskunta ja hallitus määrää sen. Osa rahasta menee päätöksillä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle.
Uudellamaalla pyörii noin 40% BKT:sta ja osa veroista palautuu. Tulokseen vaikuttaa myös omat menot ja muut tulot ja take-ohjelma. Espoossa lainat ja omaisuus on hoidettu hyvin. Suomen suurimman (konsernin) velkataakan takia kulut nousevat. Tämä olisi hyvä huomioida, ettei Espoo ole rikas, kun jaetaan rahaa. Suuri osa kuluista johtuu investoinneista joukkoliikenteeseen, mikä maksaa sitä enemmän subventiona, mitä sitä tehdään. Valtion ja ilmaston takia.
Espoossa KOTO-hoitaa kouluja ja sivistystä. Siitä on tullut suuri budjetin kuluyksikkö soten siirtyessä ulos. Henkilöstön määrä nousi Kasvun ja oppimisen toimialalla. Espooseen muutto ja kasvu on ollut Suomen suurimpia pitkän aikaa. Iso osa on nuoria, koululaisia ja nostaa palvelutarpeita. Opetushallitus on vastuussa osaltaan koulujen toiminnasta ja opetusohjelmista.
V. 2023 oli ensimmäinen vuosi Soten suuren henkilöstö- ja talousmuutosten kanssa. Ja Hyvinvointialueen kanssa. Kouluissa kaupunki ja sote toimii samassa paikassa. Kaupunki ei voi määrätä sote-asioista ja jotain toimitetaan. Yhteistoimintaa kehitetään. Esim. mielenterveyspalvelut. Sote-puolella on rahapulaa. Sote-muutos alibudjetoitiin eräiden karkeiden arvioiden mukaan noin 3 mrd ali, eikä huomioitu tarpeeksi IT-systeemien hidasta kehitystä, mielestäni
Kuntien menoista osa tulee Valtion projekteista ja kasvavista velvoitteista. Valtio voi jakaa vähemmän. Velvoitteista osa tulee ja johtuu EU:sta. EU ja mepit voivat vaikuttaa niihin. Ja Suomen maksamat EU rahat ja taakat sopimuksiin. Mm. väestön muutos ja lisääntyminen, ilmastonmuutos, määräykset ja taakat, vihreät tuet ja kulut. Ukrainan ja muiden tukeminen maksetaan jotenkin.
Marinin hallituksen (->2023) perinnöksi jättämä varhaiskasvatuslaki, on ollut vaikea toteuttaa, koska ei löydy tarpeeksi (akateemisesti) koulutettuja opettajia 0-7 vuotiaille, noin yksi 3-4 lasta kohden. Sillä yritetään ratkaista ongelmia peruskoulussa mm. kielen osaamisessa, kouluvalmiudessa ja pärjäämisessä.
#Espoo #arviointikertomus #V2023 #tarkastuslautakunta
//******************************************
Tarkastuslautakunnan julkinen tiedote 25.4.2024 klo 12
Tarkastuslautakunnan arviointi perustuu valtuustokauden kattavaan arviointisuunnitelmaan sekä vuosittaiseen arviointiohjelmaan. Espoon tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2023 on luettavissa verkkosivuilta
www.espoo.fi/arviointikertomus
Voimakkaasti kasvavassa kaupungissa korostuu palvelu- ja investointitarpeiden hallinta
Kansainvälisen talouden ja toimintaympäristön epävarmuustekijöiden lisäksi vuoden 2023 kuluessa heikentyneet
Suomen talous- ja työllisyysennusteet vaikeuttivat Espoon kaupungin talouden kehityksen ennustamista. Kaupungin tilikauden 261,6 milj. euron tulos toteutui ennakoitua korkeampana kertaluonteisten erien sekä verotulojen ennakoitua paremman kertymän vuoksi. Sote-uudistuksen myötä Espoon kasvanut valtionosuusriippuvuus ja tulossa
olevat valtionosuus- ja TE-palvelu-uudistukset luovat kaupungin rahoituspohjaan olennaisia riskejä. Kasvavan vä-
estön palvelutarpeet aiheuttavat lisääntyviä kustannuksia monissa kaupungin toiminnoissa. Espoo-konsernin 3,9
miljardin euron lainakanta ja tulevien vuosien investointipaineet korostavat tarvetta konsernin talouden kehityksen
kriittiseen tarkasteluun ja tasapainon säilyttämiseen, jotta Espoon elinvoima säilyy ja asukkaiden palvelut turvataan.
Espoo-tarinan valtuustokauden tavoitteista johdetaan valtuustoon nähden sitovat vuosittaiset tulostavoitteet. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kaupungille asetetuista 26 tulostavoitteesta yhdeksän toteutui, viisi toteutui osittain, kahdeksan ei toteutunut, eikä neljää voitu arvioida. Liikelaitoksen kaksi tulostavoitetta ei toteutunut. Konserniyhteisöjen 31 tulostavoitteesta 20 toteutui, kahdeksan toteutui osittain ja kolme ei toteutunut. Tarkastuslautakunta
korostaa, että tulostavoitteiden tulee samanaikaisesti olla kunnianhimoisia ja vaikuttavia sekä kaupungin omin toimin saavutettavissa olevia. Osa tulostavoitteista on asetettu siten, että niiden toteuttamiseen osallistuvat kaupungin
toimialojen lisäksi espoolaiset yritykset ja koko espoolainen yhteisö. Espoon elinvoiman ja kilpailukyvyn turvaamiseksi tämä on hyvin perusteltua, mutta haastaa tavoitteen toteuttamiseksi tehtyjen kaupungin toimialojen omien
toimien riittävyyden ja onnistumisen arvioinnin.
Kaupungin henkilöstömäärä oli 10 957 vuoden 2023 lopussa. Vuoden 2023 aikana kaupungin henkilöstömäärä
nousi kaupungin palvelutarpeisiin vastaamiseksi eniten Kasvun ja oppimisen toimialalla. Vuoden 2024 aikana henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan 150 työntekijällä, koska erityisesti varhaiskasvatukseen ja opetukseen tarvitaan
lisähenkilöstöä lapsimäärien lisääntymisen myötä. Samanaikaisesti työvoiman saatavuus on heikentynyt erityisesti
Kasvun ja oppimisen toimialalla, mikä vaikeuttaa kaupungin peruspalveluiden laadukasta järjestämistä. Kaupungin
tulee jatkaa ja tehostaa kehittämistoimenpiteitä kaupungin työpaikkojen veto- ja pitovoimasta huolehtimiseksi.
Kasvun ja oppimisen toimialalta arvioinnin kohteina olivat henkilöstön veto- ja pitovoiman kehittämisen lisäksi varhaiskasvatuksen palvelut ja palvelujen laatu, oppimisen tuki ja inkluusio esi- ja perusopetuksessa sekä suomea tai
ruotsia toisena kielenä opiskelevien oppilaiden tukeminen. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tukea tarvitsevien lasten määrät ovat Espoossa kasvaneet ja tuen tarpeissa ja kouluvalmiuksissa on tunnistettu alueellisia
eroja. Lapsille tulee tarjota tukea oikea-aikaisesti ja oikeanvahvuisena. Inkluusion ei tule olla säästökeino, vaan
opetukselle on taattava riittävät henkilöstö- ja muut resurssit, jotta oppimisen edellytykset ja kaikille oppilaille sopiva
opiskeluympäristö turvataan. Suomi/ruotsi toisena kielenä opetus yhteistyössä kotien, oman äidinkielen opetuksen
ja muiden oppiaineiden kanssa auttaa oppilasta rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään kulttuurisesti
monimuotoisessa kaupungissa. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä ratkaisuna samanaikaista S2- ja suomen/ruotsin
kielen opetusta, josta on saatu hyviä tuloksia sekä oppilaiden oppimisen että opettajien jaksamisen näkökulmasta.
Vuoden 2023 arviointiohjelmaan kuului lisäksi kaupungin turvallisuus ja varautuminen, konserniohjaus ja konserniyhteisöistä HSL-kuntayhtymä sekä Länsimetro Oy. Muita arviointikohteita olivat Harrastamisen Suomen malli ja
Espoon harrastuspolku sekä ikääntyneiden ja erityisryhmien kulttuuri- ja liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, nuorten
työllisyyden edistäminen sekä Ohjaamotalo-toiminta. Arvioinnin kohteina olivat lisäksi luonnon monimuotoisuus,
ympäristöterveydenhuolto, kaupungin rakennusten ja rakennetun ympäristön esteettömyys ja turvallisuus sekä
ulko- ja lähiliikuntamahdollisuuksien edistäminen. Arvioinnit johtopäätöksineen ja suosituksineen ovat luettavissa
arviointikertomuksesta.
Lisätietoja antaa tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen, puh. 050 5727 497. Arviointikertomus luovutettiin valtuuston puheenjohtajalle 25.4.2024. Ruotsinkielinen arviointikertomus ja siitä annettava tiedote julkaistaan 8.5.2024.
//***********************************