{"id":8850,"date":"2023-06-23T03:53:15","date_gmt":"2023-06-23T00:53:15","guid":{"rendered":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/?p=8850"},"modified":"2024-07-05T14:05:39","modified_gmt":"2024-07-05T11:05:39","slug":"radon-ja-rakentaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/8850\/radon-ja-rakentaminen\/","title":{"rendered":"Radon ja rakentaminen"},"content":{"rendered":"\n<div class=\"wp-block-uagb-advanced-heading uagb-block-32f77aef\"><h2 class=\"uagb-heading-text\"><strong>RADON JA RAKENTAMINEN<\/strong><\/h2><\/div>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Jarmo Kanerva 2023-06-21<br><\/strong><br>TAUSTAA:<br>Lait ja asetukset:<br><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Finlex 1044\/2018 [l\u00e4hteen\u00e4<\/strong>]<br>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetus ionisoivasta s\u00e4teilyst\u00e4<br>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n s\u00e4teilylain (859\/2018) nojalla:<br><br>6 luku<br>Luonnons\u00e4teily<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">19 \u00a7<br><br>Ty\u00f6paikan radonpitoisuuden viitearvo ja ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 altistusta koskeva viitearvo radonille<br><br>Ty\u00f6paikan radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereli\u00e4 kuutiometriss\u00e4 ty\u00f6tilassa, jossa ty\u00f6aika on suurempi tai yht\u00e4 suuri kuin 600 tuntia vuodessa. Radonpitoisuus lasketaan ty\u00f6naikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvona.<br><br>Ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 altistusta koskeva viitearvo radonille on 500 000 becquereltuntia kuutiometriss\u00e4 vuodessa. Altistus lasketaan kaikissa ty\u00f6tiloissa vuoden aikana kertyneiden altistusten summana.<br><br>Ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 altistusta koskevaa viitearvoa radonille ei sovelleta, jos ty\u00f6ntekij\u00e4 ty\u00f6skentelee ainoastaan ty\u00f6tilassa, jossa radonpitoisuus on ty\u00f6paikan sis\u00e4ilman radonpitoisuuden viitearvoa pienempi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">20 \u00a7<br><br>Asunnon ja muun oleskelutilan radonpitoisuuden viitearvot ja mittaaminen<br><br>Asunnon ja muun oleskelutilan sis\u00e4ilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereli\u00e4 kuutiometriss\u00e4.<br><br>Asunnon radonpitoisuus m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n radonpitoisuuden vuosikeskiarvona, joka mitataan tai mittauksen perusteella arvioidaan vuoden pituiselta yht\u00e4jaksoiselta ajalta. Muun oleskelutilan radonpitoisuus lasketaan tilan k\u00e4yt\u00f6n aikaisena radonpitoisuuden vuosikeskiarvona.<br><br>Radonpitoisuuden mittauksen on oltava yht\u00e4jaksoinen ja kestett\u00e4v\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi kuukautta. Mittaus on teht\u00e4v\u00e4 syyskuun alun ja toukokuun lopun v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Lis\u00e4ksi muussa oleskelutilassa voidaan tehd\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 mittauksia tilan k\u00e4yt\u00f6n aikaisen radonpitoisuuden tarkempaa selvitt\u00e4mist\u00e4 varten.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">21 \u00a7<br><br>Uuden rakennuksen radonpitoisuuden viitearvo<br><br>Uuden rakennuksen suunnittelua ja toteutusta koskeva sis\u00e4ilman radonpitoisuuden viitearvo on 200 becquereli\u00e4 kuutiometriss\u00e4.<br><br>Asunnon ja muun oleskelutilan osalta radonpitoisuuden vuosikeskiarvoa ja ty\u00f6paikan osalta ty\u00f6naikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvoa verrataan 1 momentissa tarkoitettuun viitearvoon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lain viite: Neuvoston direktiivi 2013\/59\/Euratom<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kommentti: * Pyk\u00e4liss\u00e4 19 ja 20 ty\u00f6paikka, asunto ja oleskelutila rinnastetaan samoilla raja-arvoilla 300 bq\/m3.<br>Samoin rinnastetaan ne Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n Rakennusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4 oleskelusta, mm. melusta ja radonista. Rakennuksissa on asuntoja ja liiketiloja.<br>19 pyk\u00e4l\u00e4n 1000 Bq radioaktiivisuudella tilassa saa olla enint\u00e4\u00e4n 500 tuntia vuodessa, jos ei olisi muualla Etel\u00e4-Suomessa saamassa lis\u00e4\u00e4 altistusta.<br><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>STUK [stuk.fi]<\/strong><br><br>Rakennuslupa on my\u00f6nnetty 31.10.1992 tai aikaisemmin:<br>-Aikav\u00e4lill\u00e4 1.9.-31.5. suoritetun 2 kk mittaisen integroivan* radonpitoisuuden ollessa yli 360 Bq\/m3 vuosikeskiarvon katsotaan ylitt\u00e4v\u00e4n 300 Bq\/m3 vuosikeskiarvona.<br>My\u00f6hemmin rakennettu:<br>-260 Bq\/m3 katsotaan vastaavasti yli 200 Bq\/m3.<br>-Radonpitoisuuden vuosikeskiarvo lasketaan radonmittauskaudella (1.9.\u201331.5.) saadusta tuloksesta kertomalla mittaustulos luvulla 0,9.<br><br>Raja-arvo liittyy <strong>Finlex 1044\/2018:iin edell\u00e4.<\/strong><br><br>* Integroiva mittaus on mm. stuk hyv\u00e4ksytty radon-purkki tai useita ohjeen mukaan, joissa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 2 kk n\u00e4yteaika.<br><strong>Asuntojen radonpitoisuuksia koskeviin kysymyksiin vastaa kunnan terveydensuojelu,<\/strong> joka on ko. asioissa vastuullinen viranomainen.<br>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>VALVIRA [valvira.fi]<\/strong><br>Radon kulkeutuu hengitysilman mukana keuhkoihin. Keuhkojen saama s\u00e4teilyannos lis\u00e4\u00e4 keuhkosy\u00f6v\u00e4n syntymahdollisuutta. Tupakoitsijoilla radonista aiheutuva riski on suurempi kuin tupakoimattomilla.<br><br>Kunnan terveydensuojeluviranomaisen olisi kehotettava asuntojen ja muiden oleskelutilojen haltijoita ja omistajia ryhtym\u00e4\u00e4n toimenpiteisiin sis\u00e4ilman radonpitoisuuden pienent\u00e4miseksi silloin, kun radonin vuosikeskiarvo ylitt\u00e4\u00e4 arvon 300 Bq\/m<sup>3<\/sup>. Toimenpiteit\u00e4 sis\u00e4ilman radonpitoisuuden v\u00e4hent\u00e4miseksi on esitetty ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ja S\u00e4teilyturvakeskuksen julkaisemissa oppaissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>FYSIIKKA, L\u00c4HTEET<br><\/strong>* Mik\u00e4\u00e4n s\u00e4teilym\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4ys ei ole turvallinen, koska radon kulkeutuu ilman mukana ihmisen sis\u00e4\u00e4n, keuhkoihin. Radonissa et\u00e4isyys on l\u00e4hes nolla s\u00e4teilyl\u00e4hteest\u00e4, mik\u00e4 tehostaa vaikutusta. Kyse on alfa-s\u00e4teilij\u00e4st\u00e4, joka on voimakkaasti ionisoivaa ja vaikuttaa soluihin 20-kertaa gammas\u00e4teilyn verran (RBE). Se aiheuttaa mm. solumuutoksia mm. sy\u00f6p\u00e4soluja.<br>[wiki radon, alfa-s\u00e4teily] [fysiikan peruskurssi s\u00e4teilyst\u00e4]<br><br>*Radon on luokiteltu karsinogeeniseksi aineeksi. Polonium toksiseksi.<br>*Yleisin radon-222 kaasu muuttuu alfa-s\u00e4teilyksi ja myrkylliseksi ja s\u00e4teilev\u00e4ksi poloniumiksi (Po-218) ja lopulta lyijyksi-206. Polonium voi kulkea elimist\u00f6ss\u00e4 ja on tappava 11 ng\/kg annoksella hengitettyn\u00e4. [wiki]<br>Radon-ilma tappaa arviolta 300 ihmist\u00e4 vuodessa Suomessa keuhkosy\u00f6p\u00e4\u00e4n [stuk.fi].<br><br>Espoossa on korkeat radon-pitoisuudet. Altistus tulee kallioper\u00e4st\u00e4, halkeamista, kaivoista sek\u00e4 rikotusta kiviaineksesta, jossa on Suomessa uraania. Suomen graniittisen kallio- ja maaper\u00e4n uraanipitoisuus on keskim\u00e4\u00e4rin suurempi kuin koko maailmassa. [stuk.fi]<br><br>Tilassa ty\u00f6skentelyn oireet riippuvat annoksesta ja ajasta:<br>Solumuutokset mm. alfa-s\u00e4teily: perim\u00e4n muutos, vauriot soluissa ja elimiss\u00e4, sy\u00f6p\u00e4. [wiki]<br>Hoitona ensitoimi on s\u00e4teilyaltistuksen lopettaminen. <br><br>Kommentti1: Stukesin tiedoissa ei mainita esiintymisen\u00e4 kuin keuhkosy\u00f6p\u00e4. <br>Sen lis\u00e4ksi fysiikassa ja l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 on muita alfa-s\u00e4teilyn ilmenemisoireita. Polonium voi kulkea elimist\u00f6ss\u00e4 ja sen puoliintumisaika on 30-50 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, eli sill\u00e4 on aikaa kulkea elimist\u00f6ss\u00e4, jos p\u00e4\u00e4see sis\u00e4\u00e4n keuhkojen pinnalta. Hengitettyn\u00e4 se on toksinen ks. yll\u00e4.   Keuhkoissa rakkuloissa on yksinkertainen levyepiteeli-pinta ja sein\u00e4m\u00e4n paksuus on 0,1 um. Rakkuloissa on tihe\u00e4 verisuonisto, josta tapahtuu kaasujen vaihto .  https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Keuhkorakkula <br><br>(Kommentti2: Suomessa on paljon kilpirauhasongelmia. Alan er\u00e4iden l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden mielest\u00e4 Suomessa annetaan liikaa kilpirauhashormonia verrattuna muiden maiden potilaisiin. Ja maailmanenn\u00e4tystasoa kahvinjuontia piristeen\u00e4. Ja on ollut paljon vanhoja ja matalia taloja. Ja on paljon radonia. Lis\u00e4ksi on saatu huippulaskeumat ydinkokeista. T\u00e4m\u00e4 selittyy joko huonolla perim\u00e4ll\u00e4, radonilla, d-vitamiinipuutoksella, ravinnolla, h\u00e4m\u00e4ryydell\u00e4 tai ettei muiden tuloksia voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tai kaikilla n\u00e4ill\u00e4. Kannattaisi tutkia, kun suomalaiset ovat n\u00e4iss\u00e4 asioissa maailman johtavia kerrankin.)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-uagb-container uagb-block-f4c5cd23 alignfull uagb-is-root-container\"><div class=\"uagb-container-inner-blocks-wrap\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\">..<br>.<\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>RADON JA RAKENTAMINEN Jarmo Kanerva 2023-06-21TAUSTAA:Lait ja asetukset: Finlex 1044\/2018 [l\u00e4hteen\u00e4]Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetus ionisoivasta s\u00e4teilyst\u00e4Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n s\u00e4teilylain (859\/2018) nojalla: 6 lukuLuonnons\u00e4teily 19 \u00a7 Ty\u00f6paikan radonpitoisuuden viitearvo ja ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 altistusta koskeva viitearvo radonille Ty\u00f6paikan radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereli\u00e4 kuutiometriss\u00e4 ty\u00f6tilassa, jossa ty\u00f6aika on suurempi tai yht\u00e4 suuri kuin 600 tuntia vuodessa. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":5948,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","_crdt_document":"","site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[120,119,447,186,41],"tags":[448,449,43],"class_list":["post-8850","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","category-blogi-etusivu","category-rakentaminen","category-teknologia","category-tiede","tag-radon","tag-rakentaminen","tag-suomi"],"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/CommentNationBackground53.jpg",400,400,false],"thumbnail":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/CommentNationBackground53-150x267.jpg",150,267,true],"medium":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/CommentNationBackground53-300x300.jpg",300,300,true],"medium_large":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/CommentNationBackground53.jpg",400,400,false],"large":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/CommentNationBackground53.jpg",400,400,false],"thumblist":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/CommentNationBackground53-300x300.jpg",300,300,true],"thumbrelated":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/CommentNationBackground53.jpg",400,400,false],"meccarouselthumb":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/CommentNationBackground53-400x324.jpg",400,324,true],"gridsquare":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/CommentNationBackground53-391x260.jpg",391,260,true],"tileview":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/CommentNationBackground53-300x400.jpg",300,400,true],"1536x1536":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/CommentNationBackground53.jpg",400,400,false],"2048x2048":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/CommentNationBackground53.jpg",400,400,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Kanerva Jarmo","author_link":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/author\/admin\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"RADON JA RAKENTAMINEN Jarmo Kanerva 2023-06-21TAUSTAA:Lait ja asetukset: Finlex 1044\/2018 [l\u00e4hteen\u00e4]Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetus ionisoivasta s\u00e4teilyst\u00e4Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n s\u00e4teilylain (859\/2018) nojalla: 6 lukuLuonnons\u00e4teily 19 \u00a7 Ty\u00f6paikan radonpitoisuuden viitearvo ja ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 altistusta koskeva viitearvo radonille Ty\u00f6paikan radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereli\u00e4 kuutiometriss\u00e4 ty\u00f6tilassa, jossa ty\u00f6aika on suurempi tai yht\u00e4 suuri kuin 600 tuntia&hellip;","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8850","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8850"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8850\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10377,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8850\/revisions\/10377"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5948"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8850"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8850"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8850"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}