Vihre\u00e4n s\u00e4hk\u00f6n laskelmiin ei saada riitt\u00e4v\u00e4sti energiaa ja tehoa. Siin\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti perusenergiatuotantoa.<\/p>\n
(T\u00e4m\u00e4 artikkeli on hieman kesken ja vedetty yhteen eri kirjoituksia. Parannetaan my\u00f6hemmin.)<\/p>\n
Tuulivoiman huipputeho on kaukana keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 tehosta. Samaa sarjaa on negawatit, eli ajetaan v\u00e4kisin s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, ostetaan muilla uusia vekottimia ja heitet\u00e4\u00e4n vanhat toimivat vekottimet kaatopaikalle. My\u00f6s laitteiden valmistus vie resursseja, mik\u00e4 unohtui laskelmista. Esim. Autosta on laskettu valmistuskustannukseksi 2 l\/ 100 km. Uusiin taloihin kunnon eristeet on hyv\u00e4 ja pitk\u00e4aikainen investointi. Teknisen\u00e4 vaikeutena on rakennysfysiikka ja saada talot pysym\u00e4\u00e4n kuivina ja ehj\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Verkko pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 huipputehon mukaan. Muuten joudutaan rajoituksiin ja ongelmiin. Kenen asunto ja PC j\u00e4tet\u00e4\u00e4n kylm\u00e4ksi ? Huipputeho on noin 4 kk talvella<\/a>. [1]<\/p>\n Aurinkoenergia ei ole todellakaan halpaa eik\u00e4 sen takaisinmaksuaika ole v\u00e4h\u00e4inen, usein ei koskaan k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4n\u00e4. Suomessa on v\u00e4h\u00e4n aurinkoa talvella. Usein se ei ole kaupallisesti kannattavaa mutta sopii erikoistapaksiin kuten m\u00f6kille. Siell\u00e4 akut kest\u00e4v\u00e4t jonkun vuoden. Pintasipaisuna kennojen hy\u00f6tysuhde paranee ainakin 100 % kun ne suunnataan ja pidet\u00e4\u00e4n puhtaana. Pilvisell\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 tehoa on v\u00e4h\u00e4n siroamisen takia jne.<\/p>\n Hiilineutraalit biopolttoaineet k\u00e4visi jo nyt ratkaisuna ajoneuvoihin, kuten biodiesel ja alkoholit. Ellei verot nostaisi niiden hintaa niin korkealle, ettei niiit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Yhteiskunta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 verorahat muualle, ilmastonsuojeluun ja maailman pelastamiseen. Kyseess\u00e4 on vihre\u00e4 paradoksi. Jo autojen v\u00e4hentynyt kulutus on ollut ongelmallista valtiontaloudelle.<\/p>\n P\u00e4\u00e4st\u00f6maksuja saataisiin alennettua huomioimalla Suomen todellinen tilanne, jonka mukaan Suomi imee jo nyt 4 kertaa CO2 p\u00e4\u00e4st\u00f6ns\u00e4 metsiss\u00e4 ja muiden pit\u00e4isi maksaa Suomelle. P\u00e4\u00e4st\u00f6maksuja voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s investointeihin Suomessa parempaan tekniikkaan energiank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n Bioenergiaa on monenlaista. Suomessa kannattaa polttaa halpaa j\u00e4tepuuta ja muuta materiaalia. My\u00f6s j\u00e4tteit\u00e4 poltetaan, joilloin v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n m\u00e4t\u00e4misen metaani. Monesti t\u00e4ytyy tehd\u00e4 laskelmat ja tutkia onko tapauskohtaisesti kannattavaa. Talojen l\u00e4mmitys kiinteill\u00e4 biopolttoaineeilla vaatii usein paljon tilaa ja omaa toimeliaisuutta. Tuhkaa tulee melkoisesti ja systeemit tarvitsevat huoltoa ja sen osaamista. Omakotitalon viereen voidaan tarvita 6 kk tai 12 kk suuri siilo tai s\u00e4ilytystila polttoaineelle, jota ei kaava-alueella helposti tehty\u00e4. Haja-asutusalueella k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon puuta, varsinkin jos sit\u00e4 saadaan omasta mets\u00e4st\u00e4 ja omalla ty\u00f6ll\u00e4, jolloin verot j\u00e4\u00e4 pois. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet kysynn\u00e4n mukana. Polttoaineena on esim. puu, briketti, pelletti, hake, turve, lanta, peltobiomassat, biokaasu. Aiheesti lis\u00e4\u00e4 [7]. Metsien kasvusta ja potentiaalista voisi ker\u00e4t\u00e4 talteen 30-50 % enemm\u00e4n. Nyt hakkuut ovat noin 60 milj. m3 ja kasvu noin 100 milj. m3. Risut ja muut j\u00e4\u00e4v\u00e4t luonnon kiertoon ja niiden hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6 on tehottomampaa. [10]<\/p>\n Nyt biokaasua ker\u00e4t\u00e4\u00e4n joissain kaatopaikoilta eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 polteta l\u00e4mmitykseen. Siit\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 subventoitua s\u00e4hk\u00f6\u00e4, josta saa tuplahinnan. Tilalla poltetaan maakaasua l\u00e4mmitykseen. Asiaa tehd\u00e4\u00e4n subventioiden takia. Kaatopaikkojen biokaasun ker\u00e4ys on ollut hankalaa ja kallista. On kokeiltu anairobista ja airobista menetelm\u00e4\u00e4. M\u00e4d\u00e4tyksest\u00e4 tuli metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ongelma. On ongelmia viel\u00e4. Aihe on laaja. [6]<\/p>\n Keskusteluissa tulee mukaan ratkaisuna vetyjuttuja. Sen tuotannon hy\u00f6tysuhde on noin 30 %. Se on tapa siirt\u00e4\u00e4 kemiallista energiaa. S\u00e4hk\u00f6autokin saa energiansa pistorasian kautta energian l\u00e4hteest\u00e4, jossa on se moottori ja huonompi hy\u00f6tysuhde. Akku vain varastoi kemiallista energiaa.<\/p>\n Kannattaisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lukion fysiikkaa ja kemiaakin ja matematiikkaa poliittisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Muutama laboratoriotesti ei ole valmis kaupallinen ratkaisu, jota pit\u00e4\u00e4 ajaa joka paikkaan. Suuri osa ideoista ei menesty tuotekehityksess\u00e4 ja kilpailussa. Mni asia on tehty aika hurmoksella.<\/p>\n Sanotaan ett\u00e4 Fukushimassa tapahtui pahin ydinvoimaonnettomuus. Ehk\u00e4 yksi uhri. Samaan aikaan hiilen louhinnassa ja voimalaoissa kuoli kymmeni\u00e4 samasta energiasta. Vaarallisinta on j\u00e4tt\u00e4\u00e4 uusimatta vanhat, yliaikaiset ydinvoimalaitokset. Fukusima oli sellainen. Tsernobylin onnettomuus oli taas itse aiheutettu ohittamalla kaikki suojat. Senkin uhrien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4inen. Todenn\u00e4k\u00f6isesti suurin uhrim\u00e4\u00e4r\u00e4, my\u00f6s Suomessa, tuli ydinpommien testien laskeumista<\/a> kylm\u00e4n sodan aikana 1945-1990. [2] Niit\u00e4 ei ole laskettu.<\/p>\n Hiilivoimalan uraanip\u00e4\u00e4st\u00f6t ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n on 4-12 -kertaiset m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 fissio-ydinvoimala k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uraania. Hiilessa on v\u00e4h\u00e4n uraania, mutta hiilim\u00e4\u00e4r\u00e4 on valtava, laivakuormia.<\/p>\n Kovasti kehitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s muita ydinvoimatehiikoita, esim. thorium-voimaloita, jotka ovat turvallisempia. [3][4] Kaupallinen fuusio on yh\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4. Uraanivoimala k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuodessa rekkalastin tavaraa, joka tankataan kerralla. Siksi se on osa huoltovarmuuttakin. Noin 90 % polttoaineesta on kierr\u00e4tetty\u00e4 vanhaa uraania edelliselt\u00e4 kierrokselta voimalassa. Fuusioaikana hybridivoimalat voivat neutraloida fissioj\u00e4tteet. Hy\u00f6t\u00f6reaktorit olisivat my\u00f6s osa ratkaisua.<\/p>\n Luonnollinen energian evoluutio on polttaa puita, \u00f6ljy\u00e4 ja siit\u00e4 ydinvoimaan. Tuuli ja aurinko ovat marginaalisia. Tuulivoiman tuotto Suomessa on v\u00e4hemm\u00e4n kuin verkon h\u00e4vi\u00f6t. Tuulivoiman takia verkkoa pit\u00e4\u00e4 vahvistaa, jotta s\u00e4hk\u00f6 saadaan johonkin. Oikullinen tuuli- ja aurinko kannattaisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sekund\u00e4\u00e4risiin kohteisiin, mieluiten l\u00e4hell\u00e4, pumppuihin, l\u00e4mmitykseen ja muihin ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4verkko rauhaan ja tietokoneille ja muulle tasalaatuiselle s\u00e4hk\u00f6lle.<\/p>\n Energian laaja varastointi on ongelma edelleen.<\/p>\n (kirjoitan tarkemmin viel\u00e4 aiheesta ) 1.YDINENERGIA 1.1 Fuusioenergiasta -Fuusio, miten se tehd\u00e4\u00e4n ja miten voi ostaa kaupasta ja linkkej\u00e4 http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Fusor<\/a> 2. TUULIVOIMA<\/p>\n Tuulivoimaa pidet\u00e4\u00e4n puhtaana ja edullisena, mutta sill\u00e4kin on haittansa ja sit\u00e4 joudutaan tukemaan voimakkaasti. Tuulivoimaa voidaan tehd\u00e4 kaupallisin perustein. Projektille pit\u00e4\u00e4 jyvitt\u00e4\u00e4 sen vaatima ala ja pilaama ymp\u00e4rist\u00f6. Mets\u00e4\u00e4 voidaan joutaa kaatamaan ja kymmenien hehtaarien alueita k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suojavy\u00f6hykkeen\u00e4 ja \u00e4\u00e4nip\u00e4\u00e4st\u00f6alueena. Voimalan suojaet\u00e4isyydeksi on vakiintumassa 10 x napakorkeus, mik\u00e4 vie melkoisesti alaa.<\/p>\n Tuulivoimalat h\u00e4iritsev\u00e4t jopa kuuroja voimakkaalla matalataajuisella \u00e4\u00e4nisaasteella ja v\u00e4r\u00e4htelyll\u00e4. http:\/\/ronjaant.puheenvuoro.uusisuomi.fi\/178726-tuulivoimala <\/a>Ilmi\u00f6 tunnetaan. Ilmi\u00f6 pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon. Ilmi\u00f6 sivuutetaan esim. mittauksissa A-painotuksella.<\/p>\n Infra\u00e4\u00e4ness\u00e4 ilma heiluu edes takaisin ja heiluttaa ihmisi\u00e4 ja rakennuksia. Ja siis siirt\u00e4\u00e4 v\u00e4r\u00e4htely\u00e4 ja energiaa ja vaikuttaa\/koskettaa ihmisiin. Ilma painaa noin 1,225 kg\/m\u00b3. \u00c4\u00e4ni\/v\u00e4r\u00e4htely on saaste. V\u00e4r\u00e4htely vaikuttaa ihmiseen ja osan kuulee. Nuori ihminen kuulee n 20 Hz asti matalia bassoja ja tuntee vaikka vatsassa jytin\u00e4n ravintolassa.<\/p>\n Englanniksi tietoa tuulivoimalan \u00e4\u00e4nest\u00e4. Hyvin pitk\u00e4 lapa toimii \u00e4\u00e4nen suuntaajana. Psykoloogisesti vaihteleva \u00e4\u00e4ni on pahin, mit\u00e4 esiintyy lavan viuhuessa. Mm. Matalataajuiset infra\u00e4\u00e4net vaimenee 3 db ja \u00e4\u00e4ni 6 dm et\u00e4isyyden tuplaantuessa. Voimalan suurin \u00e4\u00e4niteho on matalissa infra\u00e4\u00e4niss\u00e4. www.altenergysiting.com\/wp-content\/uploads\/2013\/06\/13-03-23-Wind-Turbine-Acoustics-101-Scituate.pdf<\/a><\/p>\n Useimmat \u00e4\u00e4nimittarit eiv\u00e4t mittaa infra\u00e4\u00e4ni\u00e4, koska taajuusvaste loppuu n. 20 Hz:ssa vaan tarvitaan infra\u00e4\u00e4nille tehty laite.<\/p>\n Voimalan ymp\u00e4rille on j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 suojaet\u00e4isyys ja huomioitava se hankinnoissa ja laskelmissa. Nyky\u00e4\u00e4n alkaa olla vaatimus 10 x napakorkeus. Mittarit kertovat riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 se ja mittaus pit\u00e4 tehd\u00e4 painottamatta et\u00e4\u00e4lt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s vaara-alue onnettomuudessa. On varattava turvaalue esim. halkaisijaltaan 2 km alue = 3,1 km2 = 310 hehtaaria = 3 239 984 m2 = 3000 kpl 800 m2 ok-talon tonttia teineen. T\u00e4m\u00e4 vie melkoisesti tilaa ja on voimalan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Merelle rakentaminen on maksanut kaksinkertaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n.<\/p>\n Ilmi\u00f6\u00f6n liittyy erikoinen \u00e4\u00e4nidipoli. \u00c4\u00e4ni ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 voimakas voimalan l\u00e4hell\u00e4, edes alla. \u00c4\u00e4ni kuuluu kauas suuresta lavasta kohtisuoraan ja \u00e4\u00e4ni suuntautuu maan tason suuntaan. V\u00e4r\u00e4htely tulee lavoista ja turbulenssista. Asiaan liittyy interferenssit ja aalto l\u00e4htee suunnattuna pitk\u00e4lle eik\u00e4 vaimene kuten pistel\u00e4hde. Lavan pituus on pidempi kuin allonpituus. vrt. radioantenniteoria.<\/p>\n Euroopassa aurinkos\u00e4hk\u00f6\u00e4 saadaan y\u00f6ll\u00e4kin. Dieselgeneraattoreista. Englannissa maksetaan tuulivoimaloille, ettei niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4 er\u00e4in\u00e4 aikoina. Koulujen tuulimyllyj\u00e4 on sammutettu lintoraatongelman takia. Samoin kotkien ja harvinaisten lintujen takia on jouduttu pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n myllyj\u00e4. [5]<\/p>\n 2.2 TUULIVOIMA JA TEHON KULUTUS Lis\u00e4\u00e4 aiheesta. ks. kommentit http:\/\/jarmokanerva.puheenvuoro.uusisuomi.fi\/176993-lisaa-halpaa-energiaa<\/p>\n 2.3 TUULIVOIMALAN MELUP\u00c4\u00c4ST\u00d6T JA MITTAAMINEN Infra\u00e4\u00e4ni\u00e4 mitataan sille soveltuvalla mittarilla. Infra\u00e4\u00e4nille on lineaarinen mittaus tai G-painotus (ISO 7196:1995). Tavanomainen \u00e4\u00e4nenpaineenmittari ei k\u00e4y juuri koskaan alle 20 Hz \u00e4\u00e4nille. Infra\u00e4\u00e4nimittareisssa voi olla \u00e4\u00e4nitysmahdollisuus ja tuloksen analysointi spektrin\u00e4 ja tuloksen painotus my\u00f6s tavanomaisena A-painotuksena \u00e4\u00e4nelle. Usein taajuusvaste alkaa l\u00e4hes nollasta tai 1Hz:t\u00e4. Ilmanpaineen vaihtelun takia sensori ei yleens\u00e4 mene nollaan. Koettu infra\u00e4\u00e4ni on tutkimusten alla. Infra\u00e4\u00e4nien ongelma ei ole korvalla kuultavassa vaan v\u00e4r\u00e4htely energiassa ruumiiseen. Infra\u00e4\u00e4nist\u00e4 pit\u00e4isi olla ihan oma m\u00e4\u00e4r\u00e4yksens\u00e4 ja siihen sopiva mittari. Tuulivoimalan melusaasteen suurin energia on infra\u00e4\u00e4niss\u00e4. [8]<\/p>\n Tavanomainen \u00e4\u00e4nenvoimakkuusmittari ja sen A-painotus ei mittaa matalaa 0-20 Hz infra\u00e4\u00e4nt\u00e4 ja matalat taajuudet huomioidaan v\u00e4hemm\u00e4n tuloksessa, mutta mitt\u00e4\u00e4 muut \u00e4\u00e4net. Mittausta voidaan painottaa ja suodattaa taajuuksia pois usein A tai C-standardin mukaan. Standardin A-painotus leikkaa alle 20Hz, eli infra\u00e4\u00e4net pois. 20 Hz:ll\u00e4kin se painottaa -50 dB, eli mittaa 1\/10000-osan energiasta, Y= mittaus x(10^(X\/10)). ks. k\u00e4yr\u00e4 weightning_filter. Oikeastaan sill\u00e4 mitattuna, ei saada mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 arvoa infra\u00e4\u00e4nist\u00e4. Lis\u00e4ksi tavanomaiset \u00e4\u00e4nimittarit eiv\u00e4t mittaa alle 20 Hz:n mm. elektroniikan ja mikrofonikapselin takia. Ne eiv\u00e4t ole tehty infra\u00e4\u00e4nien mittaamiseen. Painotusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n korvan taajuudesta riipuvan kuulo-ominaisuuden takia. A on vanhin ja vuodelta 1933. http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Weighting_filter<\/p>\n Useissa mittareissa on my\u00f6s vakiintunut kansainv\u00e4linen C-painotus,joka voisi antaa parempia arvoja, ehk\u00e4 -43 dB korjattuna. Standardi ulottuu 10 Hz:iin. Tietysti mittarin pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 taajuusvasteeltaan 10-20 Hz alueelle. Lentokoneille on k\u00e4ytetty D-painotusta, mutta se on j\u00e4\u00e4nyt pois. My\u00f6s kehittyneempi ITU-R-468 on olemassa, 1960-luvulta, jota esim. BBC-k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jakeluverkon h\u00e4iri\u00f6ille yli 10 Hz:n h\u00e4iri\u00f6ille. [9] 10 HZ:ll\u00e4 C-painottaa -13 dB ja 486 -38 dB ja A ei n\u00e4yt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ja ainakin alle -50 dB joka on jo 20 HZ:ll\u00e4.<\/p>\n 3. ENERGIALLA JA SIIRTOHINNOILLA RAHASTUKSESTA<\/p>\n Kirjanpidolinen ’kustannusvastaavuus’ on juuri sit\u00e4 mit\u00e4 halutaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Siirtohinta on noussut jatkuvasti ja silll\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n sijoitustoimintaa ja myyd\u00e4\u00e4n firmoja ja tuloutetaan rahaa sijoittajille kuluina. Lis\u00e4ksi mukaan \u00e4ngetaan vihre\u00e4n energiapolitiikan vaatimia investointeja. Et\u00e4lukumittarit maksoivat yli miljardin. Ep\u00e4ilen, ettei kustannusvastaavuus kest\u00e4isi analyysi\u00e4, koska siirtohinta voi olla suurempi kuin energian hinta. Ja verrattuna energiahintahistoriaan.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n 4. HAJAUTETTU PIENTUOTANTO<\/p>\n Hajautettu pientuotanto on oljenkorsi-tekniikka selitt\u00e4\u00e4, miten vihre\u00e4n idealogisen tekniikan energiapula paikattaisiin. Siis kun ei ole ratkaisua ja jotain pit\u00e4\u00e4 keksi\u00e4 ja peitt\u00e4\u00e4 ongelmat. Valtavirtaan tarvitaan massatuotantoa ja laadun yll\u00e4pitoa.<\/p>\n Ongelmana on energian laatu ja huoltovarmius. Tavikset, amat\u00f6\u00f6rit eiv\u00e4t ole energiainsin\u00f6\u00f6rej\u00e4 ja pysty huolehtimaan laadusta ja 24\/7 tuotannosta. Kokeellista ja teoreettista ratkaisua yritet\u00e4\u00e4n pakottaa laajoihin ihmiskokeiluihin. Toki aurinkopaneleilla voidaan tuottaa osa energiasta kuten tuulellakin. Nykyinen tuotanto Suomessa on alle verkon s\u00e4hk\u00f6h\u00e4vi\u00f6iden ja sekin arvioitu yl\u00e4kanttiin. Energia tuotetaan amattimaisesti massatuotannossa. Kuten kaikkea massatavaraa. Eli voimalaitoksissa. Se on perusenergiaa. se 80-90 % v\u00e4hint\u00e4\u00e4n. Kyl\u00e4padoista mentiin oikeaan tekemiseen 100 v sitten.<\/p>\n Insin\u00f6\u00f6rit osaavat laskea l\u00e4pi eri energivaihtoehdot ja ne on monta kertaa laskettu. Kyse on kaupallisesta ratkaisusta, ellei markkinoita s\u00e4\u00e4dell\u00e4 ei-markkinataloudella. Aina l\u00f6ytyy sitten poliittisia ja ideologisia laskelmia ja toimittajia ja muita jotka ly\u00f6 p\u00f6yt\u00e4\u00e4n utopioita. Tai halutaan toteuttaa muiden maksamia projekteja ja tutkimuksia tai halutaan irtopisteit\u00e4. Yleens\u00e4 n\u00e4m\u00e4 talouslaskelmat on vedetty hatusta ja arvioitu ja ratkaisut kesken. Tekstiss\u00e4 vilisee usein spekulointi, arviot ja ehtomuoto, sana olisi ja saattaa_olla. Usein l\u00e4hteet ovat heikot.<\/p>\n Uusi tekniikka tulee k\u00e4yt\u00f6\u00f6n kun se on kaupallisesti valmista, eli tuotteistettu ja valmistus on kunnossa jne. Ei tuotteita kukaan piilottele, jotta saataisiin lis\u00e4\u00e4 poltettua hiilta jne.<\/p>\n 5. AURINKOENERGIA<\/p>\n https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Aurinkoenergia<\/a><\/p>\n Aurinkos\u00e4hk\u00f6 ei ole kaupallisesti kilpalukykyista t\u00f6pselis\u00e4hk\u00f6n kanssa tavallisesssa paikassa. Se sopii kun s\u00e4hk\u00f6johtoa on vaikea rakentaa ja s\u00e4hk\u00f6 saa maksaa enemm\u00e4n. Esim m\u00f6keille, veneisiin jne. Paneleiden hinnat ovat pudonneet. ’Tutkimukset’, jotka ennustavat paneleiden hintojen tippuvan murto-osaan taas perustuvat arvauksiin eik\u00e4 tietoon. Kun tekniikka aika on kaupallisesti ja teknisti valmis, paneleita tulee. Tavaran hinta on se, mit\u00e4 myyj\u00e4 saa markkinoilta, vaikka tuottaisikin halvemmalla. -Usein vett\u00e4 v\u00e4h\u00e4n esil\u00e4mmitet\u00e4\u00e4n aurinkolla ja loppu hoidetaan s\u00e4hk\u00f6boilerilla tms. yli +55 C legionalaisbakteerivaaran takia.<\/p>\n -Aurinkokennojen suuntaus nostaa tuottoa paljon. Ammattimaisessa systeemiss\u00e4 niin tehd\u00e4\u00e4n. Talojen katoilla ja amat\u00f6\u00f6risysteemeiss\u00e4 sit\u00e4 ei massana tehd\u00e4,koska se on vaikeaa ja kallista jne.<\/p>\n -Aurinko on Suomessa kes\u00e4ll\u00e4 etel\u00e4ss\u00e4 klo 13 ja talviaikaan klo 12.<\/p>\n 6. HYVI\u00c4 RATKAISUJA -S\u00e4hk\u00f6boileritalon energiakerroin on poliittisista syist\u00e4 huono. Eik\u00e4 sit\u00e4 ajeta.<\/p>\n -Passiivitalot toimivat v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 energialla. Monessa niiss\u00e4 on suora s\u00e4hk\u00f6l\u00e4mmitys ja vaikka ilmal\u00e4mp\u00f6pumppu.<\/p>\n -Paikallisella tuotolla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n korkeista siirtomaksuista ja veroista.<\/p>\n -Maal\u00e4mp\u00f6 on erinomainen energiamuoto ’hajautetuksi’ energiaksi. Maal\u00e4mp\u00f6\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n ja kaivojen v\u00e4li pit\u00e4\u00e4 olla aika iso. Suomessa on paksu peruskallio. Maailmalla tunnetaan vaakatasoon kaivettuja l\u00e4mp\u00f6kaivoja suunnitelmatasolla isoihin voimalaitoksiin. Tekniikka on kalliimpaa.<\/p>\n -Aurinkos\u00e4hk\u00f6 sopii m\u00f6keille, veneisiin, valvontalaitteisiin, mobiileihin ratkaisuihin joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa kes\u00e4ll\u00e4 jne.<\/p>\n 7. ENERGIAS\u00c4\u00c4ST\u00d6 JA \u00c4LYK\u00c4S JAKSOTTAMINEN<\/p>\n Asutojen energiakulutusta voidaan alentaa teknisill\u00e4 ratkaisuilla, kuten erist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja j\u00e4kipe\u00e4ist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ilmanvaihtoa. Vanhat asunnot viev\u00e4t usein enemm\u00e4n energiaa. Ranennusten suojelu ei ole usein energiataloudellisesti j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Asuminen vie Suomessa paljon energiaa. Tuotantokapasiteettia voidaan optimoida v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n piikej\u00e4 esim halvemmalla y\u00f6s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 kun kulutuspiikkii on p\u00e4ivisin. L\u00e4mmitys ja pesukoneet voivat toimia \u00f6isin ja iltaisin. Enimm\u00e4iskulutusta voidaan alentaa teknisesti esim kytkem\u00e4ll\u00e4 l\u00e4mmitysboileri ( 12-20 kW) , hella (11kW) tai kiuas ( 6-8kW) eri aikaan. [10] Asia liittyy s\u00e4hk\u00f6verkon \u00e4lyverkkoihin, joiden idea on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tehopiikkej\u00e4 ja ostaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4 halvemman ajan sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n [10] http:\/\/www.taloussanomat.fi\/asuminen\/2016\/03\/04\/hurjia-eroja-nain-talon-ika-vaikuttaa-lammityskuluihin\/20162539\/310<\/a><\/p>\n Peukuta ja jaa jos pidit.<\/p>\n [1] http:\/\/www.fingrid.fi\/fi\/sahkomarkkinat\/kulutus-ja-tuotanto\/Sivut\/default.aspx?beginDate=20131001&endDate=20140930&showChart=1&showTable=0<\/a><\/p>\n [2] http:\/\/jarmokanerva.puheenvuoro.uusisuomi.fi\/170286-montako-ydinlaskeumaa-olemme-nauttineet<\/a><\/p>\n [3] http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Liquid_fluoride_thorium_reactor<\/a><\/p>\n [4] http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Thorium-based_nuclear_power<\/a><\/p>\n [5] http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Environmental_impact_of_wind_power<\/a><\/p>\n [6] http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Biokaasu<\/a><\/p>\n [7] http:\/\/www.bioenergianeuvoja.fi\/<\/a><\/p>\n<\/div>\n [8] https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/A-weighting<\/a><\/p>\n [9] https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/ITU-R_468_noise_weighting<\/a><\/p>\n
\nLis\u00e4yst\u00e4. Toivon ydinenergiasta l\u00f6ytyv\u00e4n ratkaisun puhtaaseen energiaan ja ylt\u00e4kyll\u00e4isyyteen.<\/p>\n
\nYdinenergia kehittyy<\/p>\n
\n-V\u00e4itt\u00e4v\u00e4t olevansa 5 vuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 http:\/\/aviationweek.com\/technology\/skunk-works-reveals-compact-fusion-reactor-details<\/a><\/p>\n
\n-Polywell, yksi kehitteill\u00e4 oleva http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Polywell<\/a>
\n1.2 Viel\u00e4 tuntemattomia tekniikoita<\/p>\n
\n-Suuren osan ajasta tuulivoimalat kuluttavat energiaa. T\u00e4m\u00e4 ohitetaan usein laskuissa tarkoituksella. S\u00e4hk\u00f6\u00e4 voidaan ottaa ilman subventiota s\u00e4hk\u00f6verkosta. T\u00e4ss\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n objektiivista tietoa. Kun se otetaan huomioon, se n\u00e4kyy tilastoissa negatiivisena tuottona. Joskus tuulta ei ole tarpeeksi tai sit\u00e4 on liikaa. Energiaa kuuluu py\u00f6ritykseen, jotta koneisto ei rikkoudu. L\u00e4hinn\u00e4 laakeripinnat, akselit ja varmistetaan voitelu. L\u00e4mmitykseen ja valoihin menee energiaa. Raportti ja lukuja aiheesta https:\/\/windfarmrealities.org u-minn-and-vestas-reality-check\/<\/a>
\nhttps:\/\/www.researchgate.net\/publication\/340257033_The_Effects_of_Tribology_on_Wind_Turbines<\/a><\/p>\n
\nTuulivoimalan h\u00e4iri\u00f6\u00e4\u00e4ni on ep\u00e4tavallinen. Suurin energia on infra\u00e4\u00e4niss\u00e4 ja viuhuvat lavat aiheuttaa huippuja ja vaihtelua \u00e4\u00e4neen.<\/p>\n
\n[ https:\/\/www.iso.org\/obp\/ui\/#iso:std:iso:7196:ed-1:v1:en<\/a> ]<\/p>\n
\nhttp:\/\/www.fingrid.fi\/fi\/sahkomarkkinat\/voimajarjestelman-tila\/Sivut\/default.aspx<\/p>\n![\"P_20150710_144814\"](\"http:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2015\/07\/P_20150710_144814-169x300.jpg\")
<\/a><\/p>\n
\n-Yksi case: Aurinkokenno kes\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Tuotto. http:\/\/kanerva.eu\/fi\/?p=1115<\/a>
\n-Suomessa on v\u00e4h\u00e4n aurinkoenergiaa, koska ollaan pohjoisessa napapiirin molemmin puolin. Lis\u00e4\u00e4 Motivan<\/a> ja Ilmatieteenlaitoksen<\/a> sivuilta. Sunteknon sivulla on hyv\u00e4 yhteenveto<\/a>. Sijainti tosin tekee p\u00e4ivist\u00e4 pidempia, mutta se vaatisi suuntaavia kennoja.
\nEnergian kulutushuippuna lokakuusta maaliskuuhun sit\u00e4 on tosi v\u00e4h\u00e4n, karkeasti alle 10 % kes\u00e4\u00e4n verrattuna. N\u00e4ist\u00e4 on k\u00e4yri\u00e4. Pilvisyys ym vaikuttaa paljon ker\u00e4\u00e4miseen. Pilvi\u00e4 on usein. Silloin valo siroaa ja tulee monesta suunnasta, eik\u00e4 sit\u00e4 ole helppo ker\u00e4t\u00e4.
\n-Suuntaus ja s\u00e4teily. N\u00e4ist\u00e4 on tutkimuksia<\/a>. Aurinko nousee talvella n 5 astetta ja kes\u00e4ll\u00e4 n 60 astetta horisontista. Talvella s\u00e4teily on alle 10 % kes\u00e4n tasosta.
\n-Suomessa tarvitaan hyvin suuret kennot, jotka viev\u00e4t tilaa. Suunnattavia kennoja on vaikea laittaa esim. katoille. Kennoa pit\u00e4isi kiert\u00e4\u00e4 esim. 180 astetta ja nostaa 0-60 astetta horisonttitasosta. Hyv\u00e4 suuntaus olisi vaikka 180 astetta (etel\u00e4) ja +45 astetta horisontista. Jos minimienergia on talvella, t\u00e4rke\u00e4 voidaan joutua vaikka +5 asteen kulmaan.
\n-Helpoin olisi ker\u00e4t\u00e4 ker\u00e4imell\u00e4<\/a> aurinkol\u00e4mp\u00f6\u00e4, jota on eniten, eik\u00e4 energiaa pid\u00e4 muuntaa. Siihen liittyy T^4 riippuva mustan kappaleens\u00e4teily<\/a>. Eli mit\u00e4 enemm\u00e4n ker\u00e4\u00e4j\u00e4 l\u00e4mpenee ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 n\u00e4hden, sit\u00e4 enemm\u00e4n se s\u00e4teilee ulos ja hy\u00f6tysuhde v\u00e4henee. Vett\u00e4 on vaikea saada kovin kuumaksi ja pakkasella se on vaikeaa, usein ei onnistu ollenkaan. Talveksi systeemit tyhj\u00e4t\u00e4\u00e4n tai pidet\u00e4\u00e4n vesiglygoliseos sis\u00e4ll\u00e4, mik\u00e4 vaatii erilliskierron. Systeemin kuolletusaika on 10+ vuotta.<\/p>\n
\n-Melkein parhaita energiaratkaisuja olisi talojen l\u00e4mp\u00f6boilerit, jotka varautuvat kun on halpaa energiaaa s\u00e4hk\u00f6verkossa. Esimerkiksi olisi halpaa tuulienergiaa ja aurinkoa. Toistaiseksi ne on olleet kalliita. Tuntip\u00f6rssis\u00e4hk\u00f6 voisi auttaa. Y\u00f6s\u00e4hk\u00f6etu on aika v\u00e4h\u00e4inen nyky\u00e4\u00e4n ja hinta vaihtelee vuorokauden sis\u00e4ll\u00e4 v\u00e4h\u00e4n, n. 1 c\/kWh. Ratkaisu varastointiin.<\/p>\n