{"id":2477,"date":"2025-01-07T23:09:00","date_gmt":"2025-01-07T21:09:00","guid":{"rendered":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/?p=2477"},"modified":"2025-04-14T01:44:10","modified_gmt":"2025-04-13T22:44:10","slug":"suomen-hiilitase-lasketaan-vaarin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/2477\/suomen-hiilitase-lasketaan-vaarin\/","title":{"rendered":"Suomen hiilitase lasketaan v\u00e4\u00e4rin (2021)"},"content":{"rendered":"\n<div class=\"wp-block-uagb-container uagb-block-7d981e9a alignfull uagb-is-root-container\"><div class=\"uagb-container-inner-blocks-wrap\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>1. MIT\u00c4 PIT\u00c4\u00c4 KORJATA v.2021 ?<\/strong><br><br>Mik\u00e4 pit\u00e4isi korjata ja on pieless\u00e4? Suomi imee p\u00e4\u00e4st\u00f6ns\u00e4 ja muidenkin metsiss\u00e4, muttei sit\u00e4 huomioida. Ja pit\u00e4isi kurittaa arkea, autoilijoita ja el\u00e4m\u00e4ntapaa suurimmassa osassa maata. Asia pit\u00e4isi laskea oikein ja oikeudenmukaisesti. Nyt tiede on korvattu politiikalla tulkinnoissa ja niiden avulla perustellaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja politiikkaa.<br><br>Vuonna 2024 ja 2025 tilanne pahenee ja tulee kalliimmaksi. Laskentatapa on muuttunut vuodesta 2021 edelleen pahemmaksi. Marin hallitus j\u00e4tti seuraaville Ilmastolain ja sen ehdottomat vaatimukset taakaksi enemmist\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n ja lakina. Monen mielest\u00e4 Tavoitteeet eiv\u00e4t ole realistisia. 2025 ollaan jo repim\u00e4ss\u00e4 lakia auki, kun 2030 ja 2035 tavoiteet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t fantasialta ja poliittiselta kannaotolta. Maksuja ulkomaille olisi tulossa miljardeja lis\u00e4\u00e4 Euroopan mets\u00e4isemm\u00e4st\u00e4 maasta. Suomen laskentatavat eiv\u00e4t ole yhteismitalliset ja samat kuin muualla. Asiaan liittyy YmpM, Luke ja Lulucf ja EU sopimukset ja aika yksipuoliset sopimukset mm. maank\u00e4yt\u00f6n osalta, jossa metsist\u00e4 onkin tullut hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6.<br><br><strong>UPDATE 2025-04-07<\/strong> Ministeri\u00f6 tarkistaa Luken hiilitaselaskelmat. Ty\u00f6n on arvioitu kest\u00e4v\u00e4n vuoden 2025 loppuun. Eli asia on tehty monimutkaisesti. Ja tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 laskelmat ja tulkinnat  on tehty teoreettisesti ja eri tavalla kuin muissa maissa. Eik\u00e4 ole siten vertailukelpoinen peruste mm. p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaan. <br> <a href=\"https:\/\/www.metsalehti.fi\/artikkelit\/ministerio-tutkituttaa-luken-hiililaskennan-epaselvyydet\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.metsalehti.fi\/artikkelit\/ministerio-tutkituttaa-luken-hiililaskennan-epaselvyydet\/<\/a><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-uagb-container uagb-block-c1432054 alignfull uagb-is-root-container\"><div class=\"uagb-container-inner-blocks-wrap\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>2. EU:n JA SUOJELIJOIDEN TULKINNOISTA AIHEUTUU SUURTA HAITAA SUOMELLE<\/strong> <br>Suomen metsien v\u00e4h\u00e4inen huomioinen EUn LULUCF:n mukaan johtuu mm. laskentakaavasta ja tulkinnasta. &#8221;Metsist\u00e4 mahdollisesti saatavaa hy\u00f6ty\u00e4 rajoitetaan kuitenkin p\u00e4\u00e4st\u00f6laskelmissa vuoden 1990 p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin sidotulla kattoluvulla, joka on Suomen osalta 2,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 mahdollisesta hy\u00f6dyst\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain osa muiden maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 aiheutuvien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kattamiseen.&#8221; <br><br>Puut sitovat 140 milj tonnia ja mets\u00e4t puineen 250 milj tonnia. Suomen p\u00e4\u00e4st\u00f6t on noin 60 milj tonnia CO2-eq. Mets\u00e4t sitovat 4-kertaisesti Suomen p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Kosteikot ja suot; mets\u00e4tieteelliset suot lasketaan mukaan kuten aavikot EU:ssa, eik\u00e4 huomioida. ja niiden osuus on 26 % alasta ja 29%[wiki1] maa-alasta. Metsi\u00e4 on 73%[yle1,FAO 2015] Suomen maapinta-alasta, ja 0,6% maailman metsist\u00e4. Suomi on EU:n mets\u00e4isin ja soisin maa ja suhteessa eniten suojeltu. 40% EU:n suojelumetsist\u00e4 on Suomessa. T\u00e4t\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hiilinielua ei lasketa mukaan todellisuuden mukaan vaan EUn ohjeilla, jotka on poliittisia. Globaaleissa Ilmastosopimuksissa ei puun polttoa huomioida l\u00e4hteen\u00e4, mutta EU ohjeissa se lasketaan. EU vet\u00e4\u00e4 tiukempaa linjaa. Suomessa suurin osa poltetusta puusta tulee teollisuuden j\u00e4tteest\u00e4, mik\u00e4 j\u00e4\u00e4 yli, risut ja muu. Sen voi ajatella kiertotaloudeksi, vaikka niiin on tehty aina nuukassa maassa. <br>Valtioneuvoston linkki:<br> <a aria-label=\"https:\/\/vnk.fi\/artikkeli\/-\/asset_publisher\/1410837\/eu-n-lulucf-asetuksen-mukainen-arvio-suomen-metsien-hiilinielutasosta-2021-2025-on-valmistunut  (opens in a new tab)\" href=\"https:\/\/vnk.fi\/artikkeli\/-\/asset_publisher\/1410837\/eu-n-lulucf-asetuksen-mukainen-arvio-suomen-metsien-hiilinielutasosta-2021-2025-on-valmistunut\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/vnk.fi\/artikkeli\/-\/asset_publisher\/1410837\/eu-n-lulucf-asetuksen-mukainen-arvio-suomen-metsien-hiilinielutasosta-2021-2025-on-valmistunut <\/a><br>.<br>Luke 2022 Hiilinieluista ja hiilitaseesta <a href=\"https:\/\/www.luke.fi\/fi\/blogit\/kadonnutta-hiilinielua-etsimassa\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.luke.fi\/fi\/blogit\/kadonnutta-hiilinielua-etsimassa<\/a><br>.<br>Mmm:n selvitys keinoista v.2023 <a href=\"https:\/\/mmm.fi\/-\/tyoryhma-selvittanyt-taydentavia-keinoja-maankayttosektorin-nettonielujen-vahvistamiseksi\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/mmm.fi\/-\/tyoryhma-selvittanyt-taydentavia-keinoja-maankayttosektorin-nettonielujen-vahvistamiseksi<\/a><br>.<br>Aiheesta lis\u00e4\u00e4 YLE:ss\u00e4, mik\u00e4 kuvaa moniselitteisi\u00e4 tulkintoja <a href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11532919\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11532919<\/a><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-uagb-container uagb-block-4c7bb0fa alignfull uagb-is-root-container\"><div class=\"uagb-container-inner-blocks-wrap\">\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"682\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAAAAACH5BAEKAAEALAAAAAABAAEAAAICTAEAOw==\" alt=\"pic\" class=\"wp-image-248 lazyload\" style=\"width:700px\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" data-src=\"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M-1024x682.jpg\" data-srcset=\"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M-1024x682.jpg 1024w, https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M-300x200.jpg 300w, https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M-350x233.jpg 350w, https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M-150x100.jpg 150w, https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M-225x150.jpg 225w, https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M.jpg 1200w\"><figcaption class=\"wp-element-caption\">Ruka   2014 jjk<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-uagb-container uagb-block-c04b42a9 alignfull uagb-is-root-container\"><div class=\"uagb-container-inner-blocks-wrap\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>3. P\u00c4\u00c4ST\u00d6KAUPPA<\/strong><br>Jatkossa p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa perustuu kansalliselle ja kansainv\u00e4liselle huutokaupalle. Suomessa Energiavirasto hoitaa asiaa. P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa toisi Suomen valtiolle veroluonteisia tuloja. P\u00e4\u00e4st\u00f6maksuja kiristet\u00e4\u00e4n kutistamalla p\u00e4\u00e4st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 keinotekoiseeti. Uusin idea on saavuttaa 55% p\u00e4\u00e4st\u00f6alennus 2030 menness\u00e4 1990-luvuista. Suomen ongelma on, ett\u00e4 silloin oli paikallinen syv\u00e4 lama, pankkikriisi ja p\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat alhaalla ja eri tavalla laskettuja. <br> <a href=\"https:\/\/energiavirasto.fi\/huutokauppa\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/energiavirasto.fi\/huutokauppa<\/a><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-uagb-container uagb-block-f2f5fb87 alignfull uagb-is-root-container\"><div class=\"uagb-container-inner-blocks-wrap\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>4. OPTIMAALINEN TOIMINTA VAARANTUU<\/strong><br> Minusta Eu haluaa suojella Suomen sateiset mets\u00e4t ja luonnon ja tunkea taakkaa Suomelle. Ja Suomi itse haluaa tehd\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n kehitysmaan, valeilla ja vaaleilla valitusti. Moni pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n luonnon ja ilmastomuutoksen soturina, josta syntyy huonoja neuvottelutuloksia Suomelle. Kansa saa maksaa, kantaa taakat ja ottaa poliittisen vastuun. EU tulkintojen takia kotimaisista bioenergiaa ei kannata k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 ja parantaa taloutta. Joudutaan tuomaan energiaa, my\u00f6s fossiilista tilalla. Korkeatuottoinen palmu\u00f6ljy ja kotimaiset energiakasvit ovat jarrutuksessa, vaikka muut tekee biodieseli\u00e4 ja polttaa niit\u00e4 ym. Turvetta jo jarrutetaan, tulkittu p\u00e4\u00e4st\u00f6ksi. Tulkinnat ajavat huonoihin ratkaisuihin ja huonoon talouteen Suomen kannalta. Pystyyn lahoavaa mets\u00e4\u00e4 ei saisi nuorentaa, mik\u00e4 imisi CO2:ta enemm\u00e4n tai energiapeltoja ei kannata tehd\u00e4 ja sitoa aurinkoenergiaa. Esim. energiahamppupelto tuottaa 2-kertaa mets\u00e4n verran ja sadonkorjuu on joka vuosi eik\u00e4 joka 50:s. Vanhoilliset k\u00e4sitykset jarruttavat. Voidaan kehitty\u00e4. Puusta ja kasveista saa suurimman energian ulos polttamalla sit\u00e4. Jatkojalosteiss\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n energiaa, mutta ne voivat olla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisemm\u00e4ss\u00e4 muodossa, kuten nesteen\u00e4 tai s\u00e4hk\u00f6n\u00e4.<br><br>Oma juttunsa on, ettei biodieseli\u00e4 tai bioaineita k\u00e4ytet\u00e4 paljoa Suomessa, vaikka se ratkaisi liikenteen hiilineutraaliuden jo huomenna, jos ei valtion verot tekisi bioaineita liian kalliiksi. Valtio imee ahneesti liikaa veroja tuottamattomuuteen. Muutoin voisi viljell\u00e4 energiakasveja koko maassa.<br>Eli vallalla on vihre\u00e4 paradoksi. Ei voida olla ekologisia muun ideologisen toiminnan kalleuden takia. <a aria-label=\" (opens in a new tab)\" href=\"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/?p=2206\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/kanerva.eu\/fi\/?p=2206<\/a><br><br>=&gt; Miljardien puunjalostus ja biotekniikka siirtyy ulkomaille. Suomeen j\u00e4\u00e4 suot, kuokat ja Jussi k\u00f6yh\u00e4\u00e4n ja primitiiviseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n velkojen kanssa. Ohjaamalla vain energiamaksuilla saadaan toimintaa siirtym\u00e4\u00e4n ulos Suomesta ja EU:sta maihin, joissa on alkeellisempi tekniikka ja suuremmat p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<br> Linkiss\u00e4 aiheesta tietoa ja selityst\u00e4:<br><a aria-label=\" https:\/\/www.verkkouutiset.fi\/metsien-hiilinielut-kutistuivat-eu-komission-kasittelyssa\/ (opens in a new tab)\" href=\"https:\/\/www.verkkouutiset.fi\/metsien-hiilinielut-kutistuivat-eu-komission-kasittelyssa\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\"> https:\/\/www.verkkouutiset.fi\/metsien-hiilinielut-kutistuivat-eu-komission-kasittelyssa\/<\/a><br><br>Esim. Saksassa p\u00e4\u00e4st\u00f6t nousevat fossiilisen voiman lis\u00e4yksen takia, jota tarvitaan tasapainottamaan tuulienergiaa. Takana on teoreettinen ajattelu. Toteutumat eroaa halutuista tavoitteista. Asioita ei ole tehty parhaalla j\u00e4rjell\u00e4 vaan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4, tulkinnoilla ja aatteen palolla ja v\u00e4h\u00e4isell\u00e4 kokonaisuuden ymm\u00e4rryksell\u00e4 ja hallinnalla.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-uagb-container uagb-block-6bfde998 alignfull uagb-is-root-container\"><div class=\"uagb-container-inner-blocks-wrap\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>5. ARVAUS EI OLE TIEDETT\u00c4 EIK\u00c4 SOVI LASKELMIIN<\/strong><br>Laskelmissa on my\u00f6s sellainen ep\u00e4tieteellinen olettama, ett\u00e4 kaikki puun sitoma CO2 muuttuisi puuksi ja vapautuu poltettaessa. Luonnossa mik\u00e4\u00e4n ei toimi 100% hy\u00f6tysuhteella. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti luonto tuhlaa energiaa ja hy\u00f6tysuhteet on matalia. Eli kasvit ja puut imisi CO2:sta enemm\u00e4n kuin poltettaessa vapautuu. Suomessa on paljon my\u00f6s vesist\u00f6j\u00e4. Nekin sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kasveja ja sitovat hiilt\u00e4. Turve, jota on runsaasti, kasvaa nopeammin kuin mets\u00e4 kun lasketaan hiilen sitomista. Turve on pyritty luokittelemaan hitaasti uusiutuvaksi, mutta monet luonnonsuojeluj\u00e4rjest\u00f6t ovat eri mielt\u00e4 tulkinnasta. Turve uusiutuu hitaasti, kuten kasvitkin. <br><br>Todellisuus on hiilen kemiaa ja fysiikkaa. Hiilivedyista ja hiiliyhdisteist\u00e4 syntyy hiilidioksidia ja muuta poltettaessa. Puusta syntyy paljon tuhkaa, kosteus voi olla ongelma palamiselle ja tavaraa tarvitaan paljon. Puu palaa paremmin kun mukana on paremmin palavaa esim. hiilt\u00e4 nostamassa l\u00e4mp\u00f6tilaa, mill\u00e4 saavutetaan parempi hy\u00f6tysuhde ja v\u00e4hemm\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Hiilen polton radioaktiivinen p\u00e4\u00e4st\u00f6 on suurempi kuin vastaavan ydinvoimalaitoksen, koska m\u00e4\u00e4r\u00e4t on isoja ja mukana on s\u00e4teilev\u00e4\u00e4. Voimalat tuottavat my\u00f6s sivutuotteina ja tuhdistuksesta j\u00e4tevuoret ja liikennett\u00e4. T\u00e4llaiset huomiot j\u00e4\u00e4 pois yleens\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 ja vaikutusten arvoinnista.<br><br>Mets\u00e4n muita kasveja ei paljoa poltella ja ne sitoo CO2:sta. Pit\u00e4isi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tieteellisesti mik\u00e4 se hiilidioksidin sitominen on ja paljonko puusta vapautuu kun se poltetaan tai lahoaa mets\u00e4\u00e4n. Puilla ja kasveilla on juuret, systeemins\u00e4, symbiooseja, hedelmi\u00e4 ja hiilihydraatit liikkuvat luonnon kierrossa jne. Suomi puhdistaa ilmaa. Eri tulkinnat luvuista eroaa 40-50%, joten tulkinta on mielivaltaista, poliittista eik\u00e4 ole luotettavaa. Ja ne saattaa ohjata tutkimuksia ja tuloksiakin. Hiilinielunkin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on tulkittu ja toleranssi on iso: <a aria-label=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Hiilinielu (opens in a new tab)\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Hiilinielu\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Hiilinielu<\/a><br>Tilastoissa hiilinielu on arvioitu hehtaaria kohden 2-kertaiseksi Ruotsissa ja 7-kertaiseksi Kiinassa. Luvut ihmett\u00e4v\u00e4t ja aiheuttavat ep\u00e4luottamusta siihen mit\u00e4 on tulkittu ja ilmoitettu ja k\u00e4ytetty laskelmissa. Valtion 2 laitoksen luvut eroavat. Tietojen mukaan Suomen menetelm\u00e4t ovat teroeettisempia ja monimutkaisempia kuin muualla m\u00e4\u00e4ritetyt luvut (v. 2018 tehty osa ). Mik\u00e4 antaa tulkinanvaraa yleens\u00e4 eik\u00e4 ne ole yhdenvertaisia.<br><br>Suorastaan populismia ja propagandaa on vuoden 2021 selittelyt, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupalla voidaan turvata nyt huoltotakuut ja kaikkea kivaa. Propagandaa oli my\u00f6s, ettei p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimet nosta maksuja merkitt\u00e4v\u00e4sti. 2021 arvoidaan kaukol\u00e4mm\u00f6n kallistuvan n 30% Helsingiss\u00e4, mik\u00e4 kallistaa asumista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asiat eiv\u00e4t mene suoraan asiasta toiseen yhden kassatilin kautta julkisella sektorilla. Kun rahalla on aina enemm\u00e4n ottajia kuin on jaettavaa. EU k\u00e4rkkyy energiasta itselleen suoria verotuloja, jolla voi ohittaa ik\u00e4v\u00e4\u00e4 parlamentaarista ohjausta.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-uagb-container uagb-block-dab27488 alignfull uagb-is-root-container\"><div class=\"uagb-container-inner-blocks-wrap\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>6. TURPEEN STATUS UUSIUTUVANA, TIEDETT\u00c4, POLITIIKKAA JA HISTORIAA<\/strong><br><br>EU oli hyv\u00e4ksym\u00e4ss\u00e4 vuonna 2001 turpeen statuksen hitaasti uusiutuvana energiana, jota ei lasketa tuottona hiilitaseeseen ja maksuna. Lipposen hallitus ja Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri Hassi(vihr) vaikuttivat p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen niin, ett\u00e4 Suomi vastusti asiaa. Tuolloin vaikutus oli 172 milj. \u20ac\/vuosi (@ 15\u20ac\/CO2-tonni @ v.2001) maksua ja 12 milj tonnia CO2 eq. T\u00e4t\u00e4 on nyt turhaa maksettu vuodesta 2001-2021 eli 20 vuotta. Suomi on maksanut yli 3,44 miljardia \u20ac turhaa ja siit\u00e4 on ollut vahinkoa. Nykyarvona ja tulkinnoilla luku viel\u00e4 huomattavasti suurempi. Lis\u00e4ksi turpeen energiaverotus on ollut kovempi kuin muilla ja se on eri tasolla kuin EU:n ajatukset.<br><br>Ja nyt lopetettiin koko turpeen poltto Marinin hallituksen vihre\u00e4ll\u00e4 poliittisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4. Vaikka turve kasvaa enemm\u00e4n kuin puut. Puulla yritet\u00e4\u00e4n korvata energial\u00e4hdett\u00e4. Nyt puuta tuodaan muualta poltettavaksi. Suomen talous k\u00e4rsii koko tuontisunmman kun kotimainen energia muutetaan tuontitavaraksi, ja asia on kokoluokassa miljaredeja vuodessa ja ty\u00f6llisti yli 1000. T\u00e4ss\u00e4 politiikka muutti tieteellisen faktan p\u00e4invastaiseksi.<br><br><a aria-label=\"http:\/\/www.maaseutumedia.fi\/turpeen-status-uusiutuva-parlamentti-hyvaksyi-suomi-kaatoi-esityksen\/ (opens in a new tab)\" class=\"rank-math-link\" href=\"http:\/\/www.maaseutumedia.fi\/turpeen-status-uusiutuva-parlamentti-hyvaksyi-suomi-kaatoi-esityksen\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">http:\/\/www.maaseutumedia.fi\/turpeen-status-uusiutuva-parlamentti-hyvaksyi-suomi-kaatoi-esityksen\/<\/a><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-uagb-container uagb-block-ab8fa63c alignfull uagb-is-root-container\"><div class=\"uagb-container-inner-blocks-wrap\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>7.Lis\u00e4\u00e4 tietoa aiheesta:<\/strong><br>Miten vertailutaso tulkitaan:<br><a aria-label=\" (opens in a new tab)\" class=\"rank-math-link\" href=\"https:\/\/www.luke.fi\/tietoa-luonnonvaroista\/metsa\/metsat-ja-ilmastonmuutos\/vertailutaso\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.luke.fi\/tietoa-luonnonvaroista\/metsa\/metsat-ja-ilmastonmuutos\/vertailutaso\/<\/a><br><a aria-label=\" (opens in a new tab)\" class=\"rank-math-link\" href=\"https:\/\/www.metsalehti.fi\/artikkelit\/metsien-hiilinielu-kasvoi-roimasti\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.metsalehti.fi\/artikkelit\/metsien-hiilinielu-kasvoi-roimasti\/<\/a><br><br><a aria-label=\"https:\/\/www.is.fi\/kotimaa\/art-2000006346669.html (opens in a new tab)\" class=\"ek-link\" href=\"https:\/\/www.is.fi\/kotimaa\/art-2000006346669.html\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.is.fi\/kotimaa\/art-2000006346669.html<\/a><br><a aria-label=\"https:\/\/www.luke.fi\/ (opens in a new tab)\" href=\"https:\/\/www.luke.fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.luke.fi\/<\/a><br>*yle1 <a aria-label=\"https:\/\/yle.fi\/aihe\/artikkeli\/2018\/11\/19\/suomi-on-euroopan-metsaisin-maa-tutki-milta-hiilinielumme-nayttaa-numeroina (opens in a new tab)\" class=\"ek-link\" href=\"https:\/\/yle.fi\/aihe\/artikkeli\/2018\/11\/19\/suomi-on-euroopan-metsaisin-maa-tutki-milta-hiilinielumme-nayttaa-numeroina\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/yle.fi\/aihe\/artikkeli\/2018\/11\/19\/suomi-on-euroopan-metsaisin-maa-tutki-milta-hiilinielumme-nayttaa-numeroina<\/a><br><br>*wiki1<a aria-label=\" https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Suo (opens in a new tab)\" class=\"ek-link\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Suo\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\"> https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Suo<\/a><br><br>Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin \u00f6ljyvaroihin ja 2\/3 Norjan tunnettuihin \u00f6ljyvaroihin verrattuna. Suomen turvevarat ovat l\u00e4hes kymmenkertaiset maamme puuvarojen energiaan ja 35-kertaiset puuston tilavuuteen verrattuna. Merkitys on suuri. Turve kasvaa nopeammin kuin mets\u00e4 hiilensitomismieless\u00e4. <a aria-label=\" https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Suo (opens in a new tab)\" class=\"ek-link\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Suo\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">  <\/a><a aria-label=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Turve (opens in a new tab)\" class=\"rank-math-link\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Turve\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Turve<\/a><br><br><strong>Artikkeliin liittyv\u00e4\u00e4:<\/strong><br><a href=\"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/8360\/fanaattista-energia-ja-ilmasto-politiikkatiedetta\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/kanerva.eu\/fi\/8360\/fanaattista-energia-ja-ilmasto-politiikkatiedetta\/<\/a><br>.<br><a href=\"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/8115\/hallituksen-hamarat-selitykset-v-2022\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/kanerva.eu\/fi\/8115\/hallituksen-hamarat-selitykset-v-2022\/<\/a><\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>1. MIT\u00c4 PIT\u00c4\u00c4 KORJATA v.2021 ? Mik\u00e4 pit\u00e4isi korjata ja on pieless\u00e4? Suomi imee p\u00e4\u00e4st\u00f6ns\u00e4 ja muidenkin metsiss\u00e4, muttei sit\u00e4 huomioida. Ja pit\u00e4isi kurittaa arkea, autoilijoita ja el\u00e4m\u00e4ntapaa suurimmassa osassa maata. Asia pit\u00e4isi laskea oikein ja oikeudenmukaisesti. Nyt tiede on korvattu politiikalla tulkinnoissa ja niiden avulla perustellaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja politiikkaa. Vuonna 2024 ja 2025 tilanne pahenee [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":248,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","_crdt_document":"","site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"default","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[4,120,119,13,186,41],"tags":[64,65,354,355],"class_list":["post-2477","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-eu","category-blogi","category-blogi-etusivu","category-suomi","category-teknologia","category-tiede","tag-hiilinielu","tag-hiilitase","tag-laskutapa","tag-vaara"],"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M.jpg",1200,800,false],"thumbnail":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M-300x200.jpg",300,200,true],"medium_large":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M.jpg",768,512,false],"large":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M-1024x682.jpg",1024,682,true],"thumblist":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M.jpg",300,200,false],"thumbrelated":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M.jpg",500,333,false],"meccarouselthumb":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M.jpg",474,316,false],"gridsquare":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M.jpg",391,260,false],"tileview":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M.jpg",300,200,false],"1536x1536":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M.jpg",1200,800,false],"2048x2048":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/IMG_3880M.jpg",1200,800,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Kanerva Jarmo","author_link":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/author\/admin\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"1. MIT\u00c4 PIT\u00c4\u00c4 KORJATA v.2021 ? Mik\u00e4 pit\u00e4isi korjata ja on pieless\u00e4? Suomi imee p\u00e4\u00e4st\u00f6ns\u00e4 ja muidenkin metsiss\u00e4, muttei sit\u00e4 huomioida. Ja pit\u00e4isi kurittaa arkea, autoilijoita ja el\u00e4m\u00e4ntapaa suurimmassa osassa maata. Asia pit\u00e4isi laskea oikein ja oikeudenmukaisesti. Nyt tiede on korvattu politiikalla tulkinnoissa ja niiden avulla perustellaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja politiikkaa. Vuonna 2024 ja 2025 tilanne&hellip;","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2477","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2477"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2477\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11946,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2477\/revisions\/11946"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/248"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2477"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2477"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2477"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}