Espoossa puutuin ja ehdotin virallisesti kirjanpidon ja hallinnon asiaan Tarkastuslautakunnassa er\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla. T\u00e4m\u00e4 on oma mielipiteeni, eik\u00e4 oli 3.osapuolen tai takastuslautakunnan kanta.
P\u00e4\u00e4t\u00f6ksien tulisi muodostua vaikutusten arvioinnista ja laskelmista ja tavoitteista joita voi seurata. Usein jalutaan mitattavia ominaisuuksia. Julkisesti ajetaan my\u00f6s isoja monialaisia poliittisia hankkeita. Usein ne on usein nimikkeell\u00e4 tarina, vaikka Espoon tarina. Niiden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko, tavoitteet, budjetointi ja seuranta ja ennakkoon tehty vaikutusten arviointi tuntuu olevan usein ep\u00e4selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Olen vaatinut, eli ehdottanut my\u00f6s Espoon kirjanpidossa ja valvonnassa, ett\u00e4 isojen poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten kuluja; v\u00e4estomuutoksen, ilmastomuutoksen, raideliikenteen ja aletaan kirjata ja saada ulos kirjanpidosta hyv\u00e4n hallintotavan mukaisesti ja johdon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Projektikoodilla, tilill\u00e4 tms. Suunnittella olevat l\u00e4hiseudun hyvin suuret ratahankkeet. Espoossa puutuin ja ehdotin virallisesti kirjanpidon ja hallinnon asiaan Tarkastuslautakunnassa er\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla. T\u00e4m\u00e4 on oma mielipiteeni, eik\u00e4 oli 3.osapuolen tai takastuslautakunnan kanta. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksien tulisi muodostua vaikutusten arvioinnista ja laskelmista ja tavoitteista joita voi seurata. Usein jalutaan mitattavia ominaisuuksia. Julkisesti ajetaan my\u00f6s isoja monialaisia poliittisia hankkeita. Usein ne on usein nimikkeell\u00e4 tarina, vaikka Espoon tarina. Niiden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1884,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","_crdt_document":"","site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[119,120,51],"tags":[195,373,39],"class_list":["post-2155","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi-etusivu","category-blogi","category-espoo","tag-espoo","tag-hallintotapa","tag-talous"],"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2018-01-11_1043.png",1244,655,false],"thumbnail":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2018-01-11_1043-150x267.png",150,267,true],"medium":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2018-01-11_1043-300x158.png",300,158,true],"medium_large":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2018-01-11_1043-768x404.png",768,404,true],"large":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2018-01-11_1043-1024x539.png",1024,539,true],"thumblist":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2018-01-11_1043.png",300,158,false],"thumbrelated":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2018-01-11_1043.png",500,263,false],"meccarouselthumb":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2018-01-11_1043.png",474,250,false],"gridsquare":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2018-01-11_1043.png",391,206,false],"tileview":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2018-01-11_1043.png",300,158,false],"1536x1536":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2018-01-11_1043.png",1244,655,false],"2048x2048":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2018-01-11_1043.png",1244,655,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Kanerva Jarmo","author_link":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/author\/admin\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Espoossa puutuin ja ehdotin virallisesti kirjanpidon ja hallinnon asiaan Tarkastuslautakunnassa er\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla. T\u00e4m\u00e4 on oma mielipiteeni, eik\u00e4 oli 3.osapuolen tai takastuslautakunnan kanta. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksien tulisi muodostua vaikutusten arvioinnista ja laskelmista ja tavoitteista joita voi seurata. Usein jalutaan mitattavia ominaisuuksia. Julkisesti ajetaan my\u00f6s isoja monialaisia poliittisia hankkeita. Usein ne on usein nimikkeell\u00e4 tarina, vaikka Espoon tarina. Niiden…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2155","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2155"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2155\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8537,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2155\/revisions\/8537"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1884"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2155"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2155"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2155"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Juuri nyt julkisssakin papereissa n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ajavan Espoolle konsernina, eli tyt\u00e4ryrityksineen 5,3-5,5 miljadin velkaa, 250 +-50 miljoonaa sy\u00f6m\u00e4velkaa vuosittain vastaten noin 1% kuntaveron korotusta. Verotulot ovat v\u00e4hemm\u00e4n ja kulut enemm\u00e4n kuin oli ’ajateltu’, joskin ei se ole sattumaa. Veroja on v\u00e4hemm\u00e4n el\u00e4k\u00f6l\u00f6itymisen, v\u00e4est\u00f6muutoksen, oletettua v\u00e4h\u00e4isem\u00e4\u00e4n yritystoiminnan ja lis\u00e4\u00e4ntyvien kulujen takia. Erityisesti soster ja sivistystoimi on kasvanut. Kotiutus on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja toivottavasti alkaa tuottamaan ajan kanssa. Vahva selviytymisstrategia on kiertalous, eli j\u00e4tteiden ym kierr\u00e4tyksen kukoistaminen, ilmastonsuojelu, monikultturisuus ja hyv\u00e4 mieli ja monialainen edell\u00e4k\u00e4vijyys, esimerkillisyys ja voitollisuus. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valittujen vaikutuksen.
Tarinassa ja suureellisissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 usein tunnutaan tekev\u00e4n fiktiivisist\u00e4 tarinasta, haaveista, visoista, konkreettisia jokap\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 tavoitteita. Vaikka olla maailman tai Euroopan paras monissa asioissa. Politiikassa saattaa tulla hienolta kuulostavia, suureellisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, joista voi kertoa mediassa. On ihan eri asia ja keinot ja tavat pyrki\u00e4 euroopanmestariksi kuin kyet\u00e4 10 km lenkille arkena. Johdon pit\u00e4\u00e4 antaa realistisia tavoitteita ja k\u00e4skyj\u00e4, jotka on toteutettavissa annetuilla resursseilla. Ylisuuri tavoite tulee kalliiksi ja siit\u00e4 on haittaa. Tai on tehty p\u00e4\u00e4t\u00f6s maksoi-mit\u00e4-maksoi -periaatteella.
P\u00e4\u00e4t\u00f6kset jalkautetaan alasp\u00e4in yksil\u00f6ille, hierarkisesti. Johdon pit\u00e4\u00e4 antaa selvi\u00e4 ja realistisia tavoitteita. Yksik\u00f6iden tekemiset olisi oltava johdettavissa ylemm\u00e4n tason p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 ja budjeteista – ja toisinp\u00e4in. Eli yl\u00e4puolella pit\u00e4\u00e4 olla luvut ja tavoitteet kunnossa, jos vaaditaan niiden seuraamista. Se miss\u00e4 luvut ja tavoitteet ei ole kunnossa, on virheellinen. Pidet\u00e4\u00e4nk\u00f6 isoistakin projekteista tarpeellista kirjanpitoa ja saako jo niist\u00e4 tarvittavat tiedot hyv\u00e4n hallintotavan mukaan? Jo kirjanpidossa pit\u00e4isi kiinnitt\u00e4\u00e4 kustannus joihinkin projekteihin tai avaimiin, jotta tiedon saa ulos ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n seurantaan ja johdolle. Kyseess\u00e4 on hyvin merkitt\u00e4vist\u00e4, Suomessa miljardiluokan asioista. On viitteit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 on vienyt talouden ep\u00e4tasapainoon ja rahat on v\u00e4hiss\u00e4 perusteht\u00e4viss\u00e4. T\u00e4llaisessa ei voi piilotella asioita, tai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luovaa, ep\u00e4tavallista kirjanpitoa, josta ei tietoa saisi ulos, vaikka poliittisilla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 tai tulkinnoilla. T\u00e4llainen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varsinkin jos talous ei ole tasapainossa ja siihen on kiinnitetty huomiota. Yhteisen kassan takia eri asiat on vastakkain ja sidoksissa. Kun yhdelle kumartaa niin toiselta ottaa pois.
Useita toimintoja ei voi tehostaa, optimoida, kun ne on jo tehostettu vuosien kuluessa. Silloin joutuu leikkamaan toimintaa tai laatua. Tai lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n resursseja, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rahaa, joka tulee ulkopuolelta. Tai hakemaan ihan uutta tapaa toimia. Vaikka vuokrata tai tilata ulkoa jos saa edullisemmin.
Kun talous on ongelmissa voidaan joutumaan tekem\u00e4\u00e4n viel\u00e4 kalliimmalla kun ei saada kirjanpitoa kuntoon. Ei ole rahaa tehd\u00e4 poistoja, v\u00e4hennyksi\u00e4 normaalista kulumisesta omaisuudessa. Tase on liian velkainen. Investointikatto ohjaa hankkimaan kiertoteitse esim vuokraamaan, ostamaan koko asia palveluna. Nolla koron aikana l\u00f6ytyy rahoittajia jos asiassa on heille tuotto. Kuntakin saisi halvalla velkaa. Voidaan joutua myym\u00e4\u00e4n oma omaisuus halvalla ja vuokraamaan tai leasaamaan tai ostamaan palveluna se takaisin. Menetet\u00e4\u00e4n maan arvonnousu ja rahaa ja valtaa. Asiaan voi liitty\u00e4 esim. kaupungin talojen suojelu, jota vuokrayritys ei joudu huomioimaan. Asukkaat rakastuvat lapsuuden ajan maisemaan ja rikkin\u00e4iset koulut ja hallit j\u00e4\u00e4 heitteille. Poliitikot eiv\u00e4t uskalla purkaa tai p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4.
Kristallipallo sanoo, ett\u00e4 Espoon on pakko myyd\u00e4 joskus osuuksia ja omaisuutta hoitaaksen velat pois. Isoin er\u00e4 on metro, sitten on liikelaitoksia ja monopoleja. Monopolikaupassa yleens\u00e4 aina asukkaat ovat joutuneet maksamaan lis\u00e4\u00e4. Vaikkapa s\u00e4hk\u00f6n siirto. Julkiselle liikenteellek\u00e4\u00e4n ei ole vaihtoehtoa kun se on s\u00e4\u00e4delty pakolliseksi. Samoin vesi, viem\u00e4ri jne. Toki voi helposti sanoa, ettie ne, omistaminen ja infra ja kunnan perustoiminta ole kaupungin ydintoimintaa. Vai onko? Ja onko homma omassa johdossa jos joku muu omistaa ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4? Usein p\u00e4\u00e4t\u00f6s on sitten kaukana, jossain EUssa. Tuloksia voi siirt\u00e4\u00e4. On kyselty, ett\u00e4 onko n\u00e4in suunniteltukin.
Suomessa isoja poliittisia hankkeita on maahanmuutto, v\u00e4est\u00f6nmuutos, ilmaston muutos tai oikeammin yll\u00e4pit\u00e4misen, joukkoliikenne, raiteet, ihmisten asuttaminen keskustoihin jne. Muita on muodikkaat kulttuuri ja innovaatio ja kiertotaloushankkeet. P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t ole saaneet tietoa asiasta lukuisista pyynn\u00f6ist\u00e4 huolimatta. Eli aktiivitoimin ilmastoon vaikuttaminen ja sen vaikutusten arviointi. My\u00f6s maahanmuuton vaikutusta ja tarvittavia toimia pit\u00e4\u00e4 arvioida hyv\u00e4n hallintotavan mukaan ihan tavallisena toimintana. Asiaan liittyy v\u00e4est\u00f6demografia. Ja asunnot, tuet, p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen seuranta ja toimet. Asioihin liittyy edut, haitat, uhkat, mahdollisuudet -analyysi eri porjekteista, joita harvoin n\u00e4kee.
https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/SWOT-analyysi<\/a>
Suomessa lis\u00e4ksi on otettu hiilineutraalisuusvaatimus v. 2035 tai per\u00e4ti 2025 menness\u00e4. EU:ssa on v. 2050 tavoite, josta ollaan lipsumassa ja jo poistamassa esim. Saksan taholta, koska se ei ole realistinen. Suomen hiilinielun laskennassa on ollut ep\u00e4selvyyksi\u00e4, esim luonnonsuojelualueiden ja soidan osalta. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 Suomi nielee oman liikenteens\u00e4 saasteet ja muidenkin osuuksia ja on tehty poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja sopimuksia eri tavalla. Mutta joutuu maksamaan niist\u00e4. Onko asia kunnossa ja asiat hoidettu reilusti ja pit\u00e4\u00e4k\u00f6 korjata?
https:\/\/www.maaseuduntulevaisuus.fi\/metsa\/artikkeli-1.453472<\/a>
Suomessa on monta poliittista julkista projektia, joita tunnutaan ajettavan pienell\u00e4 tiet\u00e4misell\u00e4 ja seuraamisella. Kuin mystiikkaa, mielikuvia, hurmosta,tekosyit\u00e4 ja muotia. Tunnistaa usein siit\u00e4, ett\u00e4 rahalaskelmat ja vaikutusten arviointi puuttuu ja siit\u00e4 johdetut avainluvut jota seurataan.
Suomessa yritystukiin laitetaan 4 000 miljoonaa. Ei ole tiedossa tukien vaikutukset ja onko niist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4. Tai siis tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ei mene hyvin keskim\u00e4\u00e4rin esim. Sitran tukiprojektit, jotka huokuvat poliittisia valintoja. Monet tuet ovat poliittisesti valittuja. Ja tuntuvat liittyv\u00e4n ekologisuuteen ja muoti-ilmi\u00f6ihin. Olisiko saatavissa parempi tuotto aloilla, jotka eiv\u00e4t ole mediaseksikk\u00e4it\u00e4 ja kalastele \u00e4\u00e4ni\u00e4? Ja muita kysymyksi\u00e4 tulee mieleen. Esim voiko kierr\u00e4tys ja k\u00e4ytetyn halvan tavaran myynti olla hyv\u00e4 business ja nostaako se teknologian tasoa ja onko strategisesti paras projekti. Moni maa subventoi alaa tai joutuu pakottamaan lailla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n alaa.
https:\/\/www.talouselama.fi\/uutiset\/suomi-maksaa-yritystukia-4-miljardia-euroa-vuodessa-mutta-ei-ole-varmaa-onko-niista-hyotya-tutkijat-ei-ole-luotettavaa-tietoa\/3a3f6dda-3149-45ab-a335-974284dec8c7<\/a>
Suomessa mietit\u00e4\u00e4n jo ihmisten liikkumisen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4. T\u00e4llainen on puuttumista ihmisten vapauksiin ja sivilisaation kehtysasteeseenkin ja tekemisiin. T\u00e4ss\u00e4 sivujuonne on, ett\u00e4 ministeritsolta ajetaan suomen hiilineutrauliutta vuoteen 2035 menness\u00e4. Vaikka EU:ssa tavoite on v. 2050 ja siit\u00e4 isot maat haluaa eroon, joille se sopii. Asia kuristaa taloutta. Onko t\u00e4st\u00e4 vaikutusarvioita ja tukea strategian takiana?
https:\/\/www.talouselama.fi\/uutiset\/uusi-liikenneministeri-sanna-marin-haluaa-edistaa-vauhdilla-tunnin-junaa-paarata-on-koko-suomen-ratahanke\/89421aea-3430-43cb-b2ca-b2e372a290a4<\/a>
Yo. uutisesta lis\u00e4\u00e4. Tampereelle menee jo 1,5 h juna. Junarata on valtava investointi. Turun tunnin juna on oikeasti 1,5-2 h juna. Tunnin juna on mediaseksikk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4. Junan suuri hy\u00f6ty on p\u00e4\u00e4sy keskustaan ja terminaaliajan poistuminen lent\u00e4miseen n\u00e4hden. T\u00e4t\u00e4 viel\u00e4 pohditaan. Meneek\u00f6 k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t etupy\u00f6r\u00e4t ja robottiautot ja bussit ja virtuaaliraiteet rautaraiteden ohi kehityksess\u00e4, joustavuudessa ja alemmalla hinnalla.
https:\/\/kanerva.eu\/fi\/?p=2152<\/a>
Miss\u00e4 on perustason tutkimukset joukkoliikenteen, raiteiden ja infran vaikutuksista v\u00e4hemmist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4? Mitk\u00e4 on luvut koko esim. hiilijalanj\u00e4ljelle. Mik\u00e4 vaikutus ihmisten arkeen ja tuottavuuteen? Julkinen liikenne on valtava miljardien hanke. Siin\u00e4 on nyt muotia raiteet. Mit\u00e4 sanoo vaikutustutkimukset ja miss\u00e4 ne ovat? Onko j\u00e4rkev\u00e4\u00e4? Kuka hy\u00f6tyy ja kuka ajaa hankkeita? Ilman muotia ja hype\u00e4 ei teht\u00e4isi t\u00e4ll\u00e4 tavalla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Hki-Espoo-Turku, L\u00e4nsimetro Espoossa, kaupunkirata jne.
https:\/\/vayla.fi\/ratahankkeet\/rata_suunnitteilla<\/a>
https:\/\/www.lansimetro.fi\/<\/a> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"