SUOM\u00cd NOUSUUN OSA 3.<\/p>\n
Talous pit\u00e4\u00e4 laittaa kuntoon. Alla teht\u00e4vi\u00e4 :<\/p>\n
RATKAISUJA TY\u00d6LLISYYDEN JA TALOUDEN PARANTAMISEKSI<\/b><\/span><\/p>\n 1. SUOMALAISEN TY\u00d6N ARVONLIS\u00c4PROSENTIN OPTIMOINTI <\/b><\/p>\n +5 000 miljoonan vaikutus. Suomalaisen ty\u00f6n verotus on alennettava 10 %iin. Voidaan kilpailla ulkomaiden yritysten kanssa eik\u00e4 elvytys valu Viroon em. Kilpailutus pit\u00e4\u00e4 kohdentaa paremmin kotimarkkinoille vaikka kriteereill\u00e4. Saadaan t\u00f6it\u00e4 ja elintasoa ja raha liikkuu. Talous nousee. Yliverotus tappaa toimintaa globaalissa kilpailussa.<\/p>\n <\/p>\n 2. HYVIN MATALAPALKKAISEN TY\u00d6LLIST\u00c4MISHELPOTUS<\/b> 2.1 OPPISOPIMUKSET<\/b> 3. ENNAKKOVEROTUS JA YRITT\u00c4J\u00c4N PALKKA<\/b><\/p>\n Varsinkin aloittavan yrityksen palkka pit\u00e4isi voida maksaa kuten palkansaajallekin. Pid\u00e4tykset ja sivukulut m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4isiin maksuperusteisesti sen mukaan kuin todellisuudessa maksetaan. Sama pit\u00e4isi koskea kaikkia sivukuluja, kuten el\u00e4kkeit\u00e4. Nyt yritt\u00e4j\u00e4palkka pit\u00e4isi tiet\u00e4\u00e4 vuosi etuk\u00e4teen ja asiasta annetaan ennakkoveromaksut. Yritt\u00e4j\u00e4n palkkaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n poikkeuksellisesti.<\/p>\n Yritt\u00e4j\u00e4n palkan noston mahdollisuus vaihtelee paljon. Se johtuu myynnist\u00e4, eik\u00e4 ole ennustettavissa etuk\u00e4teen. On l\u00e4hes mahdotonta kertoa vuosi etuk\u00e4teen palkkaa, koska se riippuu toiminnan tuloksesta, varsinkin alussa. Palkaksi voidaan ottaa mit\u00e4 j\u00e4\u00e4 tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Varsinkin aloittava yritt\u00e4j\u00e4 pystyy harvoin nostamaan palkkaa pariin vuoteen.<\/p>\n Yrityksen arvonlis\u00e4vero pit\u00e4isi olla maksuperustainen, eli kun yritt\u00e4j\u00e4 saa maksun niin sitten tilitt\u00e4\u00e4 sen verottajalle. Nyt se tulee maksuun kun lasku kirjoitetaan ja yritt\u00e4j\u00e4 lainaa valtiolle rahan. Rahan saaminen on eri asia kuin laskun kirjoitus. Maksu voi alentua tai viiv\u00e4sty\u00e4 tai j\u00e4\u00e4d\u00e4 kokonaain. Yritys voi joutua konkurssiin t\u00e4m\u00e4n takia jos ei saa asiakkaalta rahoja.<\/p>\n 4. YRITT\u00c4J\u00c4KSI OHJAAMINEN<\/b> 5. KEHITYSYHTEISTY\u00d6RAHAT<\/b><\/p>\n Kehitysyhteysty\u00f6rahoja (n 800 milj) ja budjettia voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suomalaisten ty\u00f6llist\u00e4miseen. Vapaaehtoisia l\u00e4htij\u00f6it\u00e4 voitaisiin palkata kohdemaihin kouluttamaan ja samalla saamaan suoraan palautetetta maista ja kulttuureista. Jakso voisi olla 3-12 kk. Samalla saataisiin parempi tieto ty\u00f6nteki\u00f6ille maahantulijoiden ty\u00f6llistymismahdollisuuksista ja kulttuurista. Samalla voisi l\u00f6yty\u00e4 uusia markkinarakoja uusille tuotteille. Saatavissa on kielitaitoisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Suomen maahanmuutto on my\u00f6s vastaava humanitaarista toimintaa. Vaikutus olisi 50 000 ty\u00f6paikkaa.<\/p>\n 5.1 Kehitysyhteisty\u00f6rahoja voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suomalaisten tuotteiden vientiin ja tuotekehitykseen. Tuotteina voisi olla mm. vesihuollon ja hygienian ja cleantechin, koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4t, informaatioteknologian, perusinfratruktuuri ja sen suunnittelun tuotteet. N\u00e4ist\u00e4 tarpeellista tuotteista saataisiin tietoa ja tuotekehitysapua kohdemaista ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4. Jo tuotekehityskin olisi koulutusta kohdemaissa. K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olisi my\u00f6s muiden maiden miljardien kehitysyhteisty\u00f6rahat, joilla voitaisiin saada vienti\u00e4. Hyv\u00e4ntekev\u00e4isyys on miljardien liiketoimintaa. Suomella on hyv\u00e4 maine mm. Afrikassa ja arabimaissa. Esim. Ranska myy n\u00e4in. Suomi tarvitsisi miljardeja lis\u00e4vienti\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen normaalitasolle. Vaikutus 20 000 ty\u00f6paikkaa ja lis\u00e4potentiaali 100 000 ja synergiaetu maahanmuuton kanssa.<\/p>\n 6<\/b>. TALOUDEN PARANTAMINEN J\u00c4RKIPER\u00c4IST\u00c4M\u00c4LL\u00c4<\/b><\/p>\n + 1-10 mrd. Yliverotus pit\u00e4\u00e4 purkaa. Suomessa on korkeimpia veroasteita maailmassa. Yhteiskunnan tulot on veroja ja maksuja. Niiden veroprosentti on yli optimin ja ne jarruttavat Suomen taloutta ja kehityst\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4\u00e4. Suomessa on lama ja muualla jo nousee. Veroja ei voi nostaa. V: 2015 yhti\u00f6veroa alennettiin 4,5% ja tuotto kasvoi 14%. Taloussysteemissa on liikaa kitkaa, veroa. Taloustieteess\u00e4 tunnetaan, ett\u00e4 yliverotus jarruttaa taloutta ja verotuloja ja ulosliputta yrityksi\u00e4 ja osaajia. Suomi on jo kokenut t\u00e4m\u00e4n. 25 % teollisuudesta on jo l\u00e4htenyt v. 2008 tasosta. Suomelta puuttuu yli 30 mrd vientituloja. Globaalissa taloudessa kansainv\u00e4liset yritykset osaavat optimoida miss\u00e4 maksavat veronsa. Puhutaan ns. Lafferin-k\u00e4yr\u00e4st\u00e4. [1]<\/p>\n 6.1 +1500 miljoonaa vaikutus. Perusteettomista turvapaikanhakemuksista ja niiden kuluista pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon. Asiasta on esitetty monia ratkaisuja. Esim. painostetaan EU:ta rajojensa valvontaan EU-tasolla. Rahaa j\u00e4\u00e4 talouteen.<\/p>\n 6.2 500 – 1500 miljoonaa vuodessa. Maahantulo on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 taloudellisena investointina. Sen rahoittaminen vastakkaisasettamalla muut kulut ja leikkaamalla normaalia perustoimintaa ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Sen kulut jarruttavat taloutta. T\u00e4m\u00e4 projekti on rahoitettava lainalla, joka on nyt halpaa. Projektin taloudellisuutta on seurattava normaaleilla investointilaskelmilla ja budjetoinnilla. Projektia ajavien pit\u00e4\u00e4 laskea break-even-aika ja seurata budjetoitua etenemist\u00e4 normaalisti. Projekti pit\u00e4\u00e4 hallita.<\/p>\n <\/p>\n 6.3 P\u00e4\u00e4st\u00f6maksukauppa <\/p>\n 7<\/b>. TALOUDEN SEURANTA JA TOIMENPITEET<\/b> <\/p>\n <\/p>\n 8. LAKIEN JA S\u00c4\u00c4D\u00d6STEN TULKINTAA PIT\u00c4\u00c4 J\u00c4RKIPER\u00c4IST\u00c4\u00c4<\/b><\/p>\n Ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 voisi parantaa j\u00e4rkiper\u00e4ist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00e4\u00e4 ja tulkintoja ja vaatimuksia. Monet lait ovat ep\u00e4selvi\u00e4 ja asiat p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n eli s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n erikseen ministeri\u00f6iss\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiss\u00e4 subjektiivisina tulkintoina tai ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6ksin\u00e4. Asia aiheuttaa tehottomuutta ja yll\u00e4tyksi\u00e4. Suomea on kansainv\u00e4lisesti arvosteltu mielivaltaisista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 tuomioina ja sijoittajien mielipiteiss\u00e4.<\/p>\n ESIMERKKI ajankohtainen laki<\/p>\n 8.1<\/p>\n -Kallis asuntotuotanto ja ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset vaatimukset haittaa ty\u00f6voiman liikkuvuutta ja sijoittumista ty\u00f6paikkojen l\u00e4heisyyteen. Se aiheuttaa ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 ja vaatimuksia palkkatasolle.<\/p>\n Liito-oravien suojelu on maksanut miljardeja ja jarruttanut taloutta erityisesti kaupungeissa. Hallituksen lakiehdotuksen HE 146\/2015 vp soveltaminen pit\u00e4isi laajentaa my\u00f6s mets\u00e4talouden ulkopuolelle.<\/p>\n Esimerkkin\u00e4 kaavoitus ja rakentaminen. Niiden maank\u00e4ytt\u00f6 ei eroa metsien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Tulkinnoissa on ideologisia latauksia, mitk\u00e4 eiv\u00e4t kest\u00e4 luonnontieteellist\u00e4 tarkastelua. Laissa pit\u00e4isi tarkentaa, ett\u00e4 laissa puhutaan el\u00e4vien el\u00e4inten ja aktiivisien pesien ja alueiden suojelusta. Nyt viranomaiset tulkitsevat kumulatiivisesti kaikki vanhat l\u00f6yd\u00f6kset ja laajat olemiseen soveltuvat alueet ikuisiksi suojelukohteiksi, vaikkei olisi suojeltavaa. Metsien suojelussa on m\u00e4\u00e4ritelty 300- 700 m2 alue\/ el\u00e4in, mutta rakentamisessa alue voi olla 10000m2\/el\u00e4in (1 ha) . Monin paikoin pit\u00e4isi kaavoittaa 40 % alasta oraville p\u00e4\u00e4kaupunkisedullakin. Lis\u00e4tietoja saa kuntien kaavoitustoimistoista. Asiaan liittyy my\u00f6s KHO 2014\/13.<\/p>\n -rakentaminen ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 ja saa talouden toimimaan varsinkin matalasuhdanteessa.<\/p>\n -Asia haittaa asuntotuotantoa paljon yleisyyden takia. Esim Espoo, Helsinki, Kirkkonummi, Vantaa, Vihti jne.
\n+1 000 miljoonan vaikutus talouteen. Tuloloukku, byrokratia ja muut saadaan kuriin seuraavasti. Ty\u00f6ntekij\u00e4n 14400 \u20ac\/v., noin 1200 eur\/kk palkka olisi verotonta ja ei veisi sivukuluja. T\u00e4m\u00e4 on usein aputy\u00f6t\u00e4 ja ihmiset olisivat kortistossa muuten. Ihmiset pidet\u00e4\u00e4n t\u00f6iss\u00e4 ja koulutetaan samalla seuraamaan aikaansa. Asia v\u00e4hent\u00e4\u00e4 byrokratiaa ja pime\u00e4\u00e4 taloutta. Auttaisi kaiken ik\u00e4isi\u00e4. Raha voidaan maksaa ja antaa kuitti ja ilmoittaa helposti. Ty\u00f6ntekij\u00e4n tuet katsotaan vuoden periodilla. Kannattaa ottaa p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6 eik\u00e4 menet\u00e4 heti tukea. Tukiloukku puretaan. On suurempi mahdollisuus ty\u00f6llisty\u00e4 p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6st\u00e4. Ty\u00f6sopimukset olisivat kevennettyj\u00e4. Maahantulijatkin hy\u00f6tyisiv\u00e4t. Vaikutus olisi liukuva, eik\u00e4 anna etuja parempipalkkaisille. Palkka korvaisi sosiaalitukia. Ty\u00f6ntekij\u00e4 voi ty\u00f6llisty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kautta kun suhdanne paranee. Vaikutus 150 000 ty\u00f6paikkaa.<\/p>\n
\nVoitaisiin toteuttaa my\u00f6s oppisopimuskoulutusta monilla aloilla, varsinkin aikuiskoulutuksessa. Asiaan voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yo. palkkaustapaa yhdistelm\u00e4n\u00e4. Aikuiset vaihtavat aloja muutoksessa. Vaikutus 50 000 henke\u00e4.<\/p>\n
\nYritt\u00e4j\u00e4n pit\u00e4\u00e4 olla hyvin itsen\u00e4inen, aloitekykyinen, j\u00e4rjestelm\u00e4llinen ja myyv\u00e4. Usein yritt\u00e4j\u00e4ksi alkaa ammattilainen, jolla on omaa rahaa alkuajaksi ja toimintaan ja tiedossa valmiiksi asiakkaita ja kaupantekomahdollisuuksia.Pit\u00e4isi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 taloutta ja kirjanpitoa. Yritt\u00e4j\u00e4 tippuu turvaverkkojen ulkopuolelle ja viranomaisten tarkkaan valvontaan ja k\u00e4skyvaltaan. Esimerkiksi verotuksen raporteista saa sakkoja jo minuutin my\u00f6h\u00e4stymisest\u00e4. Yritt\u00e4jyys ei sovi monille. Yritt\u00e4jyys sopii usein huonosti k\u00f6yhille ty\u00f6tt\u00f6mille, joilla ei ole asiakaskontakteja ja osaamista valmiina. T\u00e4llaisten ohjaaminen yritt\u00e4jyyteen kortistosta on moraalisesti v\u00e4\u00e4rin ja aiheuttaa inhimmillist\u00e4 ja taloudellista k\u00e4rsimyst\u00e4. Ainakin pit\u00e4isi turvata jotenkin el\u00e4misen mahdollisuudet jos yritys ei tuota aluksi vaan vie rahaa.<\/p>\n
\nP\u00e4\u00e4st\u00f6maksut on noin 2 miljardia, joka virtaa ulkomailla. Se voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paremmin uuden tekniikan investointeihin. Raha voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puhtaampaan teknologiaan ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja luomaan uusia tuotteita ja energial\u00e4hteit\u00e4 Suomessa. Asiaa voisi ohjata kotimaisiin ratkaisuihin. Nyt p\u00e4\u00e4st\u00f6maksut ovat ulosliputtaneet teollisuutta ja pahentaneet kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. 1mrd markkinat olisivat noin 30 000 ty\u00f6paikkaa + potentiaali 30 00.<\/p>\n
\nSopimusten ja s\u00e4\u00e4d\u00f6sten vaikutusten arviointi Suomen talouteen.
\nYmp\u00e4rist\u00f6- ja muiden ministeri\u00f6n seurattaviin kuluihin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n muille aiheutetut kulut, kuten ilmastosopimusten kulut ja seurataan niit\u00e4. Kulut lienev\u00e4t 4 miljardia.
\n-Asioita on s\u00e4\u00e4detty hyv\u00e4ll\u00e4 tarkoituksella rahaa seuraamatta. Lakeja, sopimuksia ja asetuksia p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi ja p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4.
\n-TTIP sopimuksen vaikutus olisi arvioitava ja miten se sitoo tai ohjaa markkinoita.
\n-EU direktiiveill\u00e4 on vaikutuksia tuotteiden kallistuessa. Suomessa on usein laajennettu EU m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 omissa kansallisissa tulkinnoissa, mit\u00e4 pit\u00e4isi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Jostain syyst\u00e4 Suomessa vaaditaan kalliimpia ratkaisuja varmuuden vuoksi kuin kilpailijamaissa. T\u00e4m\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 taloutta ja aiheuttaa ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4.<\/p>\n
\nSuomi nousuun , Osa 1 ja Osa 2 http:\/\/kanerva.eu\/fi\/?p=532
\n<\/a><\/p>\n