{"id":10660,"date":"2024-08-05T17:39:18","date_gmt":"2024-08-05T14:39:18","guid":{"rendered":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/?p=10660"},"modified":"2024-08-05T19:51:16","modified_gmt":"2024-08-05T16:51:16","slug":"kiehtova-maapallo-kysymykset-501-550","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/10660\/kiehtova-maapallo-kysymykset-501-550\/","title":{"rendered":"Kiehtova maapallo, kysymykset 501-550"},"content":{"rendered":"\n
\n

Laitoin yhden tietovisailun sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, josta on tehty kirjoja. Siin\u00e4 on 1000 kysymysta Aineen ja el\u00e4m\u00e4n ihmeist\u00e4.
Kysymykset ovat osittain aika vanhoja ja kuvastavat kirjoitushetken maailmankuvaa ja kielt\u00e4.
Klikkaamalla plussaa avautuu vastausteksti.

.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

\n

q 501. Maailman syvin kallioper\u00e4\u00e4n porattu reik\u00e4 sijaitsee Kuolanniemimaalla n.12 km syvyisen\u00e4. Outokumpuun porattu reik\u00e4 on n.2,5 km. Paljonko on kallioper\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tila alhaalla Outokummun rei\u00e4ss\u00e4?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 501. Outokummun syv\u00e4n rei\u00e4n pohjalla vallitsee n.+ 40\u00b0 C l\u00e4mp\u00f6tila.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 502. Suomessa kiinte\u00e4 kallioper\u00e4 ui harvinaisen syv\u00e4ll\u00e4 Maan sulassa vaippaosassa. Mit\u00e4 siit\u00e4 voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 502.Kiviaines koostuu hyvin raskaista ja tiheist\u00e4 aineista Suomen maankamaran pohjalla.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 503. Miten on saatu selville, ett\u00e4 Keski-Suomen maankuori on n. 52 km paksua?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 503. Heijastamalla hyvin voimakkaita t\u00e4rin\u00e4aaltoja alasp\u00e4in ja rekister\u00f6im\u00e4ll\u00e4 heijastuneita aaltoja geofoneilla.(FIRE-hanke).<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 504. V:sta 1951 Suomessa on toteutettu maan systemaattiset lentokartoitukset. Mit\u00e4 niist\u00e4 on voitu n\u00e4hd\u00e4?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 504. Magneettisten mineraalien jakautuminen kallioper\u00e4ss\u00e4. On voitu laatia geologisia karttoja malminetsint\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 505. Milloin Suomen peruskallio syntyi?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 505. N. 2 – 3 miljardia vuotta sitten. Sen j\u00e4lkeen syntyi magmapurkauksia, repe\u00e4mi\u00e4 ja siirroksia.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 506. Nuoria muodostumia Suomen kallioper\u00e4ss\u00e4 ovat satojen miljoonien vuosien alkalikivi-massiivit ja kimberliittipiiput. Mit\u00e4 kimberliittipiipuista voi l\u00f6yty\u00e4?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 506. Timantteja.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 507. Maankuoren ja sen vaipan v\u00e4list\u00e4 rajaa kutsutaan rajapinnaksi eli mohoksi. Onko raja jyrkk\u00e4?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 507. Toisaalla se voi olla jyrkk\u00e4 ja n\u00e4ky\u00e4 heijastusaalloissa selv\u00e4sti (esim. Lapissa). Toisaalla se voi olla ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen (Esim. Keski-Suomessa).<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 508. Huippuvuorilla naalit ovat runsaslukuisia. Miksi ne ovat vaaraksi ihmisille?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 508. Ne levitt\u00e4v\u00e4t tappavaa virusta. Virus voi tarttua saastuneista puroistakin. Maastossa on juomavesi pidett\u00e4v\u00e4 mukana.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 509. Miksi Huippuvuorten peurat ovat pienempi\u00e4 ja lihavampia kuin peurat yleens\u00e4?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 509. L\u00e4mm\u00f6nhukka j\u00e4\u00e4 sit\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ksi, mit\u00e4 pienempi el\u00e4imen ulkopinta-ala on sen tilavuuteen verrattuna ja peuroissa on runsas rasvakerros.
.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 510. Jos halutaan t\u00e4sm\u00e4tietoa maapallon ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4, mit\u00e4 pit\u00e4isi tutkia?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 510. Yl\u00e4ilmakeh\u00e4ss\u00e4 maahan saapuva auringon s\u00e4teily ja yl\u00e4ilmakeh\u00e4n s\u00e4\u00e4olot.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 511. Mit\u00e4 ovat mesifuraani ja mansikkafuraani?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 511. Ne ovat herkullisia aromeja, jotka antavat marjoille maun. Luonnon mesimarjassa on 200 furaania, jotkaluovat sen hyv\u00e4n maun. Furaaneja syntyy my\u00f6s paistettaessa ja paahdettaessa.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 512. Miksi kelottunut puu on harmaa?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 512. Kelon v\u00e4ri on per\u00e4isin sinist\u00e4j\u00e4sienist\u00e4. Ne ovat kotelosieni\u00e4, joiden rihmat ovat v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n mustia tai siniharmaita. Ne k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ravinnokseen puiden hiilihydraatteja eiv\u00e4tk\u00e4 lahota puuta. Keloon on kertynyt runsaasti pihkaa, mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 lahottajasienten toimintaa.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 513. Identisten kaksosten dna on samaa ja vaikuttaa kehitykseen lapsena ja nuorena. My\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4 syntyy kuitenkin poikkeamaa. Mit\u00e4 se osoittaa?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 513. Ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t ovat vaikuttaneet eri geenien aktivoitumiseen.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 514. Mist\u00e4 syyst\u00e4 Tokiossa on syyt\u00e4 pel\u00e4t\u00e4 suurmaanj\u00e4ristyst\u00e4? (Edellinen oli v. 1923).<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 514. Tokio sijaitsee Euraasian laatan ja Filippiinien laatansaumakohdan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Siirroslinja on n. 2q 5 km syvyydell\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 515. Mit\u00e4 tarkoitetaan \u201cel\u00e4m\u00e4n vy\u00f6hykkeell\u00e4\u201d etsitt\u00e4ess\u00e4 Maan kaltaisia eksoplaneettoja?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 515. Ne ovat sill\u00e4 et\u00e4isyydell\u00e4 keskust\u00e4hdest\u00e4, ett\u00e4 vesi pysyy juoksevana.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 516. Kun biokaasureaktori ja -liesi hankitaan k\u00f6yh\u00e4\u00e4n kotiin kehitysmaassa, ketk\u00e4 erityisesti hy\u00f6tyv\u00e4t siit\u00e4?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 516. Naiset ja tyt\u00f6t, koska ne s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t heid\u00e4n aikaansa polttopuiden haussa. He p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kouluun ja tienaamaan rahaa.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 517. Mist\u00e4 biokaasureaktori saa materiaalinsa?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 517. Karjanlannasta ja k\u00e4ym\u00e4l\u00e4j\u00e4tteest\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 518. 1960-luvulla ns. \u201cvihre\u00e4 vallankumous\u201d pelasti suuria ihmisjoukkoja n\u00e4lk\u00e4kuolemalta Intiassa, Pakistaniassa ja Meksikossa tuomalla jalostuksella satoisiksi ja lyhytkortisiksi tehdyt vehn\u00e4- ja riisilajikkeet. Mit\u00e4 haittoja t\u00e4h\u00e4n liittyi?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 518. Viljely vaati v\u00e4kilannoitteita, jotka kulkeutuivat vesist\u00f6ihin, ja hy\u00f6nteismyrkkyj\u00e4, jotka saastuttivat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 519. V.1765 Pohjois-Suomen merkitt\u00e4vin tervakaupunki, Oulu sai tapulikaupunkioikeudet. Mit\u00e4 se tarkoitti?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 519. Oulu sai oikeuden k\u00e4yd\u00e4 ulkomaankauppaa.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 520. Ruotsin vallan aikana ennen tapulikaupunkioikeutta Oulu ei saanut k\u00e4yd\u00e4 kauppaa Turkua ja Tukholmaa kauempana. Mit\u00e4 se merkitsi Tukholmalle?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 520. Tukholman tervakomppania k\u00e4\u00e4ri valtaosan tervakaupan voitosta.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 521. Miksi kultakorua ei tarvitse kiillottaa?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 521. Kulta ei reagoi ilman hapen kanssa.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 522. Kultarypp\u00e4\u00e4t ovat hyvin pieni\u00e4 kulta-atomien muodostamia pallosia. joilla on kyky toimia katalyyttin\u00e4, niin ett\u00e4 hiilimonoksidi muuttuu 20\u00b0 C l\u00e4mp\u00f6tilassa hiilidioksidiksi. My\u00f6stypen oksideista ne pystyv\u00e4t katalyyttisesti vapauttamaan typen. Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4 on.<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 522. Mahdollisesti tulevaisuudessa kultarypp\u00e4\u00e4t voivat puhdistaa ilmaa haitallisista kaasuista.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 523. Mit\u00e4 tarkoittaa internetin www ?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 523. World wide web.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 524. Miss\u00e4 sijaitsee maailman suurin laillisesti hankittu omaisuuskeskittym\u00e4?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 524. Silicon Valley \u0301ss\u00e4, Piilaaksossa Kaliforniassa.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 525. Miksi yritteli\u00e4\u00e4ss\u00e4 Piilaaksossa konkurssia ei lueta h\u00e4pe\u00e4ksi ja liiketoiminnan esteeksi?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 525. Maine menee vasta, jos ep\u00e4onnistumisen j\u00e4lkeen ei uskalla yritt\u00e4\u00e4 uudelleen.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 526. Miten jotkut v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 k\u00e4dest\u00e4 testosteronipitoisuuden?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 526. Nimet\u00f6n sormi on pitk\u00e4 ja yli keskisormen kynnen keskiosan. Suhde viittaa my\u00f6s agressiivisuuteen.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 527. Miss\u00e4 kohtaa elimist\u00f6\u00e4 ravinto muuttuu energiaksi?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 527. Soluissa ja niiden mitokondrioissa. Aerobisissa oloissa, siis hapen l\u00e4sn\u00e4ollessa solut saavat energiaa soluhengitykseksi kutsutussa aineenvaihdunta-reaktiossa, joka tuottaa energiaa adenosiinitrifosfaattina eli ATP:n\u00e4 (solujenakku). Energia-aineenvaihdunta tapahtuu entsyymireaktioiden avulla solujen sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 528. Miten SOS-h\u00e4t\u00e4signaali l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 528. Kolme lyhytt\u00e4 – kolme pitk\u00e4\u00e4 – kolme lyhytt\u00e4 signaalia jne.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 529. Mik\u00e4 on kuulon kipuraja ja samalla vaurioitumisraja?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 529. Kuulon kipuraja on 128 dB. 180 dB:ss\u00e4 t\u00e4rykalvo rikkoutuu.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 530. Mik\u00e4 el\u00e4in \u00e4\u00e4ntelee kovimmin?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 530. Valaisiin kuuluva kaskelotti. \u00c4\u00e4ni voi olla 170 dB. Siis l\u00e4hell\u00e4 ihmiskorvan vaurioitumista.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 531. Miten ep\u00e4orgaanisesta vedyst\u00e4 ja yksinkertaisista hiiliyhdisteist\u00e4, kuten metaanista ja ammoniakista muodostui monimutkaisia el\u00e4m\u00e4lle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 orgaanisia yhdisteit\u00e4,kuten aminohappoja, el\u00e4m\u00e4n syntyess\u00e4?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 531. Ei tiedet\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 532. Miten ensimm\u00e4iset \u201ctietomolekyylit\u201d rna-molekyylit syntyiv\u00e4t, jotka ohjasivat aminohappojen liittymist\u00e4 monimutkaisiksi valkuaisaineiksi, proteiineiksi, jotka ovat el\u00e4vien solujen rakennusaineita (makromolekyylej\u00e4)<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 532. Ei tiedet\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 533. Miten el\u00e4m\u00e4n makromolekyylit alkoivat jakaantua ja tuottaa itsens\u00e4 kaltaisia kopioita rna\/dna-molekyylien koodin mukaan?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 533. Ei tiedet\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 534. Tiedet\u00e4\u00e4nk\u00f6, miten elottomasta aineesta syntyi elollista ainetta?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 534. Ei tiedet\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 535. Mykoplasmat ovat pienimpi\u00e4 ja yksinkertaisimpia, esitumallisia eli\u00f6it\u00e4. Mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4n merkkej\u00e4 niiss\u00e4 on?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 535. Ne ottavat energiaa ja rakennusaineita (ravintoa) itsens\u00e4 ulkopuolelta ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t niit\u00e4 itsens\u00e4 yll\u00e4pitoon ja kasvamiseen. Ne pystyv\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n siirt\u00e4en kopion perim\u00e4st\u00e4\u00e4n seuraavalle sukupolvelle. Ne pystyv\u00e4t kehittym\u00e4\u00e4n, koska niill\u00e4 on muuntautumiskykyist\u00e4 perim\u00e4\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 536. Voivatko virukset tuottaa omia proteiineja?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 536. Eiv\u00e4t voi. Niill\u00e4 ei ole omaa aineenvaihduntaa ja ne k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4kseen is\u00e4nt\u00e4soluja.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 537. Prionit ovat proteiineja, jotka tekev\u00e4t toisista proteiineista itsens\u00e4 kaltaisia ja muuttavat n\u00e4in muiden eli\u00f6iden ominaisuuksia. Pystyv\u00e4tk\u00f6 prionit itsen\u00e4isesti lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n ja mink\u00e4 taudin prionit aiheuttavat?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 537. Prionit eiv\u00e4t pysty itsen\u00e4isesti lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. Ne aiheuttavat naudoissa ns.hullunlehm\u00e4ntaudin.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 538. Mit\u00e4 alkuainetta on kaikissa elollisissa orgaanisissa aineissa?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 538. Hiilt\u00e4. Hiilell\u00e4 on atomirakenteensa ansiosta kyky muodostaa isoja monimutkaisia molekyylej\u00e4 omien hiiliatomien lis\u00e4ksi muiden aineiden kanssa .<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 539<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 540. Eukaryooteilla eli aitotumallisilla eli\u00f6ill\u00e4 on soluelimi\u00e4, joissa tapahtuu \u201cty\u00f6njako\u201d. Proteiinien tuotanto tapahtuu ribosomeissa, energian tuotanto mitokondrioissa. Perim\u00e4\u00e4 s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n ja kopioidaan tumassa. Kasvisoluissa on n\u00e4iden lis\u00e4ksi soluelin, joka auringon energian avulla valmistaa kasvilleravinteita. Mik\u00e4?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 540. Kasvisoluissa on viherhiukkasia, jotka toteuttavat yhteytt\u00e4misen.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 541. Mill\u00e4 perusteella geologiassa maapallon historia on jaettu kausiin?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 541. Kullekin aikakaudelle tyypillisten fossiilien perusteella.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 542. Kun kambrikaudella maapallolle n. 550 milj. v. sitten syntyi monisoluisia eli\u00f6it\u00e4, mit\u00e4 niille tapahtui?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 542. Seuraavalla silurikaudella kylmyys tappoi suurimman osan lajeista.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 543. Millaisia katastrofeja eri geologisten kausien eli\u00f6maailma on joutunut kokemaan?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 543. Ilmaston kylmenemist\u00e4 ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6itymist\u00e4, meteoriitti-iskuja, jotka pimensiv\u00e4t auringon ja tulivuorenpurkauksia, jolloin p\u00f6ly ja tuhka pimensiv\u00e4t auringon.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 544. Maailmanloppu oli l\u00e4hell\u00e4 permikauden lopulla n. 250 milj. v. sitten. Mit\u00e4 silloin arvellaan tapahtuneen?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 544. Isolla Pangea-mantereella ja meriss\u00e4 syntyi suuri lajien joukkotuho. Meteoriitti-iskut ja tulivuorenpurkaukset sytyttiv\u00e4t mets\u00e4t, jotka olivat syntyneet permikaudella ja hapettaneet ilmakeh\u00e4\u00e4. Auringon valon p\u00e4\u00e4sy estyi. Ilmakeh\u00e4nhappi v\u00e4heni merkitt\u00e4v\u00e4sti. Vanhasta paleotsoisesta aikakaudesta siirryttiin uuteen mesotsoiseen aikakauteen uusine lajeineen.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 545. Hirmuliskojen valtakausi p\u00e4\u00e4ttyi n. 66 milj. v. sitten. Liitu kauden lopulla n.15 km asteroidi t\u00f6rm\u00e4si Maahan tuhoineenja ilmasto viileni. Mitk\u00e4 el\u00e4imet sen j\u00e4lkeen saivat vallan?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 545. Alkoi nis\u00e4kk\u00e4iden valtakausi.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 546. El\u00e4m\u00e4n historiassa suurin osa lajeista on h\u00e4vinnyt. Millainen on trendi lajien synnyss\u00e4?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 546. Tulee uusia lajeja. Joukkotuhoista siirryt\u00e4\u00e4n uuden lajiston syntyyn.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 547. Mit\u00e4 tarkoitetaan kantasoluilla?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 547. Kantasolut ovat alkion varhaisvaiheen soluja, jotka pystyv\u00e4t muuttumaan indusoinnissa miksi tahansa elimist\u00f6n erikoistuneeksi soluksi. Niin kauan kuin kantasolut eiv\u00e4t erikoistu, ne pystyv\u00e4t jakautumaan rajattomasti.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 548. Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 voisi kantasoluista olla tulevaisuudessa?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 548. Ne voisivat erikoistua aivosoluiksi ja parantaa Parkinsonin ja Alzheimerin taudista sek\u00e4 aivoinfarktista. Ne voisivat erikoistua hermosoluiksi ja auttaa selk\u00e4ydinvaurioissa. Ne voisivat erikoistua insuliinia tuottaviksi haimasoluiksi ja parantaa sokeritaudista. Ne voisivat erikoistua luuytimen soluiksi ja auttaa leukemiassa. Ne voisivat erikoistua punasoluiksi auttaen verensiirrossa.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 549. Onko aikuisella ihmisell\u00e4 kantasoluja?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 549. Kyll\u00e4 on. Niit\u00e4 on monissa kudoksissa ja elimiss\u00e4. Ne ovat monikykyisi\u00e4 multipotentteja soluja, jotka pystyv\u00e4t erikois tumaan, jakaantumaan ja uudistamaan kudosta. Niit\u00e4 on luuytimess\u00e4, nen\u00e4n limakalvolla, veress\u00e4, rasvakudoksessa, lihaksissa, verisuonissa ja jopa aivoissa.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

q 550. Mitk\u00e4 el\u00e4imet ovat monisoluisista kaikista alkukantaisimpia?<\/p><\/div>

<\/path><\/path><\/svg><\/div>
<\/path><\/path><\/svg><\/div><\/div><\/div>
\n

q 550. Merisienet. Ne ovat t\u00e4ynn\u00e4 kantasolumaisia arkeosyyttej\u00e4, jotka voivat muuttua muiksi soluiksi. Merisienen voi puristaa siivil\u00e4n l\u00e4pi ja soluista kasvaa uusia merisieni\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

\n

.
.
.
.
.
..
.
:
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
:
.
.
.
.
.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laitoin yhden tietovisailun sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, josta on tehty kirjoja. Siin\u00e4 on 1000 kysymysta Aineen ja el\u00e4m\u00e4n ihmeist\u00e4. Kysymykset ovat osittain aika vanhoja ja kuvastavat kirjoitushetken maailmankuvaa ja kielt\u00e4. Klikkaamalla plussaa avautuu vastausteksti. . ……..:………………………..:….. .<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3343,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","_crdt_document":"","site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"enabled","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/BlBgMoxaic-75x75-95.jpg","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"image","background-media":"[object Undefined]","overlay-type":"none","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"#fefefa","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"color","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"color","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"color","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[120,119,186,41],"tags":[],"class_list":["post-10660","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","category-blogi-etusivu","category-teknologia","category-tiede"],"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/3d00-globe-400.jpg",400,400,false],"thumbnail":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/3d00-globe-400-150x267.jpg",150,267,true],"medium":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/3d00-globe-400-300x300.jpg",300,300,true],"medium_large":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/3d00-globe-400.jpg",400,400,false],"large":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/3d00-globe-400.jpg",400,400,false],"thumblist":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/3d00-globe-400-300x300.jpg",300,300,true],"thumbrelated":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/3d00-globe-400.jpg",400,400,false],"meccarouselthumb":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/3d00-globe-400-400x324.jpg",400,324,true],"gridsquare":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/3d00-globe-400-391x260.jpg",391,260,true],"tileview":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/3d00-globe-400-300x400.jpg",300,400,true],"1536x1536":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/3d00-globe-400.jpg",400,400,false],"2048x2048":["https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/3d00-globe-400.jpg",400,400,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Kanerva Jarmo","author_link":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/author\/admin\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Laitoin yhden tietovisailun sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, josta on tehty kirjoja. Siin\u00e4 on 1000 kysymysta Aineen ja el\u00e4m\u00e4n ihmeist\u00e4. Kysymykset ovat osittain aika vanhoja ja kuvastavat kirjoitushetken maailmankuvaa ja kielt\u00e4. Klikkaamalla plussaa avautuu vastausteksti. . ........:.............................:..... .","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10660","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10660"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10660\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10687,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10660\/revisions\/10687"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3343"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10660"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10660"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kanerva.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10660"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}