Suomi nousuun osa 3.

pic

SUOMÍ NOUSUUN OSA 3.

Talous pitää laittaa kuntoon. Alla tehtäviä :

RATKAISUJA TYÖLLISYYDEN JA TALOUDEN PARANTAMISEKSI

1. SUOMALAISEN TYÖN ARVONLISÄPROSENTIN OPTIMOINTI

+5 000 miljoonan vaikutus. Suomalaisen työn verotus on alennettava 10 %iin. Voidaan kilpailla ulkomaiden yritysten kanssa eikä elvytys valu Viroon em. Kilpailutus pitää kohdentaa paremmin kotimarkkinoille vaikka kriteereillä. Saadaan töitä ja elintasoa ja raha liikkuu. Talous nousee. Yliverotus tappaa toimintaa globaalissa kilpailussa.

 

2. HYVIN MATALAPALKKAISEN TYÖLLISTÄMISHELPOTUS
+1 000 miljoonan vaikutus talouteen. Tuloloukku, byrokratia ja muut saadaan kuriin seuraavasti. Työntekijän 14400 €/v., noin 1200 eur/kk palkka olisi verotonta ja ei veisi sivukuluja. Tämä on usein aputyötä ja ihmiset olisivat kortistossa muuten. Ihmiset pidetään töissä ja koulutetaan samalla seuraamaan aikaansa. Asia vähentää byrokratiaa ja pimeää taloutta. Auttaisi kaiken ikäisiä. Raha voidaan maksaa ja antaa kuitti ja ilmoittaa helposti. Työntekijän tuet katsotaan vuoden periodilla. Kannattaa ottaa pätkätyö eikä menetä heti tukea. Tukiloukku puretaan. On suurempi mahdollisuus työllistyä pätkätyöstä. Työsopimukset olisivat kevennettyjä. Maahantulijatkin hyötyisivät. Vaikutus olisi liukuva, eikä anna etuja parempipalkkaisille. Palkka korvaisi sosiaalitukia. Työntekijä voi työllistyä tätä kautta kun suhdanne paranee. Vaikutus 150 000 työpaikkaa.

2.1 OPPISOPIMUKSET
Voitaisiin toteuttaa myös oppisopimuskoulutusta monilla aloilla, varsinkin aikuiskoulutuksessa. Asiaan voisi käyttää yo. palkkaustapaa yhdistelmänä. Aikuiset vaihtavat aloja muutoksessa. Vaikutus 50 000 henkeä.

3. ENNAKKOVEROTUS JA YRITTÄJÄN PALKKA

Varsinkin aloittavan yrityksen palkka pitäisi voida maksaa kuten palkansaajallekin. Pidätykset ja sivukulut määrättäisiin maksuperusteisesti sen mukaan kuin todellisuudessa maksetaan. Sama pitäisi koskea kaikkia sivukuluja, kuten eläkkeitä. Nyt yrittäjäpalkka pitäisi tietää vuosi etukäteen ja asiasta annetaan ennakkoveromaksut. Yrittäjän palkkaa käsitellään poikkeuksellisesti.

Yrittäjän palkan noston mahdollisuus vaihtelee paljon. Se johtuu myynnistä, eikä ole ennustettavissa etukäteen. On lähes mahdotonta kertoa vuosi etukäteen palkkaa, koska se riippuu toiminnan tuloksesta, varsinkin alussa. Palkaksi voidaan ottaa mitä jää tilinpäätökseen. Varsinkin aloittava yrittäjä pystyy harvoin nostamaan palkkaa pariin vuoteen.

Yrityksen arvonlisävero pitäisi olla maksuperustainen, eli kun yrittäjä saa maksun niin sitten tilittää sen verottajalle. Nyt se tulee maksuun kun lasku kirjoitetaan ja yrittäjä lainaa valtiolle rahan. Rahan saaminen on eri asia kuin laskun kirjoitus. Maksu voi alentua tai viivästyä tai jäädä kokonaain. Yritys voi joutua konkurssiin tämän takia jos ei saa asiakkaalta rahoja.

4. YRITTÄJÄKSI OHJAAMINEN
Yrittäjän pitää olla hyvin itsenäinen, aloitekykyinen, järjestelmällinen ja myyvä. Usein yrittäjäksi alkaa ammattilainen, jolla on omaa rahaa alkuajaksi ja toimintaan ja tiedossa valmiiksi asiakkaita ja kaupantekomahdollisuuksia.Pitäisi ymmärtää taloutta ja kirjanpitoa. Yrittäjä tippuu turvaverkkojen ulkopuolelle ja viranomaisten tarkkaan valvontaan ja käskyvaltaan. Esimerkiksi verotuksen raporteista saa sakkoja jo minuutin myöhästymisestä. Yrittäjyys ei sovi monille. Yrittäjyys sopii usein huonosti köyhille työttömille, joilla ei ole asiakaskontakteja ja osaamista valmiina. Tällaisten ohjaaminen yrittäjyyteen kortistosta on moraalisesti väärin ja aiheuttaa inhimmillistä ja taloudellista kärsimystä. Ainakin pitäisi turvata jotenkin elämisen mahdollisuudet jos yritys ei tuota aluksi vaan vie rahaa.

5. KEHITYSYHTEISTYÖRAHAT

Kehitysyhteystyörahoja (n 800 milj) ja budjettia voitaisiin käyttää suomalaisten työllistämiseen. Vapaaehtoisia lähtijöitä voitaisiin palkata kohdemaihin kouluttamaan ja samalla saamaan suoraan palautetetta maista ja kulttuureista. Jakso voisi olla 3-12 kk. Samalla saataisiin parempi tieto työntekiöille maahantulijoiden työllistymismahdollisuuksista ja kulttuurista. Samalla voisi löytyä uusia markkinarakoja uusille tuotteille. Saatavissa on kielitaitoisia työntekijöitä. Suomen maahanmuutto on myös vastaava humanitaarista toimintaa. Vaikutus olisi 50 000 työpaikkaa.

5.1 Kehitysyhteistyörahoja voitaisiin käyttää suomalaisten tuotteiden vientiin ja tuotekehitykseen. Tuotteina voisi olla mm. vesihuollon ja hygienian ja cleantechin, koulutusjärjestelmät, informaatioteknologian, perusinfratruktuuri ja sen suunnittelun tuotteet. Näistä tarpeellista tuotteista saataisiin tietoa ja tuotekehitysapua kohdemaista työntekijöiltä. Jo tuotekehityskin olisi koulutusta kohdemaissa. Käytettävissä olisi myös muiden maiden miljardien kehitysyhteistyörahat, joilla voitaisiin saada vientiä. Hyväntekeväisyys on miljardien liiketoimintaa. Suomella on hyvä maine mm. Afrikassa ja arabimaissa. Esim. Ranska myy näin. Suomi tarvitsisi miljardeja lisävientiä päästäkseen normaalitasolle. Vaikutus 20 000 työpaikkaa ja lisäpotentiaali 100 000 ja synergiaetu maahanmuuton kanssa.

6. TALOUDEN PARANTAMINEN JÄRKIPERÄISTÄMÄLLÄ

+ 1-10 mrd. Yliverotus pitää purkaa. Suomessa on korkeimpia veroasteita maailmassa. Yhteiskunnan tulot on veroja ja maksuja. Niiden veroprosentti on yli optimin ja ne jarruttavat Suomen taloutta ja kehitystä ja elämää. Suomessa on lama ja muualla jo nousee. Veroja ei voi nostaa. V: 2015 yhtiöveroa alennettiin 4,5% ja tuotto kasvoi 14%. Taloussysteemissa on liikaa kitkaa, veroa. Taloustieteessä tunnetaan, että yliverotus jarruttaa taloutta ja verotuloja ja ulosliputta yrityksiä ja osaajia. Suomi on jo kokenut tämän. 25 % teollisuudesta on jo lähtenyt v. 2008 tasosta. Suomelta puuttuu yli 30 mrd vientituloja. Globaalissa taloudessa kansainväliset yritykset osaavat optimoida missä maksavat veronsa. Puhutaan ns. Lafferin-käyrästä. [1]

6.1 +1500 miljoonaa vaikutus. Perusteettomista turvapaikanhakemuksista ja niiden kuluista pitää päästä eroon. Asiasta on esitetty monia ratkaisuja. Esim. painostetaan EU:ta rajojensa valvontaan EU-tasolla. Rahaa jää talouteen.

6.2 500 – 1500 miljoonaa vuodessa. Maahantulo on nähtävä taloudellisena investointina. Sen rahoittaminen vastakkaisasettamalla muut kulut ja leikkaamalla normaalia perustoimintaa ei ole järkevää. Sen kulut jarruttavat taloutta. Tämä projekti on rahoitettava lainalla, joka on nyt halpaa. Projektin taloudellisuutta on seurattava normaaleilla investointilaskelmilla ja budjetoinnilla. Projektia ajavien pitää laskea break-even-aika ja seurata budjetoitua etenemistä normaalisti. Projekti pitää hallita.

 

6.3 Päästömaksukauppa
Päästömaksut on noin 2 miljardia, joka virtaa ulkomailla. Se voitaisiin käyttää paremmin uuden tekniikan investointeihin. Raha voitaisiin käyttää puhtaampaan teknologiaan ja vähentämään päästöjä ja luomaan uusia tuotteita ja energialähteitä Suomessa. Asiaa voisi ohjata kotimaisiin ratkaisuihin. Nyt päästömaksut ovat ulosliputtaneet teollisuutta ja pahentaneet kokonaispäästöjä. 1mrd markkinat olisivat noin 30 000 työpaikkaa + potentiaali 30 00.

 

7. TALOUDEN SEURANTA JA TOIMENPITEET
Sopimusten ja säädösten vaikutusten arviointi Suomen talouteen.
Ympäristö- ja muiden ministeriön seurattaviin kuluihin lisätään muille aiheutetut kulut, kuten ilmastosopimusten kulut ja seurataan niitä. Kulut lienevät 4 miljardia.
-Asioita on säädetty hyvällä tarkoituksella rahaa seuraamatta. Lakeja, sopimuksia ja asetuksia päivitetään käydä läpi ja päivittää.
-TTIP sopimuksen vaikutus olisi arvioitava ja miten se sitoo tai ohjaa markkinoita.
-EU direktiiveillä on vaikutuksia tuotteiden kallistuessa. Suomessa on usein laajennettu EU määräyksiä omissa kansallisissa tulkinnoissa, mitä pitäisi välttää. Jostain syystä Suomessa vaaditaan kalliimpia ratkaisuja varmuuden vuoksi kuin kilpailijamaissa. Tämä heikentää taloutta ja aiheuttaa työttömyyttä.

 

 

8. LAKIEN JA SÄÄDÖSTEN TULKINTAA PITÄÄ JÄRKIPERÄISTÄÄ

Työttömyyttä voisi parantaa järkiperäistämällä lainsäädäntää ja tulkintoja ja vaatimuksia. Monet lait ovat epäselviä ja asiat päätetään eli säädetään erikseen ministeriöissä säädöksissä subjektiivisina tulkintoina tai ennakkopäätöksinä. Asia aiheuttaa tehottomuutta ja yllätyksiä. Suomea on kansainvälisesti arvosteltu mielivaltaisista päätöksistä tuomioina ja sijoittajien mielipiteissä.

ESIMERKKI ajankohtainen laki

8.1

-Kallis asuntotuotanto ja ylimääräiset vaatimukset haittaa työvoiman liikkuvuutta ja sijoittumista työpaikkojen läheisyyteen. Se aiheuttaa työttömyyttä ja vaatimuksia palkkatasolle.

Liito-oravien suojelu on maksanut miljardeja ja jarruttanut taloutta erityisesti kaupungeissa. Hallituksen lakiehdotuksen HE 146/2015 vp soveltaminen pitäisi laajentaa myös metsätalouden ulkopuolelle.

Esimerkkinä kaavoitus ja rakentaminen. Niiden maankäyttö ei eroa metsien käytöstä. Tulkinnoissa on ideologisia latauksia, mitkä eivät kestä luonnontieteellistä tarkastelua. Laissa pitäisi tarkentaa, että laissa puhutaan elävien eläinten ja aktiivisien pesien ja alueiden suojelusta. Nyt viranomaiset tulkitsevat kumulatiivisesti kaikki vanhat löydökset ja laajat olemiseen soveltuvat alueet ikuisiksi suojelukohteiksi, vaikkei olisi suojeltavaa. Metsien suojelussa on määritelty 300- 700 m2 alue/ eläin, mutta rakentamisessa alue voi olla 10000m2/eläin (1 ha) . Monin paikoin pitäisi kaavoittaa 40 % alasta oraville pääkaupunkisedullakin. Lisätietoja saa kuntien kaavoitustoimistoista. Asiaan liittyy myös KHO 2014/13.

-rakentaminen työllistää ja saa talouden toimimaan varsinkin matalasuhdanteessa.

-Asia haittaa asuntotuotantoa paljon yleisyyden takia. Esim Espoo, Helsinki, Kirkkonummi, Vantaa, Vihti jne.
Suomi nousuun , Osa 1 ja Osa 2 http://kanerva.eu/fi/?p=532

Viitteet [1] Laffer http://paivanbyrokraatti.com/2016/01/21/pb-sanna-marin-sdp-jolle-lafferin-kayra-tuli-yllatyksena/

Peukuta jos pidit tekstistä. Saan palautteen mitä seurataan.

Jaa linkki / share link
Scroll to Top